Ideation for future cruise ships: Collaborative interorganisational foresight in cruise ship concept ideation

The thesis addresses two main questions: how to capture the dynamics of futuresfocused thinking and acting in everyday work contexts and how futures studies (FS) methodology can be developed for analysing how social relations shape the future. Drawing on corporate foresight (CF) research, which develops knowledge about futures and alternatives to support organisational decision making, this thesis explores the social aspects of future cruise ship concept ideation and sustainability enhancement. The aims of the thesis were to explore actors’ relationships and operational-level collaborations on foresights in the context of cruise ship building in Finland – mainly at a site in Turku – and to advance frameworks to analyse social relations in this interorganisational setting. Adopting a critical perspective on social relationships and structures, this study explores the flow of futures insights and ideas within ship builders’ networks and seeks to make the concepts of futures-focused collaboration more useful for managerial practice. The research questions address the applicability of CF to cruise ship concept ideation and practices, the kinds of relationships that can be identified within these networks, the flow of futures insights during collaboration and focal brokers and sources of futures insights. In addition, the thesis seeks to identify futures images of sustainability enhancement and determine how these images evolve in collaboration. To answer these questions, the study employed three methods: (1) semi-structured interviews, to obtain qualitative data on the role of social relations in constructing visions of the future; (2) social network analysis (SNA), which provided quasi-quantitative data on the structure of network actors’ social relations; and (3) the workshop method, which was used to analyse how the actors’ interactions shape visions of the future. The results confirmed that while ship building is an evolving process, futuresfocused ideation and collaboration play a pivotal role in the concept ideation phase of planning. However, ideation and the incorporation of new visions tend to happen in relatively closed circles of actors that include ship owner intra-organisational teams, design agencies and intra-organisational design teams within the yard. In the subcontractor network, futures-focused ideation is scattered and tends to be organised around shipyard actors, such as managers and department heads. In relation to sustainability enhancement, the results reveal that, while the joint project network plays a relatively peripheral role in collaborative foresight activities, it also contributes boundary-cross ing insights to the actors’ own ideation. The study identifies four futures for sustainability enhancement within the cruise ship building process: money rules, the customer is always right, local economy focus, and the most sustainable ships in the world. The results showed that an analysis of social structures and actor relationships is a meaningful addition to FS and especially to collaborative foresight methods. The findings confirm that a long-term perspective is present and meaningful in everyday operational collaborations and that futures-focused thinking occurs within interorganisational networks, including communication with business partners and industrial associations. The challenge is in linking social and operational processes to facilitate the formation and flow of futures insights between different systems (e.g. strategic corporate foresight and sustainability enhancement). As identified herein, addressing this challenge will require the development of novel processes that integrate futures-focused insight formation in dynamic and informal relationships with more formal and explicit corporate- or network-level foresight systems.Opinnäytetyössä tutkitaan risteilyalusten konseptien ideointia ja vastuullisuuden kehittämistä. Opinnäytetyö keskittyy kahteen pääkysymykseen: miten tulevaisuuden hahmottamista ja siihen liittyvää toimintaa voidaan analysoida osana arkityötä ja miten tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä voi kehittää sosiaalisten suhteiden analysoinnissa. Tutkimus liittyy strategiseen ennakointiin (Corporate Foresight), jonka tarkoituksena on tukea strategista päätöksentekoa ja luoda siihen näkemyksiä tulevaisuuden vaihtoehtoisista kehityssuunnista. Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida ennakointiin osallistuvien toimijoiden välisiä sosiaalisia suhteita ja yhteistyötä risteilyalusten konseptien luomisessa ja alusten rakennusvaiheen vastuullisuuden kehittämisessä. Tutkimus keskittyy risteilylaivojen konseptien ja vastuullisuuden kehittämiseen Suomessa, lähinnä Turun telakan yhteistyöverkostoissa. Tässä työssä on valittu kriittinen ja muutokseen tähtäävä näkökulma toimijoiden välisiin suhteisiin ja sosiaalisiin rakenteisiin. Tämä näkökulma tarkoittaa tulevaisuuden ymmärtämistä jonkin tiettyjä arvoja sisältävän päämäärän tavoittelemisena ja yhteisesti luotavana tai rakennettavana. Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida tulevaisuutta koskevien ideoiden muodostumista laivanrakentajien verkostoissa ja pyrkiä tuomaan yhteistoiminnalliseen ennakointiin uusia menetelmiä sekä tuoda johtamiskäytäntöihin sosiaalisia suhteita analysoivia välineitä. Tutkimuskysymykset liittyvät strategisen ennakoinnin toteuttamiseen osana operatiivista toimintaa ja sosiaalisten suhteiden analysoinnin soveltuvuuteen risteilyalusten konseptien ideoinnin kontekstissa. Keskeiset tutkimuskysymykset olivat: Millaisia sosiaalisia suhteita voidaan tunnistaa laivanrakentajien verkostoissa; miten tulevaisuustieto virtaa yhteistyössä; ja keitä ovat keskeiset toimijat ja ideoiden lähteet? Lisäksi opinnäytetyössä tunnistettiin vastuullisen laivanrakennuksen kehittämiseen liittyviä tulevaisuuskuvia ja näiden tulevaisuuskuvien kehittymistä yhteistyön aikana. Tutkimuksessa käytettiin kolmea päämenetelmää: Teemahaastatteluja, jotka tuottivat laadullista tietoa tulevaisuutta koskevista näkemyksistä ja tietoa sosiaalisista suhteista laivakonseptien luomisessa. Sosiaalista verkostoanalyysiä, joka tuotti lähes-kvantitatiivista tietoa toimijoiden sosiaalisten suhteiden rakenteesta. Työpajamenetelmällä analysoitiin, miten toimijoiden vuorovaikutus muokkaa ja kehittää edelleen tulevaisuuskuvia. Saadut tulokset osoittivat, että laivakonseptien suunnittelu on kehittyvä ja muuttuva prosessi, jossa tulevaisuuteen suuntautuvalla ajattelulla ja toimijoiden välisellä yhteistyöllä on keskeinen rooli konseptin ideointivaiheessa. Uusien ideoiden ja visioiden luominen näyttää tapahtuvan suhteellisen suljetuissa piireissä, kuten esimerkiksi varustamoiden sisäisissä ryhmissä, suunnittelutoimistoissa ja eri organisaatioiden sisäisissä kehitysryhmissä. Tässä yhteydessä tutkitussa alihankkijaverkostossa tulevaisuuteen suuntautunut ideointi oli hajanaista ja ideointi tai uusien ajatusten jakaminen näytti keskittyvän telakan toimijoiden ympärille. Projektin aikaisella organisaatioiden välisellä yhteistyöllä ei näyttänyt olevan merkittävää roolia yhteistoiminnallisen vastuullisuuden kehittämisessä, mutta projektissa tapahtuva yhteistyö kuitenkin tarjoaa uusia ja organisaatioiden omia rajoja ylittäviä näkemyksiä ja oivalluksia. Tutkimuksessa tuotettiin neljä tulevaisuuskuvaa vastuullisuuden kehittämiseksi risteilyalusten rakennusprosessissa: Raha ohjaa; Asiakas on aina oikeassa; Paikallinen talous keskiössä ja Maailman vastuullisemmat laivat. Tulokset osoittivat, että sosiaalisen rakenteen ja suhteinen analysointi on merkittävä lisäys tulevaisuudentutkimuksen ja erityisesti strategisen ennakoinnin menetelmiin. Yhteenvetona voidaan todeta, että tulevaisuusnäkökulma on merkittävä osa operatiivisesta yhteistyötä, ja että tulevaisuuteen suuntautuvalla ajattelulla on selkä rooli organisaatioiden välisissä verkostoissa mukaan lukien esimerkiksi yhteistyö viestinnässä ja toimialajärjestöissä. Haasteena on yhdistää operationaalinen toiminta ja sosiaaliset prosessit muuhun järjestelmälliseen ennakointitoimintaan (esimerkiksi strategisen tason ennakointiin ja vastuullisuuden kehittämiseen). Tässä tutkimuksessa on tunnistettu tarve kehittää uusia prosesseja, jotka keräävät ja tunnistavat yhteistyösuhteissa syntyvää näkemyksellistä tietoa. Organisaatioiden välisessä yhteistyössä syntyvät uudet ideat ja ajatukset olisi hyödyllistä saada liitetyksi eri toimijoiden omiin ennakointijärjestelmiin tai verkoston yhteisesti jaettuun ennakointisysteemiin

Agriculture in the information society: challenges of sustainable development

The overall goal of the study was to identify possible impacts of the information society on ecologically, economically and socially sustainable development in Finnish agriculture

”Uskon myös, että ekologisuudella on merkitystä yhtiön imagolle ja sitä kautta asuntojen arvolle” : Ympäristövastuullisen asumisen ja rakentamisen motiivit mediassa

Miljöansvarsteman har kommit upp i den offentliga debatten, särskilt i och med klimatförändringen. Den hybrida mediemiljön utmanar både organisationernas kommunikation om ansvarsåtgärder och konsumentens mediekunskap. Klimatnyheter uppfattas ofta som negativa och en mer positiv och lättillgänglig kommunikation om ansvarsfrågor förväntas. Boende och byggande är bland de mest belastande sektorerna ur klimatförändringsperspektiv. Följaktligen är boende- och byggaktörernas agerande centrala för att bromsa klimat-förändringen. Det är också möjligt att påverka människornas motivation att vidta konkreta åtgärder, om kommunikationen i media om miljöansvar baserar sig på människornas egna värden och motiv. Därför är det viktigt att studera hur aktörerna själva beskriver meningsfullheten av sina ekologista handlingar och vilka saker som motiverar dem att ta ansvar. Syftet med denna avhandling är att utreda hur aktörerna inom boende- och byggbranschen talar i media om sin motivation för miljövänligt agerande. Materialet för avhandlingen består av artiklar publicerade i tre medier, Kiinteistöposti, HS Digi och Meillä Kotona digitala plattform. Som metod använde jag analytisk diskursanalys. Motiv som jag påvisade var: ekonomiska motiv, värdebaserade etiska motiv och motivet att nå strategins mål. Dessutom motiverades aktörerna av framtiden, genom tal om framtidssträvan. Ekonomiska motiv är typiska för organisationer. Även organisationernas etiska motiv är indirekt ekonomiska. Dessutom framstår uppnåendet av strategiska mål som ett starkt motiv för organisationernas ansvarsfulla handlingar. Jag tolkar att detta tal också syftar till att legitimera organisationens existens samt att nå indirekt ekonomisk nytta till exempel genom ett gott rykte. Boendes motiv är etiska, men motivationstalet påvisar diskursivt två olika ideologiska bakgrunder: en ekologisk-kollektiv ideologi som avsäger sig konsumtion och en marknadsekonomisk ideologi som accepterar en individualistisk konsumtion, som baserar sig på ansvarsfulla val. Framtidssträvan är ett gemensamt motiv för alla aktörer. Tal relaterat till framtiden är i grunden etisk och beskriver både förhoppningar om en bättre framtid och ansträngningar att göra konkreta handlingar. Avhandlingen påvisar att de värderingar och ideologier som påverkar aktörens agerande kommer fram i aktörens tal om sin motivation för miljöansvar. Positiv och motiverande presentation av miljöansvarsteman i media kan också uppmuntra andra att agera

Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä

Yhteistoiminnallinen ennakointi tarkoittaa ennakointitoimintaa, jota tehdään eri toimijoiden ja organisaatioiden välisenä yhteistyönä. Yhteistoiminnallisuuden etuna pidetään yleisesti erilaisten näkemysten moninaisuutta, jonka avulla tulevaisuuden hahmottamisesta tulee monipuolista ja kattavaa. Yhteistoiminnallisuus on keskeinen osa esimerkiksi tulevaisuusverstaissa tai muissa erilaisia toimijoita kokoavissa tavoissa luoda yhteistä tulevaisuutta. Yhteistoiminnallisen ennakoinnin prosesseissa kiinnitetään kyllä huomiota siihen, että eri toimijaryhmistä saadaan edustajat mukaan, mutta toimijoiden välisiin suhteisiin ja rooleihin on aikaisemmin kiinnitetty suhteellisen vähän huomiota. Sosiaalisen rakenteen analysointiin on käytettävissä runsaasti menetelmiä, mutta niitä ei ole useinkaan käsitelty tulevaisuusprosessien raportoinnissa. Tulevaisuusprosessien sosiaalisen puolen analysointi tuo lisää läpinäkyvyyttä siihen, millainen sosiaalinen rakenne kussakin prosessissa on. Sosiaalisen puolen analysoinnin avulla voi arvioida esimerkiksi, ketkä ovat keskeisiä toimijoita ja kuinka paljon eri toimijat ovat tekemisissä keskenään.Artikkelin johdantoluvussa käsittelen lyhyesti yhteistoiminnallista ennakointia ja sen soveltamista organisaatioiden väliseen tulevaisuustyöhön. Toisessa luvussa kuvaan, miten sosiaalista verkostoanalyysiä voi soveltaa tulevaisuusprosessien sosiaalisen rakenteen analysoimisessa ja esitän muutamia esimerkkejä, miten olen käyttänyt tällaista analyysiä tutkiessani laivakonseptien ideointia ja vastuullisuuden edistämistä laivanrakennuksen verkostoissa. Kolmannessa luvussa pohdin yhteisen tulevaisuuden luomisen mahdollisuuksia sekä mitä olisi syytä huomioida ja ymmärtää sosiaalisesta puolesta tulevaisuusprosessien suunnittelussa.</p

Uusi yliopisto ja aluetehtävä : Loppuraportti

Raportti käsittelee talven 2008–2009 aikana tehtyä selvitystyötä ”Uusi yliopisto ja aluetehtävä”. Työn tavoitteena oli tuottaa käytännön toimenpidesuosituksia uuden yliopiston paikallisen vaikuttavuuden eli yliopiston ja ympäröivän yhteiskunnan välisen yhteistyön parantamiseksi. Tiedonkeruussa hyödynnettiin tulevaisuusverstaita eli työryhmiä, joissa haettiin ensin kaukaisia ja mielikuvituksellisiakin tulevaisuuskuvia, jotka konkretisoitiin lopuksi toimenpide-ehdotuksia sisältäviksi visioiksi. Visioiden välinen ero perustuu pääosin erilaisiin tulkintoihin yliopiston kolmannesta tehtävästä: se tulkitaan joko melko tiukasti palvelutehtävänä tai väljemmin vastuullisena vaikuttamisena yhteiskuntaan. Oleellisimmissa kehittämisen kohteissa korostuivat ajantasainen ja aktiivinen viestintä, yhteistyöhön kannustaminen, yliopiston vahva ja selkeä strategia ja johdon rooli siinä, sekä sidosryhmäyhteistyön hyödyntäminen

Varhaiskasvatuksen tulevaisuuskuvat 2040: Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan tulevaisuustyön raportti.

Varhaiskasvatuksen neuvottelukunta koostuu hallinnon, tutkimuksen, koulutuksen, järjestöjen ja kuntakentän edustajista. Neuvottelukunnan toimikausi on 15.9.2016–14.9.2019.Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan eräänä tehtävänä on seurata ja arvioida varhaiskasvatuksen kansallista ja kansainvälistä kehitystä ja tehdä ehdotuksia varhaiskasvatuksen pitkäjänteiseksi kehittämiseksi. Osana tätä laaja-alaista kehittämistehtäväänsä ja myös varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä viime vuosina tapahtuneiden merkittävien muutosten vuoksi varhaiskasvatuksen neuvottelukunta toteutti Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa syksyn 2017 ja kevään 2019 välisenä aikana varhaiskasvatuksen tulevaisuustyön, jossa rakennettiin varhaiskasvatuksen mahdollisia kehittämissuuntia vuoteen 2040 asti. Tämä raportti kuvaa varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan tulevaisuustyön vaiheet ja esittelee työn tuotoksena syntyneet vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat ja niiden pohjalta laaditut strategiset kysymykset kehittämistyön pohjaksi. Raportti esittelee myös vertailun neuvottelukunnan ja valtioneuvoston tulevaisuustöiden samankaltaisuuksista ja eroavaisuuksista. Varhaiskasvatuksen neuvottelukunta toivoo, että tulevaisuustyötä koskevan raportin ajatukset herättävät laajaa keskustelua varhaiskasvatuksen tulevaisuuden mahdollisista kehittämissuunnista ja niihin liittyvistä ratkaisuista kaikilla päätöksenteon tasoilla. Tulevaisuutta rakennetaan tämän päivän päätöksillä. </p

Sound mining in the North : a guide to environmental regulation and best practices supporting social sustainability

Julkaistu versi