Effect of liming on yield and quality of peppermint and Sachalin mint in fine sand soil of Northern Finland

Soil acidity commonly limits plant production in the fine sand soil of Northern Finland, which often has a low pH (5.5-6.5) and contains low levels of Ca and Mg. The effect of five liming (10% Mg and 19% Ca) levels, 0, 4, 8, 12, and 16 tons ha -1 , on the herb and essential oil yield and menthol and menthone content of two mint species (peppermint, Mentha x piperita, a variety of Black Mitcham and Sachalin mint, Mentha arvensis var. sacchalinensis) cultivated in fine sand soil in Northern Finland (6440’N and 2505’E) was studied during 1998-2000. Liming clearly increased the pH levels and the Ca and Mg content of the soil. The dry matter content, essential oil quantity, and the menthol or menthone content in mints were not affected by liming. In comparison with no liming however, liming at a rate of 4 t ha -1 doubled the herb yield. The highest yield was achieved in Sachalin mint by liming at 4 or 8 t ha -1 in the second and third year (soil pH 6-6.5) (Ca 725-871 mg l -1 and Mg 122- 219 mg l -1 ), and in peppermint by liming at 4, 8 or 16 t ha -1 (soil pH 6-6.6) (Ca 725-1272 mg l -1 and Mg 122-245 mg l -1 ). Therefore, we conclude that a higher peppermint and Sachalin mint yield is achieved by increasing soil pH to values above 6.0 in the fine sand soil of Northern Finland

Perunatärkkelyksen kerääntyminen ja sijoittuminen, ennen ja jälkeen tuleentumisen, perunamukuloiden eri kudoksissa. Esitutkimus.

Tärkkelys on, selluloosan jälkeen, maapallon yleisin biopolymeeri. Perunatärkkelystä käytetään runsaasti elintarvike-, vaatetus-, ja, erityisesti, paperiteollisuudessa. Uusia käyttötarkoituksia tärkkelykselle etsitään koko ajan ja lupaavimmat mahdollisuudet uudet lienevät uusilla biomuoveilla ja polttoainekäyttöön tarkoitetulla bioetanolilla. Kasvukauden aikana peruna varastoi tärkkelyksen varastoeliminä toimiviin mukuloihin ja varastointikauden aikana mukulalla tapahtuu luontaisia fysiologisia muutoksia jotka vaikuttavat tärkkelyksen saantoon. Yhtenä tekijänä, lajikeominaisuuksien lisäksi, tärkkelyksen määrään ja ominaisuuksiin vaikuttavat kasvukauden olosuhteet ja mukuloiden maturaatio niin että mukuloissa onmaksimaalinen määrä tärkkelystä silloin kun varret alkavat kuolla ja yli puolet kasvuston lehdistä ovat jo kuolleet. Mukulan irrotessa noston yhteydessä tai perunan yhteyttäminen estyy varsiston hävityksen aikaansaamana, siitä tulee fysiologisesti itsenäinen jollin sen ominaisuudet vaihtelevat varastoajan kuluessa.Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää tärkkelysjyvästen kerääntymistä, sijoittumista ja jyvästen kokojakaumaa mukulassa sen kehityksen aikana, eri perunalajikkeilla jotta saadaan viitteitä mahdollisista perunatärkkelyksen molekyylitason muutoksista. Lisäksi selvitämme Pohjois-Suomen pitkän päivän olosuhteiden sekä eri viljelytekniikoiden, mm. lannoitusten, vaikutuksia perunatärkkelykseen. Tehdyssä esitutkimuksessa keräsimme näytteitä perunamukuloiden (lajike, van Gogh) ytimestä, varastosolukosta ja johtojännekehän ja kuoren välisestä solukosta ennen ja jälkeen tuleentumisen. Fiksoidut näytepalat valettiin parafiiniin ja blokeista leikattiin mikrotom:illa leikkeitä, joka värjättiin jod-jodkalium liuoksella. Leikkeet valokuvattiin, mikroskoopin avulla, jonka jälkeen kuvista laskettiin tärkkelysjyvien määrä sekä määritettiin niiden kokojakauma. Tärkkelysjyvien totaalinen määrä, mukulan kaikissa osissa, oli suurempi ennen maturaatiota ja niiden määrä oli korkeampi kuoriosissa kuin ytimessä sekä ennen että jälkeen maturaation. Ero jyvien määrässä oli suurin ( noin 2 x) verratessa mukuloiden ydintä, niiden kuoriosiin, maturaation jälkeen. Selvä yleiskehitys, tärkkelysjyvien kokojakauman osalta, oli että jyvät olivat pienemmät ennen maturaatiota mukulan kaikissa osissa. Huomattavin osuudessa kasvu nähtiin keskisuurten ja suurten tärkkelysjyvien osalta perunamukuloiden ytimessä. Tulokset osoittavat että mukulan maturaation taso vaikuttaa merkitsevästi tärkkelysjyvästen paikallistumiseen ja kokojakaumaan. Näillä seikoilla saattaa olla huomattava vaikutus perunatärkkelyksen fysikaaliskemiallisiin ominaisuuksiin vaikkakin tutkimustieto, maturaation vaikutuksesta perunatärkkelykseen molekyylitasolla, on vähäinen. Nämä tekijät ovat keskeisessä asemassa esimerkiksi kun tärkkelystä hyödynnetään teollisuudessa

A SQUAMOSA MADS-box gene involved in the regulation of anthocyanin accumulation in bilberry fruits

Anthocyanins are important health promoting phytochemicals that are abundant in many fleshy fruits. Bilberry (Vaccinium myrtillus L.) is one of the best sources of these compounds. Here we report on the expression pattern and functional analysis of a SQUAMOSA (SQUA) class MADS-box transcription factor, VmTDR4, associated with anthocyanin biosynthesis in bilberry. Levels of VmTDR4 expression were spatially and temporally linked with colour development and anthocyanin-related gene expression. Virus induced gene silencing (VIGS) was used to suppress VmTDR4 expression in bilberry resulting in substantial reduction in anthocyanin levels in fully ripe fruits. Chalcone synthase was used a positive control in the VIGS experiments. Additionally, in sectors of fruit tissue in which the expression of the VmTDR4 gene was silenced, the expression of R2R3 MYB family transcription factors related to the biosynthesis of flavonoids were also altered. We conclude that VmTDR4 plays an important role in the accumulation of anthocyanins during normal ripening in bilberry; probably through direct or indirect control of transcription factors belonging to the R2R3 MYB family

Variation in the amount of yield and in the extract composition between conventionally produced and micropropagated peppermint and spearmint

v2006O

Optimum harvesting time of four Mentha species in northern Finland

v2006O