7 research outputs found
Ilmastonmuutos sosiaali- ja terveyssektorilla – Sosiaali- ja terveysministeriön ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma (2021–2031)
Suomessa ilmastonmuutos vaikuttaa suoraan ja välillisesti kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Jo nykyisissä olosuhteissa on syytä varautua sään ja ilmaston vaihteluihin ja ääri-ilmiöihin sekä niiden vaikutuksiin, sillä se auttaa sopeutumaan myös tuleviin ilmaston vaihteluihin ja muutoksiin. Sopeutumissuunnitelman perustana on Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelmaa 2022 sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla tehty ilmastonmuutos- ja sopeutumistyö.
Sopeutumissuunnitelman painopiste on terveydensuojelussa sekä terveydenhuollon sopeutumisessa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallinnonalalla. Sopeutumissuunnitelman tavoitteena on selvittää sopeutumisen ja sitä tukevien rakenteiden nykytila, tunnistaa nykyisiä ja uusia sopeutumistoimia terveyden ja hyvinvoinnin toimialueella, konkretisoida ja selkeyttää toimenpiteitä STM:n hallinnonalan vastuualueella. Sopeutumissuunnitelmaa pyritään myös jalkauttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille ja lisäämään riskitietoisuutta sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla.
Sopeutumissuunnitelmassa on määritelty 43 tavoitetta ja niihin liittyviä toimenpidesuosituksia 92. Toimenpiteet kattavat ympäristöterveyden, sosiaali- ja terveyspalveluiden (ml. työterveys), sosiaalisten vaikutusten sekä hillintätoimien ja heijastevaikutusten alueita. STM vastaa suunnitelman toimeenpanosta, seurannasta ja arvioinnista
Ilmastonmuutos sosiaali- ja terveyssektorilla : Sosiaali- ja terveysministeriön ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma (2021–2031)
Suomessa ilmastonmuutos vaikuttaa suoraan ja välillisesti kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Jo nykyisissä olosuhteissa on syytä varautua sään ja ilmaston vaihteluihin ja ääri-ilmiöihin sekä niiden vaikutuksiin, sillä se auttaa sopeutumaan myös tuleviin ilmaston vaihteluihin ja muutoksiin. Sopeutumissuunnitelman perustana on Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelmaa 2022 sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla tehty ilmastonmuutos- ja sopeutumistyö.
Sopeutumissuunnitelman painopiste on terveydensuojelussa sekä terveydenhuollon sopeutumisessa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallinnonalalla. Sopeutumissuunnitelman tavoitteena on selvittää sopeutumisen ja sitä tukevien rakenteiden nykytila, tunnistaa nykyisiä ja uusia sopeutumistoimia terveyden ja hyvinvoinnin toimialueella, konkretisoida ja selkeyttää toimenpiteitä STM:n hallinnonalan vastuualueella. Sopeutumissuunnitelmaa pyritään myös jalkauttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille ja lisäämään riskitietoisuutta sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla.
Sopeutumissuunnitelmassa on määritelty 43 tavoitetta ja niihin liittyviä toimenpidesuosituksia 92. Toimenpiteet kattavat ympäristöterveyden, sosiaali- ja terveyspalveluiden (ml. työterveys), sosiaalisten vaikutusten sekä hillintätoimien ja heijastevaikutusten alueita. STM vastaa suunnitelman toimeenpanosta, seurannasta ja arvioinnista
Rekrytointiviestinnän kehittäminen : Case Boliden Kokkola Oy
Tämä opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona Boliden Kokkola Oy:lle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia toimeksiantajayrityksen rekrytointiviestinnän onnistumista hakijoiden näkökulmasta. Rekrytointiviestinnän tutkiminen on tärkeää, jotta tiedetään, onko se oikeanlaista ja tehoaako se toivotulla tavalla. Tutkimuksen pohjalta tavoitteena oli tuoda esille kehittämisehdotuksia vielä edistyksellisemmän rekrytointiviestinnän toteuttamiselle.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui kahdesta luvusta. Toisessa luvussa käsiteltiin rekrytointiviestintää ja toisessa työnantajamielikuvaa. Nämä kaksi käsitettä liittyvät vahvasti toisiinsa ja ovat tärkeitä tutkimuksen kannalta.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksella. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin toimeksiantajayrityksen taloushallinnon asiantuntijan rekrytointiprosessin läpi käyneille. Kyselyyn vastasi seitsemän henkilöä kahdestatoista, jolloin tutkimuksen vastausprosentti oli 58 %. Tutkimusaineisto analysoitiin kuvioiden, taulukoiden ja avoimien vastausten avulla. Tuloksista saatiin selville, että hakijat kokevat Bolidenin rekrytointiviestinnän olevan melko onnistunutta. Tutkimuksen tuloksena saatiin muutamia kehittämisehdotuksia rekrytointiviestinnän toteuttamiselle.This thesis was carried out as an assignment for Boliden Kokkola Oy. The purpose of the thesis was to study the success of the client company’s recruitment communications from the applicants' point of view. Researching recruitment communication is important to know if it is the right kind and if it is working as desired. Based on the study, the aim was to present development proposals for the implementation of even more advanced recruitment communications.
The theoretical framework of the thesis consisted of two chapters. One chapter dealt with recruitment communication and the other with the image of the employer. These two concepts are strongly interrelated and important for research.
The study was conducted with a survey. The material of the study was collected by means of an electronic questionnaire, which was sent to those who had gone through the recruitment process of the client's financial management expert. Seven out of twelve respondents responded to the survey, resulting in a survey response rate of 58%. The research material was analyzed using figures, tables and open-ended responses. The results showed that applicants feel that Boliden’s recruitment communications are quite fortunate. As a result of the study, a few development proposals were received for the implementation of recruitment communications
Lasten sukupuolittunut toiminta ja keskinäinen valta päiväkodissa : etnografinen lähestymistapa
Huusko, Henna. 2015. Lasten sukupuolittunut toiminta ja keskinäinen valta päiväkodissa. – Etnografinen lähestymistapa. Varhaiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Kasvatustieteiden laitos. Jyväskylän yliopisto. 113 sivua + 2 liitettä.
Tämä tutkimus avaa lasten sukupuolen moninaisuutta, sukupuolittunutta toimintaa päiväkodissa ja pyrkii sitä kautta tekemään kasvattajat tietoiseksi omista sukupuoleen liittyvistä arvoista, asenteistaan ja stereotyyppisestä ajattelusta sekä siitä, miten ne sopivat varhaiskasvatukseen.
Tässä etnografisessa havainnointitutkimuksessa selviteltiin sitä, miten lapset ilmentävät sukupuolittunutta toimintaa ja keskinäistä vallankäyttöä päiväkodissa. Tutkimuskysymykset muodostuivat seuraavaksi: 1) Millaisia odotuksia, arvostuksia ja osaamista sukupuoleen liitetään? 2) Miten sukupuoli näkyy lasten toiminnassa päiväkodin vertaisryhmässä? 3) Miten valta näkyy lasten vertaissuhteissa?
Aineisto kerättiin etnografisin menetelmin havainnoimalla erään jyväskyläläisen päiväkodin 5-6-vuotiaiden ryhmän lapsia ja kasvattajia. Havainnointi keskittyi erityisesti lasten vapaan leikin tilanteisiin sekä ohjattuun toimintaan päiväkodin sisätiloissa ja havainnot kirjoitettiin suoraan tietokoneelle. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen teorianmuodostuksen keinoin, mutta analysoinnin loppuvaiheessa käytettiin myös teoriasidonnaisen analyysin tapaa.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että päiväkodin arjessa ilmenee paljon sukupuolittuneita odotuksia, arvostuksia ja osaamista ja lapset tekevät omalla toiminnallaan sukupuolierot näkyväksi päiväkodin arjessa. Sukupuolittavien jakojen lisäksi lapset myös rikkoivat omalla toiminnallaan heteronormatiivista ajattelutapaa ja toimivat perinteisten sukupuolioletusten vastaisesti. Lapset ilmensivät vertaissuhteissaan keskinäistä vallankäyttöä, joka näkyi muun muassa lasten epätasa-arvoisena osallistumisena päiväkodin arjessa. Tutkimukseni tulokset vahvistavat aiheesta aiemmin tehtyjen tutkimusten tuloksia ja tuovat esiin tasa-arvoisen ja sukupuolisensitiivisen kasvatuksen tärkeyden.
Avainsanat: sukupuoli, valta, varhaiskasvatus, päiväkoti, sukupuolisensitiivisyys, etnografia
Keywords: gender, power, early education, kindergarten, gender sensitivity, etnograph
Sairaanhoitajan työtyytyväisyyttä edistävät ja heikentävät tekijät kotihoidossa
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla kotihoidossa työskentelevän sairaanhoitajan työtyytyväisyyttä edistäviä ja heikentäviä tekijöitä kirjallisuuskatsauksen avulla. Tavoitteena oli koota yhteen tutkittua tietoa kotihoidossa työskentelevän sairaanhoitajan työtyytyväisyyteen vaikuttavista tekijöistä. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksinä olivat: Mitkä tekijät edistävät ja mitkä tekijät heikentävät sairaanhoitajan työtyytyväisyyttä kotihoidossa?
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa hankittiin sähköisistä tietokannoista, joita olivat Medic, Cinahl ja Pubmed. Aineistonhakuprosessin jälkeen opinnäytetyöhön valikoitui kuusi englanninkielistä tutkimusta vuosilta 2013–2023, jotka vastasivat tutki-muskysymyksiin ja läpäisivät ennalta määritetyt sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Tutkimustulokset raportoitiin narratiivisesti.
Tutkimustulokset osoittavat, että sairaanhoitajien työtyytyväisyyttä kotihoidossa edistää itseohjautuvissa tiimeissä työskentely, autonomia päivittäisessä työssä, sekä hoitosuhde hoitajan ja potilaan välillä. Sairaanhoitajien työtyytyväisyyttä heikentää palkkaukseen, hoitotyön johtamiseen, työpaikkakäytäntöihin ja työn vaatimuksiin liittyvät tekijät.
Suomessa on alati paheneva hoitajapula, joka jo nyt asettaa haasteita sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnalle ja turvallisuudelle. On tärkeää lisätä vanhustyöstä kiinnostuneiden hoitotyön opiskelijoiden ja kotihoidossa työskentelevien ammattilaisten tietoisuutta työtyytyväisyyteen vaikuttavista tekijöistä. Siten voidaan edistää sairaanhoitajien työtyytyväisyyttä ja työhön sitoutumista.
Jatkotutkimusehdotuksena on tutkia suomalaisen hyvinvointialueen kotisairaanhoitajien työtyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä. Olisi mielenkiintoista myös tutkia konkreettisia keinoja, joilla kotisairaanhoidon esihenkilöt voisivat edistää kotisairaanhoitajien työtyytyväisyyttä
Climate change in the healthcare and social welfare sector : Climate change adaptation plan of Ministry of Social Affairs and Health (2021–2031)
Climate change affects people’s health and wellbeing in Finland both directly and indirectly. It is important to be prepared for variations in the weather and climate and for extreme weather and climate conditions and their effects even in the current circumstances. This will also help us adapt to future climate variations and changes. The Adaptation Plan is based on the National Climate Change Adaptation Plan 2022 and the climate change and adaptation work carried out in the healthcare and social welfare sector.
The Adaptation Plan focuses particularly on health protection and the adaptation of healthcare in the administrative branch of the Ministry of Social Affairs and Health. The aim of the Adaptation Plan is to assess the current state of adaptation and the structures supporting it, to identify current and new adaptation measures in the health and wellbeing sector and to translate the measures into more concrete terms and clarify them in the area of responsibility of the Ministry of Social Affairs and Health’s administrative branch. The intention is to introduce the Adaptation Plan to healthcare and social welfare operators and to increase risk awareness in the healthcare and social welfare sector.
The Adaptation Plan contains 43 objectives and 92 recommendations for measures. The measures cover areas relating to environmental health, health and social services (incl. occupational safety and health), social effects, mitigation measures and repercussions. The Ministry of Social Affairs and Health is responsible for implementing, monitoring and assessing the Adaptation Plan