Masentuneiden nuorten aikuisten kokemuksia työssäkäynnistä: Näkökulmana toimijuus

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan, millaisia kokemuksia masentuneilla nuorilla aikuisilla on työssäkäynnistä. Tätä kysymystä pohditaan myös toimijuuden näkökulmasta, ja tavoitteena on selvittää, millä tavoin masentuneiden nuorten aikuisten toimijuus toteutuu työssä. Tarkoituksena on lisätä ymmärrystä siitä, millaista työssäkäynti masentuneena on ja saada masentuneiden oma ääni kuuluviin. Tutkielman teoriaosuus koostuu mielenterveyden häiriöistä, kuten masennuksesta tehdystä aikaisemmasta tutkimuksesta työelämän kontekstissa sekä toimijuudesta teoreettisena viitekehyksenä. Toimijuuden laajaa kenttää tarkastellaan erityisesti pienen toimijuuden käsitteen avulla. Toimijuus ymmärretään yhteiskuntatieteellisessä keskustelussa rakenteisiin, diskursseihin sekä valtaan niin yksilön toimintaa rajoittavana kuin myös toimintaa mahdollistavana tekijänä. Myös Anthony Giddensin sekä Jyrki Jyrkämän tapoja hahmottaa toimijuutta tarkastellaan. Aineistona tutkielmassa toimii Tietoarkiston valmis aineisto Elämä masentuneena 2002, joka on koottu vuonna 2002 Helsingin Sanomien Nyt-liitteen masennuskyselyn avokysymysten pohjalta. Laajassa aineistossa on 905 vastaajaa, ja se koostuu seitsemästä arkielämää koskevasta avokysymyksestä sekä kohdasta, jossa vastaajat kuvailevat elämäänsä masentuneena erilaisissa tilanteissa. Tässä tutkielmassa aineisto rajattiin 21–25-vuotiaisiin vastaajiin, jotka kuvailivat kokemuksiaan työssäkäynnistä masentuneena. Rajauksen jälkeen analysoitavia vastauksia jäi jäljelle 160 kappaletta. Tutkielman aineiston analyysi on laadullista, ja se perustuu teoriaohjaavaan sisällönanalyysiin. Analyysin tulokset osoittavat masentuneiden työntekijöiden kokevan töissä kuormittavia tunteita, motivaation ja työhön kohdistuvan kiinnostuksen puutetta sekä tehottomuutta ja keskittymiskyvyn puutetta. Työssäkäyntiä kuvailtiin myös sinnittelynä ja selviytymisenä, töissä ylläpidettiin esimerkiksi pärjäävää roolia ja sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa koettiin haasteita. Tulosten mukaan osa vastaajista koki työnteon myönteisenä asiana, sillä se oli voimavara sekä pakokeino arjesta. Toimijuuteen liittyen vastauksissa korostui erityisesti pienen toimijuuden näkyminen työssä – toimijuudella töissä ei haettu aktiivista muutosta, vaan tapaa selviytyä ja sopeutua haastavassa elämäntilanteessa. Kokemukset omasta toimijuudesta olivat usein kielteisiä, ja tähän yhteydessä olivat masennuksen tyypilliset oireet, kuten mielialan lasku ja puutteet motivaatiossa sekä keskittymiskyvyssä. Aktiivisempaa toimijuutta edustivat vastaajien kokemukset töistä voimavarana. Nämä vastaajat kokivat, että töissä on mahdollista toteuttaa itseään ja tehdä mitä osaa, joka osaltaan vahvisti kuvaa omasta toimijuudesta myönteisesti. Tutkimuksen tulosten pohjalta on havaittavissa tunteiden sävyttävän masentuneiden työkokemuksia lähes kaikissa vastauksissa, ja myös toimijuutta rakennetaan tunteiden pohjalta. Tulevaisuudessa nuorten aikuisten masentuneisuutta ja työelämäkokemuksia tulisi tutkia lisää, sillä aihetta on edelleen tutkittu vähän. Tulosten mukaan masennus työuran alkupuolella voi aiheuttaa nuorelle aikuiselle haasteita töissä niin sisäisesti kuin suhteessa ympäröivään maailmaan. Usein vastauksissa korostui myös masentuneiden työntekijöiden kokema stigma masennukseen liittyen, joka näkyi esimerkiksi masennuksen peittelynä töissä. Häpeään liittyen havaittavissa oli myös vaatimus siitä, että pitäisi olla pystyvä ja tehokas, eikä masennusta ”saisi” näyttää. Mielenkiintoisia jatkotutkimuskohteita voisivat olla esimerkiksi masennuksen stigman yhteydet siitä kärsivien toimijuuteen ja häpeän kokemuksiin töissä sekä tarkempi pureutuminen siihen, miksi masentuneet nuoret aikuiset ajattelevat, että heidän olisi pakko pystyä suoriutumaan töissä tehokkaasti, ja kuinka tämä on yhteydessä heidän työuriensa kehitykseen

An exploration of the characteristics of co-creation in the B2B service business

The emergence of the service economy challenges companies to understand co-creation, as this seems to be a central notion in service marketing and management, service design and service innovation. Additionally, businesses are increasingly interested in developing service operations together with their customers and in order to do this they need to work more closely with them. Furthermore, existing knowledge challenges companies to understand how they can engage with their customers’ value creation and become value co-creators. Reasons for the emergence of co-creation might be the changed business landscape of having services as a dominant factor fostering communication and interaction between companies and customers. Moreover, companies are finding it difficult to keep up with the competition and to meet customer demands through traditional business approaches so co-creation can offer a powerful mindset for businesses to tackle the challenges they face not only today but also in the future. Thus this study seeks to understand co-creation within service marketing and management, service design and service innovation, based on qualitative empirical enquiry into B2B service businesses. The findings of the study indicate that certain characteristics of co-creation are needed in order to co-create and which can create potentiality for strategic thinking. The study contributes to academic knowledge by introducing a co-creation framework: The characteristics of co-creation in the B2B service business. The framework aims to clarify what co-creation is. As a practical implication the study increases the awareness of co-creation and the framework supports companies in adopting a co-creation approach

Polkuni AMK-maisterista väitöskirjatutkijaksi

Onko AMK-maisterin tulevaisuus täynnä mahdollisuuksia vai umpikuja? Omalla kohdallani ammattikorkeakoulututkintoni eivät ole ainoastaan vieneet osaamistani eteenpäin, vaan myös mahdollistaneet tasaisen urakehityksen sekä jatko-opiskelun kansainvälisessä huippuyliopistossa. Moni nuori saattaa kuitenkin edelleen kokea ammattikorkeakoulututkinnon alempiarvoisena verrattuna yliopistotutkintoon. Tähän voi olla monia syitä kuten se, että AMK-maistereiden jatko-opintomahdollisuuksista ei ole tarjolla tarpeeksi tietoa. Lisäksi Suomessa jatko-opiskelupaikan saaminen on tehty haastavaksi. Jatko-opiskelupaikkaa haettaessa hämmennystä saattavat aiheuttaa muun muassa nykyiset ammattikorkeakoulun tutkintonimikkeet,jotka tulisikin uudistaa sisältämään virallisesti sanat maisteri ja kandidaatti. Lisää haasteita asettavat myös kotimaisten perinteisten yliopistotoimijoiden jatko-opiskelulle asettamat esteet, kuten vaaditut lisäopinnot. Haasteista huolimatta minun tapauksessani AMK-maisteritutkinto avasi ovet kansainväliseen huippuyliopistoon. Tutkintoni perusteella minut hyväksyttiin vuoden 2010 lokakuussa väitöskirjan tekijäksi Cambridgen yliopistoon, jossa AMK-maisteritaustaani suhtauduttiin kuin mihin muuhun tahansa maisterin tutkintoon. Ymmärtääkseni olen Suomen ensimmäinen AMK-maisteri, joka on hyväksytty kansainväliseen huippuyliopistoon tekemään väitöskirjaa. Toki hyväksyntä oli aluksi kohdallani ns. ehdollinen (engl. probationary, kuten se on kaikille opiskelijoille. Ehdollisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että yliopisto myöntää lopullisen opiskeluoikeudensitten, kun ensimmäisen vuoden opinnot on hyväksyttävästi suoritettu. Omalla kohdallani näin tapahtui ja opinto-oikeuteni vahvistettiin. Vuonna 2015 väittelin ja valmistuin filosofian tohtoriksi. Kuinka tässä näin kävi ja miten selviydyin? Kerron siitä tässä artikkelissa. Toivon tarinani innostavan sekä ammattikorkeakouluopintoja harkitsevia että jatko-opintomahdollisuudesta haaveilevia. Lisäksi toivon kokemukseni vahvistavan oikeiden päätösten tekemistä AMK-tutkintonimikkeiden uudistamisessa ja jatko-opintomahdollisuuksien luomisessa kotimaahan

Digital open innovation and co-creation in service organisations : enablers and barriers

The role of digitalisation in open innovation activities is increasingly attracting organisations. Digital platforms seem to enable multiple partners to co-create better services and customer outcomes, i.e., service innovations. However, it seems that organisations are facing challenges in adopting digital open innovation activities. This research aims to better understand the use of digital open innovation and co-creation activities. In this research, altogether 47 semi-structured interviews were accomplished in 8 service organisations. Early results of this research indicate that the organisations are aiming to increase digital open innovation and co-creation activities, and there seems to be certain enablers such as the need to effectively develop new services and barriers such as inadequate operating models. The final objective of this research project is to build a gamified roadmap that would support organisations in transforming their innovation models toward digital open innovation platforms enabling co-creation

Building a Case of Diverse Knowledge Transfer in Higher Education between Finland and Dubai to Facilitate Sustainable 21st Century Learning and Better Engagement of Emirati Students

The article makes a comparison of learning models implemented at Al Dar University College, Dubai and Laurea University, Finland while trying to synthesize post-secondary education’s (PSEs) functions and their role in enabling student success; against a backdrop of PSEs social and economic impact on 21st century learning skills around the world. This article explores different elements required for student success such as teaching, learning models and education technologies within UAE, Finland and around the globe focused at 21st century. This article also attempts to derive a common language around concepts such as PSE and 21st Century Learning Skills that are understood using different terminologies in these countries. The article also sets some action plans for further development as future goals of learning development, research and policy advocacy / recommendation, to draw a future map on how education in the Emirates should be built by benchmarking best practices from around the world

Using digital co-creation for innovation development

The role of digitalisation in people’s daily lives appear to be among the most touted stories of the century. It can be also seen that adopting new digital technologies is not easy for everyone. Thus there seems to be a demand for approaches which would support and motivate people in adapting digitalisation. Digital co-creation could be a powerful approach to enhance this adaptation. Yet, there seems to be a very little literature on digital co-creation. Hence, this is a theoretical paper which aims to map the current state of literature on digitalisation, co-creation and digital cocreation resulting a preliminary framework to better understand on how to explore the nature of digital co-creation

An initial framework for open service innovation adopting digital co-creation

The aim of this paper is to build an initial framework to support an enhancement of organisations’ open service innovation by adopting digital co-creation activities. In order to do so, this paper first discusses the nature of the open innovation (OI) and service innovation. Secondly, the question of how digital co-creation might be helpful for organisations in service innovation with an OI approach will be introduced. Thirdly, the paper synthesises OI and service innovation into Open Service Innovation (OSI) after which the research method and research results are presented: eight case studies of Finnish service organisations which led to an initial framework. The main findings are: (1)A systematic process is an enabler to OI and in co-creation, (2) Abarrier to OI and co-creation is traditionally-operating model/closedinnovation culture

Ekosysteemin mahdollisuudet - kuinka niitä voidaan hahmottaa?

Artikkelissa käsitellään Ekosysteemin mahdollisuudet -kanvaspaketin kehittämistä, joka tapahtui osana vuosina 2021-2023 toteutettua CEGO - Circular Economy Goes East and West -hanketta TKI-yhteistyössä Vision Factory Oy:n kanssa. Kanvaspaketti laajentaa artikkelissa referoitua hankkeen Jaettujen haasteiden kimppuun vastuullisuuden ekosysteemeillä -koulutuspakettia varten tehtyä taustaselvitystä. Sen perusteella hankkeessa määriteltiin ekosysteemiajattelun käsite sekä viisi osa-aluetta, jotka tukevat ekosysteemien orkestrointia: 1) kumppanuussuhteet, 2) jaettujen haasteiden tunnistaminen ja yhteisöohjautuvuus, 3) hybridirahoitus ja portfoliojohtaminen, 4) yhteiskehittäminen ja projektit sekä 5) jaetun tiedon tuottaminen. Yhteiskehitetyn kanvaspaketin tarkoituksena on auttaa alkuvaiheessa olevaa ekosysteemin kehittämistyötä. Paketti koostuu kolmesta kanvaksesta, joissa on neljä pääkysymystä: 1) Mitkä ovat yhteisiä teemoja ja aiheita, joiden parissa ekosysteemi toimisi? 2) Minkälaiset yhteistyömuodot sopisivat teemaan parhaiten? 3) Ekosysteemin toimijoiden tunnistaminen sekä 4) Vaikuttavuuden aikajänteiden hahmottelu

Kipupotilaan kokemuksia kivusta ja sen hoidosta

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla kroonisesta kivusta kärsivien potilaiden kokemuksia kivunhoidosta perusterveydenhuollossa. Opinnäytetyö tehtiin vertailevaa laadullista tutkimusmenetelmää noudattamalla yhteistyössä Oulunkaaren kuntayhtymän Iin hoito-osaston kanssa. Potilasryhmä koostui pitkäaikaiskipupotilaista. Kaikilla osallistuneilla oli käytössään kipulaastari. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää kivun hoitotyötä. Tulosten mukaan potilaiden ja hoitajien arvioinnit potilaan kivusta ja sen hoidosta olivat samankaltaiset. Potilaiden ja hoitajien arvioinnit poikkesivat yksittäisissä tilanteissa. Hoitaja oli arvioinut kipua joissakin tilanteissa voimakkaampana kuin potilas. Jatkossa olisi mielenkiintoista tietää, miten hoitajat onnistuvat arvioimaan kipua muiden kuin kroonisesta kivusta kärsivien potilaiden kohdall