Työolobarometri 2019 – ennakkotiedot

Vaikka viime vuosien työllisyys- ja talouskasvu on ollut suotuisaa, palkansaajat arvioivat yleisen työllisyystilanteen sekä oman työpaikan taloudellisen tilanteen kehittyvän yleisemmin kielteiseen kuin myönteiseen suuntaan. Muissa vastauksissa sen sijaan heijastuu talouden positiivinen vire: Työpaikan henkilöstömäärissä oli tapahtunut myönteistä kehitystä. Niin ikään irtisanomisen uhka oli vähentynyt ja varmuus oman työpaikan säilymisestä oli kasvanut. Suurin osa palkansaajista koki oppimismahdollisuutensa työpaikalla hyviksi. Koulutukseen osallistuminen ja työssä opiskelu olivat sen sijaan hieman vähentyneet vuodesta 2018. Palkansaajista kaksi kolmesta oli joustavan työaikajärjestelmän piirissä. Vaikka tässä ei ollut tapahtunut muutosta vuodesta 2018, työaikojen yleinen joustavuus oli hieman lisääntynyt. Työolobarometri on vuodesta 1992 lähtien toteutettu otantatutkimus, joka seuraa työelämän laadun kehittymistä suomalaisten palkansaajien näkökulmasta. Tutkimuksen vuoden 2019 tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä elo- ja syyskuun aikana tekemiin puhelinhaastatteluihin. Tutkimuksen kohderyhmä koostuu 18–64-vuotiaista työllisistä palkansaajista, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia viikossa. Barometriin vastasi 1 555 palkansaajaa. Vastausosuus oli 78,4 prosenttia netto-otoksesta. Tutkimuksen tiedot voidaan luotettavasti yleistää koskemaan työssä olevia palkansaajia koko Suomessa ja kaikilla sektoreilla. Työolobarometrin loppuraportti julkaistaan syksyllä 2020. Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Marianne Keyriläinen, puh. 029 504 700

Työolobarometri 2019

Viime vuosien talouden myönteinen vire näkyy työpaikkojen henkilöstömäärien myönteisenä kehityksenä vuonna 2019. Irtisanomisen uhka on vähentynyt ja varmuus oman työpaikan säilymisestä on vahvistunut. Digitalisaatio on edennyt työelämässä: uudet tietojärjestelmät ovat yleistyneet työpaikoilla ja useampi käyttää työssään sähköisiä työkaluja ja pikaviestintävälineitä vuoteen 2018 verrattuna. Suurin osa palkansaajista koki oppimismahdollisuutensa työpaikalla hyviksi. Koulutukseen osallistuminen ja työssä opiskelu ovat sen sijaan hieman vähentyneet vuodesta 2018. Vaikka joustavien työaikajärjestelmien yleisyydessä ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2018 jälkeen, työaikojen yleinen joustavuus on hieman lisääntynyt. Etätyö on yleistynyt vuosi vuodelta. Palkansaajat havaitsivat syrjintää ja kiusaamista työpaikallaan hieman vähemmän kuin viime tutkimuskerralla. Työn henkinen rasittavuus on noussut trendinomaisesti vuodesta 2016. Työuupumuksen oireet sekä stressi ovat melko yleisiä, tosin työn imun kokeminen oli niin ikään yleistä. Työolobarometri on vuodesta 1992 lähtien toteutettu otantatutkimus, joka seuraa työelämän laadun kehittymistä suomalaisten palkansaajien näkökulmasta. Tutkimuksen vuoden 2019 tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä elo- ja syyskuun aikana tekemiin puhelinhaastatteluihin. Tiedot voidaan luotettavasti yleistää koskemaan työssä olevia palkansaajia koko Suomessa ja kaikilla sektoreilla. Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Marianne Keyriläinen, puh. 029 504 700

Työkykyohjelma 2019–2023 : Loppuraportti

Työkykyohjelma (2019–2023) oli osa hallituksen työllisyystoimien kokonaisuutta. Sen toteutus perustui Sanna Marinin hallitusohjelmaan. Ohjelman tavoitteena oli edesauttaa osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jaksamista. Työelämän ulkopuolella olevista osatyökykyisistä arviolta 65 000 haluaisi työskennellä ja arvioi myös olevansa työhön kykeneviä. Työkykyohjelmassa ja sen toimenpiteissä etsittiin ratkaisuja tiedossa oleviin osatyökyisten työllistymisen ongelmiin. Työkykyohjelman toimenpiteet koskivat työttömiä. Useimmat toimenpiteet olivat laaja-alaisia ja etsivät samanaikaisesti ratkaisuja, jotka tukivat sekä osatyökykyisten työkykyä että heidän työllistymistään. Tavoitteina oli tunnistaa nykyistä paremmin osatyökykyisten työkyvyn tuen tarve, tarjota yksilöllisiä ja oikea-aikaisia työkyvyn ja työllistämisen palveluja sekä edistää työpaikkojen syntymistä osatyökykyisille. Raportti kokoaa yhteen Työkykyohjelman eri hankkeet, niiden tulokset sekä mahdolliset suositukset. Ohjelman ulkoisen arvioinnin toteuttaa Owal Group Oy, jonka raportti valmistuu toukokuussa 2023. Työkykyohjelmasta vastasi ja sitä toteutti työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa

Eriarvoisuuden syitä koskevat uskomukset teollistuneissa länsimaissa

Tutkielmassa selvitetään, mitkä tekijät selittävät kansalaisten eriarvoisuuden syitä kos-kevia uskomuksia ja niiden vaihtelua maittain. Tutkielman lähtökohtana on tarkastella ja testata teoriaa, jonka mukaan yhteiskunnassa vallitsevat normatiiviset käsitykset oi-keudenmukaisuudesta ja oikeudenmukaisesta ansainnasta muotoilevat kansalaisten eriarvoisuutta koskevia käsityksiä. Teorian mukaan yksilön eriarvoisuutta koskevat kä-sitykset eivät ainoastaan muotoudu yksilön omien intressien, kokemusten tai tiedon pohjalta, vaan niiden muotoutumiseen vaikuttavat myös yhteiskunnassa vallitsevat ja jaetut käsitykset eriarvoisuudesta. Tutkielman empiirisenä aineistona käytetään International Social Survey Programmen eli ISSP:n neljännen aallon eriarvoisuus -aineistoa vuodelta 2009. Aineisto kattaa 23 teollistunutta länsimaata. Lisäksi tutkielmassa käytetään OECD:n ja Maailmanpankin tilastoaineistoja vuosilta 2008 ja 2009. Asenteita tutkitaan elämässä menestymistä kos-kevan kysymyspatteriston avulla. Eriarvoisuuden syitä koskevat uskomukset tiivistettiin tutkielmassa kolmeen eri ryhmään: individuaalisiin, sosiaalisiin ja rakenteellisiin teki-jöihin. Tavoitteena on tarkastella sitä, millä eri tekijöillä taloudellinen eriarvoisuus pe-rustellaan. Tutkielman empiirisenä analyysimenetelmänä käytetään monitasomallitusta. Tutkielman tulokset osoittavat, että individuaaliset tekijät koetaan tärkeimmäksi eriar-voisuutta selittäväksi tekijäksi kaikissa 23 maassa. Maaryhmistä ainoastaan Itä-Euroopan maat muodostavat selkeästi oman ryhmänsä kaikissa kolmessa eri muuttujassa. Tutkielmassa maiden välisiä, eriarvoisuutta koskevia uskomuseroja selittävät maiden talouden rakenteen erot, korruptio sekä vallitseva sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoi-suus. Yksilön omat arvot ja asenteet taas heijastuvat erityisesti individuaalisia tekijöitä kuvaavassa muuttujassa. Kansalaisten uskomuksissa heijastuu selkeä dualismi: yksilöt rakentavat omat eriarvoi-suutta koskevat käsityksensä omien kokemustensa, tiedon ja ideologian pohjalta. Käsi-tykset eivät ainoastaan heijasta yhteiskunnan todellista eriarvoisuutta vaan myös ihmis-ten omia uskomuksia ja arvomaailmaa. Tulokset vahvistavat ajatusta siitä, että yhteis-kunnassa yleisesti vallitsevat käsitykset eriarvoisuudesta vaikuttavat yksilöiden usko-muksiin.siirretty Doriast

Suomalaisten palkansaajien kokemuksia työn digitalisaatiosta

Uusi teknologia ja digitalisaatio muuttavat laajasti työtä, työtehtäviä, työvälineitä sekä tapaamme työskennellä. Kattavaa tietoa siitä, miten digitalisaatio on jo muuttanut suomalaisten palkansaajien työtä, on saatavilla kuitenkin vain vähän. Tilastokeskuksen vuoden 2018 työolotutkimuksen erityisteema on työn digitalisaatio. Tutkimus pyrkii keräämään kaivattua tietoa työn muutoksesta. Digitalisaation operationalisointi mitattavaan muotoon on erityisen haastavaa ja siksi kyselylomakkeen suunnittelun tueksi toteutettiin kvalitatiivinen esitutkimus. Esitutkimuksen aineisto rakentuu suomalaisten palkansaajien puolistrukturoiduista teemahaastatteluista (16 kpl). Aineiston analyysissä käytettiin sisällönanalyysiä. Tutkimuksen tulokset heijastelevat työn digitalisaation vaikutusten moninaisuutta. Työssä vaaditaan nykyään yhä enemmän oman osaamisen aktiivista päivittämistä, uuden opettelua sekä itsensä johtamisen taitoja. Lisäksi uusi teknologia on mullistanut työnteon ajan ja paikan, työssä tapahtuvan viestinnän sekä mahdollistanut uudenlaisen työnteon valvonnan. Tutkimus lisää osaltaan ymmärrystä siitä, mitä kaikkea työn digitalisaatio voi pitää sisällään erilaisissa ammateissa ja työtehtävissä. Haastatteluaineistoa hyödynnettiin työolotutkimuksen kyselylomakkeen suunnittelussa, mutta se on pienimutoisen tutkimus jo itsessään

Digiajan työelämä − työolotutkimuksen tuloksia 1977−2018

Suomen virallinen tilasto (SVT