Kokemuksia kasvamisesta kahden kulttuurin välissä - "On ylpeä siitä, eikä yhtään häpeillä sitä, mistä oikeesti on"

Kaksikulttuuriset perheet ovat lisääntyneet viime vuosina. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia kaksikulttuurisessa perheessä kasvaneiden nuorten aikuisten kokemuksia kaksikulttuurisesta perheestä ja monikulttuurisuudesta sekä miten monikulttuurisuus ilmenee ja miten se koetaan perheessä sekä millaisia hyötyjä ja haasteita kaksikulttuurisessa perheessä kasvamisessa nähdään. Tutkimuksen lähtökohdat nojaavat laadullinen tutkimuksen periaatteisiin. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä ja syksyllä 2010. Tutkimusaineisto koostui viidestä kaksikulttuurisen perheen nuorten aikuisten haastatteluista, joiden toinen biologinen vanhempi on suomalainen ja toinen ulkomaalainen. Tutkimukseen osallistuneet haastateltavat olivat iältään 19–26 –vuotiaita. Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella voidaan todeta kaksikulttuurisen perhetaustan olevan rikkaus ja tuoneen elämään sosiaalista ja monikulttuurista pääomaa. Kahdessa kulttuurissa kasvaneet lapset omaavat sosiaalista, kulttuurista ja tiedollista pääomaa. Monikulttuurisissa perheissä kasvaneille lapsille on hyötyä omasta taustastaan. He tutustuvat jo pienestä pitäen kahteen tai useampaankin kulttuuriin, ja usein myös oppivat useampia kieliä. Haasteina puolestaan koettiin harvoja yhteydenottoja ulkomaalaisiin sukulaisiin, pitkiä välimatkoja ulkomaalaisten sukulaisten luokse ja kielimuuria kommunikoidessa sukulaisten kanssa. Myös kiusaaminen ja syrjintä mainittiin haasteiksi, joita kaksikulttuurisessa perheessä kohdataan. Sosiaalistuminen kahteen kulttuuriin on itsestäänselvää. Suomessa syntyneet tutkittavat kokivat itsensä suomalaisiksi, eivätkä tunnistaneet perheen ulkomaalaistaustaisen vanhemman kulttuurin vaikuttaneen suoraan heidän elämäänsä. Kulttuuri koettiin itsestäänselvänä ja he kokivat, etteivät heidän ulkomaalaistaustainen vanhempi sitä ollut heille tietoisesti välittänyt. Ulkomailla syntyneet puolestaan kokivat edustavansa kumpaakin perheen kulttuuria ja elävänsä kahden kulttuurin välimaastossa. He myös pystyivät selkeästi erottamaan perheessä vaikuttavien kahden kulttuurin piirteitä toisistaan. Asiasanat:Kaksikulttuurinen perhe, monikulttuurisuus, kasvatus, sosialisaati

Potilasturvallisuustaitojen opetus hoitotyön koulutusohjelmassa

Potilasturvallisuuskoulutuksen lisääminen ja kehittäminen edistävät potilasturvallisuutta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa potilasturvallisuustaitojen opetusta Turun AMK:n ensihoidon ja hoitotyön koulutusohjelmassa. Lisäksi työhön liittyi potilasturvallisuusopetuksen kehittämisnäkökulma. Työn tavoitteena on kehittää tulevien hoitotyöntekijöiden potilasturvallisuusosaamista ja näin edistää potilasturvallisuutta. Opinnäytetyössä käytetttiin opettajille suunnattua potilasturvallisuuskyselyä, joka koostui strukturoiduista osasta ja yhdestä avoimesta kysymyksestä Kysely jaettiin 35 opettajalle ja kyselyn palautti 15 opettajaa. Strukturoidun osan tulokset käsiteltiin käyttämällä deskriptiivistä statistiikkaa. Tulokset osoittivat, että lähes jokainen kyselyssä esitetty potilasturvallisuusaihe sisältyy nykyiseen hoitotyön opetukseen useimmilla lukukausilla. Vastauksissa ilmeni eniten seuraavia opetusaiheita: aseptiikka, asiakkuus- ja vuorovaikutusosaaminen, inhimilliset tekijät potilasturvallisuudessa ja eettiset näkökulmat. Opetuksen suunnittelussa kyselyn sisältöaihelistaa potilasturvallisuudesta voidaan jatkossa hyödyntää varmistamaan aiheiden kattavuus. Opinnäytetyön kehittämisehdotukset pohjautuvat tämän hetkiseen hoitotyön integroituun potilasturvallisuusopetukseen, jota voidaan täydentää kyselyn sisältöaiheilla. Kehittämisnäkökulmassa esitettiin konkreettisia ehdotuksia, kuten potilasturvallisuuden opettamista erikseen omana aiheenaan näkyvän aloitustilaisuuden ja muiden teematapahtumien muodossa. Lisäksi ohjaava opettaja voisi toimia tuutorina opiskelijan potilasturvallisuustaitojen varmistamisessa. Potilasturvallisuuden huomioimista tulisi lisätä entisestään yhteistyössä opettajien, opiskelijoiden ja hoitotyön kentän kanssa.By increasing and improving patient safety education one can promote patient safety. The purpose of this bachelor’s thesis was to find out how the patient safety skills are taught in emergency nursing and nursing degree programme in the Turku University of Applied Sciences. In addition, the thesis included a developmental approach to patient safety education. The aim of this thesis is to improve the patient safety skills of the graduating nurses and to promote patient safety. The research method used in this thesis was a structured questionnaire that also included one open question to teachers. The questionnaire was handed out to 35 teachers and 15 teachers returned the questionnaire. The data of the structured questionnaire were processed using descriptive statistics. The results showed that almost all of the patient safety topics listed in the questionnaire are included into the current nursing education and are present in most semesters. According to the answers, the following topics were taught most frequently: aseptics, customership and interaction skills, human factors in patient safety and ethical aspects. In the future, the patient safety topics listed in the questionnaire can be utilized to ensure that all the topics are included sufficiently in the patient safety education. The developmental suggestions of this thesis are based on the current integrated patient safety education which can be complemented by the patient safety topics listed in the questionnaire. In the developmental approach concrete suggestions were presented like teaching patient safety as a separate topic by using a visible opening session and other themed events. In addition, a supervising teacher could act as a tutor who ensures the patient safety skills of his students. Cooperation of teachers, students and nursing staff should be strengthened in the patient safety issues

Kokemuksia kasvamisesta kahden kulttuurin välissä - "On ylpeä siitä, eikä yhtään häpeillä sitä, mistä oikeesti on"

Kaksikulttuuriset perheet ovat lisääntyneet viime vuosina. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia kaksikulttuurisessa perheessä kasvaneiden nuorten aikuisten kokemuksia kaksikulttuurisesta perheestä ja monikulttuurisuudesta sekä miten monikulttuurisuus ilmenee ja miten se koetaan perheessä sekä millaisia hyötyjä ja haasteita kaksikulttuurisessa perheessä kasvamisessa nähdään. Tutkimuksen lähtökohdat nojaavat laadullinen tutkimuksen periaatteisiin. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä ja syksyllä 2010. Tutkimusaineisto koostui viidestä kaksikulttuurisen perheen nuorten aikuisten haastatteluista, joiden toinen biologinen vanhempi on suomalainen ja toinen ulkomaalainen. Tutkimukseen osallistuneet haastateltavat olivat iältään 19–26 –vuotiaita. Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella voidaan todeta kaksikulttuurisen perhetaustan olevan rikkaus ja tuoneen elämään sosiaalista ja monikulttuurista pääomaa. Kahdessa kulttuurissa kasvaneet lapset omaavat sosiaalista, kulttuurista ja tiedollista pääomaa. Monikulttuurisissa perheissä kasvaneille lapsille on hyötyä omasta taustastaan. He tutustuvat jo pienestä pitäen kahteen tai useampaankin kulttuuriin, ja usein myös oppivat useampia kieliä. Haasteina puolestaan koettiin harvoja yhteydenottoja ulkomaalaisiin sukulaisiin, pitkiä välimatkoja ulkomaalaisten sukulaisten luokse ja kielimuuria kommunikoidessa sukulaisten kanssa. Myös kiusaaminen ja syrjintä mainittiin haasteiksi, joita kaksikulttuurisessa perheessä kohdataan. Sosiaalistuminen kahteen kulttuuriin on itsestäänselvää. Suomessa syntyneet tutkittavat kokivat itsensä suomalaisiksi, eivätkä tunnistaneet perheen ulkomaalaistaustaisen vanhemman kulttuurin vaikuttaneen suoraan heidän elämäänsä. Kulttuuri koettiin itsestäänselvänä ja he kokivat, etteivät heidän ulkomaalaistaustainen vanhempi sitä ollut heille tietoisesti välittänyt. Ulkomailla syntyneet puolestaan kokivat edustavansa kumpaakin perheen kulttuuria ja elävänsä kahden kulttuurin välimaastossa. He myös pystyivät selkeästi erottamaan perheessä vaikuttavien kahden kulttuurin piirteitä toisistaan. Asiasanat:Kaksikulttuurinen perhe, monikulttuurisuus, kasvatus, sosialisaati

Biokaasun tuotannon soveltuminen Namibiaan

Opinnäytetyössä tutkittiin biokaasun tuotannon soveltumista Namibiaan. Tavoitteena oli tehdä selvitys, josta saadaan tietoa suomalaisille yrityksille biokaasun tuotannon mahdollisuuksista Namibiassa ja edistää suomalaisyritysten vientimahdollisuuksia. Opinnäytetyö toteutettiin osana NAMURBAN (Urban Resource Efficiency in Developing Countries –pilot study of Walvis Bay, Namibia) -tutkimusprojektia. Opinnäytetyötä voidaan käyttää tiedonlähteenä tutustuttaessa Namibian erityispiirteisiin energiantuotannon näkökulmasta ja suunniteltaessa biokaasuteknologian vientiä Namibiaan. Tiedoista on hyötyä myös muille uusiutuvan energian teknologioille, ja tietoja voidaan osittain soveltaa muihin kehittyviin maihin. Opinnäytetyössä tutustuttiin Namibiaan ja biokaasun tuotannon teoriaan. Taustaselvityksen jälkeen selvitettiin Namibiaan soveltuvat syötemahdollisuudet sekä biokaasun tuotannon nykytila Namibiassa. Biokaasun tuotannon hyötyjen ja haasteiden pohdinnan jälkeen tehtiin arvioita biokaasun soveltuvuudesta Namibiaan. Lähdemateriaalina käytettiin luotettavia kirjallisuus- ja internet-lähteitä, NAMURBAN-hankkeen tutkimusaineistoa sekä yrityshaastatteluita. Merkittävin johtopäätös opinnäytetyössä on, että biokaasu soveltuu Namibiaan, kun huomioidaan maan erityispiirteet. Tuloksena saatiin SWOT-analyysi siitä, mitä suomalaisten yritysten kannattaa ottaa huomioon harkitessaan biokaasuteknologian viemistä Namibiaan. Avaintekijöitä onnistuneen biokaasulaitoksen toteutuksessa Namibiassa ovat biokaasulaitoksen sopivuus paikallisiin olosuhteisiin, oikea laitoskoko sekä palveluiden, kuten koulutuksen tarjoaminen teknisen ratkaisun ohella. Potentiaalisena suomalaisena vientituotteena Namibian biokaasumarkkinoille nähdään kokonaisratkaisun kehittäminen, missä huomioidaan sekä soveltuva tuote että palvelu.The purpose of this thesis was to study the applicability of biogas production in Namibia. From the thesis Finnish companies can gain information about possibilities of biogas production in Namibia and promote the export opportunities of Finnish companies. The thesis was conducted as a part of the project NAMURBAN (Urban Resource Efficiency in Developing Countries –pilot study of Walvis Bay, Namibia). The thesis can be utilized as a source of information when exploring the special features of Namibia from an energy engineering point of view and when considering the export of biogas technology to Namibia. The information is valuable also to other renewable energy technologies and the knowledge can be partly applied to other developing countries. In this thesis Namibia and the theory of biogas production were studied. After a background study, suitable feed material for biogas production was researched as well as the current state of biogas production in Namibia. After considering the benefits and challenges of biogas production, estimates were made on the suitability of biogas production in Namibia. The source material used in this thesis includes reliable literature and Internet sources, research material from the project NAMURBAN and also interviews from Finnish companies. The most important conclusion of the thesis is that biogas is suitable for Namibia when the special features of the country are taken into consideration. The results include a SWOT analysis of issues that Finnish companies should consider when planning to export biogas technology to Namibia. Key factors for a successful implementation of a biogas plant in Namibia are the suitability of the biogas plant to the local circumstances, the right size of biogas plant and service offering such as training along with the technical solution. A potential Finnish export product for the biogas market in Namibia is seen as a comprehensive solution where the suitable product and service are taken into account

Maatilojen biokaasulaitoksista kestävää energiaa ja materiaalikiertoja

Maataloudessa liikkuu merkittäviä materiaalivirtoja, joiden sisältämien energian ja raaka-aineiden hyötykäyttö on ollut tehotonta. Maailmassa, jossa uusiutumattomat energia- ja raaka-aineresurssit ovat hiljalleen ehtymässä ja ympäristö kohtaa merkittäviä haasteita, materiaalikiertoja on tehostettava niin energia-, ympäristö- kuin kustannustehokkuudenkin nimissä. Biokaasuteknologia mahdollistaa sekä uusiutuvan energian tuotannon että materiaalikierrot.vo

Energiatehokkaat ratkaisut & uusiutuvan energian käytön edistäminen meriklusterissa

Energiantuotanto ja -kulutus ovat pääosassa hiilidioksidipäästöjen kasvussa ja ilmastonmuutoksessa. Meriteollisuuden kiinteistöt ja toiminnot kuluttavat paljon energiaa, mutta niiden energiatehokkuuteen ei ole vielä kiinnitetty riittävästi huomiota. SataMari-hankkeessa Satakunnan meriklusterin energiatehokkuus on keskiössä ja hankkeessa muun muassa kyselyiden, haastatteluiden ja Rauman seudun pilottiyritysten avulla selvitetään energiatehokkuuden nykytilaa ja hyviä käytäntöjä. Raportti koostaa hankkeen puoliväliin mennessä tehdyt toimet ja tulokset. Koska raportissa keskitytään rakennusten ja toiminnan energiatehokkuuteen, voi sisältöä soveltaa myös muilla kuin meriklusterin aloilla. Kohteesta riippuen energiaa voi kulua eniten lämmitykseen, sähköön tai työkoneiden polttoaineisiin. Erilaiset energiatehokkuutta lisääviä toimia ovat mm. energiankulutuksen seuraaminen, sisälämpötilan asettaminen sopivalle tasolle, valaistuksen uusimien, automaation lisääminen ja paineilmajärjestelmän optimointi. Lisäksi energiatehokkaaseen toimintaan kuuluu työntekijöiden kouluttaminen. Selvitämme myös satamalogistiikan energiatehokkuuden kehittämistä, johon kuuluu ajettavien työkoneiden reittien optimointi, tyhjäkäynnin minimointi sekä vaihtoehtoiset käyttövoimat, kuten biopolttoaineet ja sähkö. Pilottien energiakartoituksesta käy hyvin ilmi, miten erilaisten meriklusterin toimijoiden (teollisuuspuisto, satama, satamaoperaattori) energiankulutusprofiilit ovat hyvin erilaisia. Teollisuuspuistossa kuluu paljon energiaa sekä sähkön että lämmityksen muodossa, satamalla taas on vähän lämmitettäviä kiinteistöjä, mutta sähköä kuluu ulkovalaistukseen. Satamaoperaattorilla valtaosa energiasta kuluu ajettavien työkoneiden moottoreissa. Lopuksi energiatehokkuustoimenpiteitä on jaettu lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin toimiin. Lyhyen aikavälin toimenpiteistä aloittamalla pääsee helposti alkuun energiatehokkuuden kehittämisessä. Sen jälkeen eteneminen keskipitkän ja pitkän aikavälin toimiin, jotka vaativat helppoja toimia enemmän aikaa ja investointeja. Energian käyttöä tehostamalla ja kulutusta vähentämällä on mahdollista saavuttaa merkittäviä säästöjä

Hyödyllinen lanta kierrättää ravinteita, tuottaa energiaa ja nostaa maataloustuloa

Hyötylanta-tutkimusohjelma tuotti työkaluja lannan ja muiden eloperäisten materiaalien hallintaan. Lannan paremman hyödyntämisen kautta Suomen maataloustulo voi nousta 5-10 miljoonaa euroa.vo