Yhteiskuntapolitiikka syytettynä

Jussi Särkelä: Koulumurhat. Barrikadi-sarja, WSOY 2008

Hukassa ja sanoilleen vieraana. Stanley Cavell filosofiasta kasvatuksena

Stanley Cavell (1926–) describes philosophy as education of grownups. This article examines what Cavell means by this formulation. It analyses what kind of philosophical basic stance allows him to make the claim about the connection between philosophy and education. The educational role of philosophy is connected to the theories of language, self and community. Special attention is paid to the interpretation of the later Wittgenstein by Cavell. The article analyses Cavell’s interpretation of Ordinary Language Philosophy and the use of the concept of the ordinary in Cavell’s thought. The possibility of seeing the extraordinary of the ordinary is seen as a decisive factor in the continuing education of the self.Stanley Cavellin (1926-) mukaan filosofian on aikuisten kasvatusta. Artikkelissa analysoidaan, mitä Cavell tarkoittaa tällä muotoilulla sekä kuvataan, millaisen filosofisen perusmotivaation kautta hän saapuu päätelmäänsä filosofian kasvattavasta roolista. Artikkelissa käsitellään Cavellin tulkintaa arkikielen filosofiasta ja arjen merkityksestä sekä kielen ja yhteisön suhteesta, esitellään, millä tavoin arki voi näyttäytyä outona ja tätä kautta kasvun lähteenä sekä tarkastellaan, mitä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä näkökulmia kasvatus filosofiana sisältää

Oppikirja aikuiskoulutuksesta

Kouluttajana kehittyminen / Päivi Kupias. Helsinki, 2007

Kritiikin kokonaishahmo: Ivan Illichin koulutus- ja yhteiskuntanäkemyksistä.

Kirjallisuusarvostel

Youth Centres as Foodscapes and Informal Learning Environments in Finland

Although not adequately studied in the research on youth work, food is and has been an integral element of youth centres. This article examines what characterizes youth centres as foodscapes and explores which aspects of youth centres support the food-related learning of young people. We merge the traditions of youth work research, food education and learning. The data of the study consist of two rounds of focus group interviews (N = 14) conducted with young people aged 13 to 17. The data are qualitatively analysed using the five aspects meal model, which was developed to analyse foodscapes. The results of this study suggest that when youth centres, as foodscapes, are based on the active participation of young people and offer them opportunities to have an influence on the activities and work with peers, it is easier for young people to be inspired and learn.Peer reviewe

Taiteen osallisuus, osallisuuden taide – Tulkintoja taidelähtöisten menetelmien käytöstä koulussa

Tarkastelemme artikkelissa taidelähtöisten menetelmien käyttöä peruskoulun yläluokilla. Analysoimme, millaista toimintaa taidelähtöiset menetelmät tuottavat ja miten koulu toimintaympäristönä ja tilana rajaa toimintaa, sekä kysymme, minkälaisia vaikutuksia taidelähtöisillä menetelmillä on yksilöille, ryhmille ja sukupolvisuhteille. Keskeinen käsite artikkelissa on osallisuus. Osallisuus määritellään yhdistelmäksi tunnustettua asemaa, syntyvää toimintaa ja kokemusta osallisuudesta toimintaan. Artikkeli perustuu kahdessa pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa peruskoulussa toteutetun taidelähtöisiä menetelmiä hyödyntävän projektin etnografiseen seurantaan. Etnografia dokumentoitiin piirtäen. Analyysivaiheessa on yhdistetty visuaalista aineistoa aiemmin kerättyjen nuorten (N=8) ja ohjaajien (N=12) haastattelujen tulkintaan. Tutkimustulosten mukaan koulun olemassa oleva toimintakulttuuri vaikuttaa verrattain vahvasti siihen, miten nuoret suhtautuvat taidelähtöisten menetelmien käyttöön kouluaikanaan. Koulun vuorovaikutussuhteet, toiminnan tavat ja nuorten ryhmädynamiikka heijastuvat toimintaan. Taiteen tuottamina myönteisinä vaikutuksina analysoidaan yksilötason muutosta, ryhmäsuhteiden ja sukupolvisuhteiden muutosta sekä lyhytkestoisia instituution toiminnan muutoksia.The participation in art, the art of participation: interpretations on art-based methods in school. In this article we examine the use of art-based research methodologies in Finnish upper secondary school. We investigate what kind of possibilities and arenas the participation in the art-based methods provides in the physical and social environment of school. We analyze how school as a social institution and as a physical space limits the possibilities of student agency and ask, what kind of impact the use art-based methods has on individual, group and generational level. The main conceptual tool used is the concept of participation. Participation is seen as a combination of formally and/or informally recognized position, action, and an individual sense of having participated and having been accepted as a member of the community. The article is based on ethnography of following two projects using art-based methods in schools. The main method of producing data was drawing. In an analysis phase the analysis of visual data was triangulated with interviews conducted on an earlier study. Both the interviews of the young (N=8), and the workers (N=12) were analysed. The results show that existing school cultures have a strong impact on how the young face the use of art-based methods. Both social structures of school, such as social norms, the school timetable and the social roles of the pupils, and physical structures, such as architecture of classrooms, contribute to the success or failure of art-based methods. The pupils do not automatically view art as a desirable way to spend the school day. The participation of the pupils can instead mean different ways of using counter-power in the classroom. Our results imply that the use of art-based methods does not change the strong structures of school, but can contribute to different pedagogical and personal border-crossings. Personal agency and generational relationships can transform. Also schools’ rules and school as physical environment can become more student-based