Map to Service-Oriented Business and IT: A Stratified Approach

To succeed in the current business environment, organizations need to be innovative, flexible and faster in the face of uncertainty, complexity and change. As the perspective has moved from products to services, enterprises have componentized their structures to operate in the newly emerging collaborative ecosystems. Service-oriented information technology approaches have proven to be well suited to this business transformation. Increasingly, IT capabilities also drive business strategy. To create a ‘big picture’ that brings together different viewpoints and their relations and helps positioning and comparing various approaches to service systems, we put forth a new artifact, the Map to Service-Oriented Business and IT. The map uses a layered approach and is divided to four viewpoints along two dimensions: business-IT continuum and distinction between internal and external aspects. The layering is grounded in the Stratified Systems Theory, a cognitively motivated theory on organizations

Designing Data Governance Structure: An Organizational Perspective

High quality data is a key source of business value,but data quality issues in organizations are often addressedinadequately and pertinent Data Governance (DG) is called for.This paper focuses on the accountability aspect of datagovernance: the assignment of decision rights and responsibilitiespertaining to data management. We follow the design scienceapproach and examine how Agile Governance Model (AGM) canbe used as the basis of designing a pertinent governance structurefor the organizational arrangement of data governanceaccountabilities. We distinguish common data management rolesbased on the literature, analyze the organizational coverage ofthese data governance roles, and demonstrate how AGM can beused to ensure that requisite accountabilities will be addressedthroughout the enterprise at the right organizational levels andaspectual loci

IT Leadership in Transition - The Impact of Digitalization on Finnish Organizations

Digitalization is transforming business models across industries. As information technology (IT) is becoming embedded in products and services, IT leadership has an increasingly dualistic role in supporting the organization and also serving its customers' changing needs. The ACIO research program studied how Finnish industry and public sector organizations utilize information technology in developing and managing critical business capabilities. The focus was on understanding and analyzing contemporary approaches to IT leadership. This research report summarizes some of the key research findings, providing scholars and practitioners with insights into and understanding of digitalization and changes in IT leadership in Finnish informationintensive organizations

Potilaskokemuskyselyn kehittäminen lastensairaalan potilaiden vanhemmille

Potilaskokemus on potilastyytyväisyyteen verrattuna moniulotteinen ja vähän tutkittu aihe. Terveydenhuollon organisaatioilta puuttuvat instrumentit kokemustiedon keräämiseksi potilaspolun eri vaiheissa. Nykyiset potilastyytyväisyyskyselyt keskittyvät sairaalahoidon laadun arviointiin aikuispotilaiden näkökulmasta, ja niiden tuottamien tulosten hyödynnettävyyttä sairaalan toiminnan kehittämisessä on kritisoitu vahvasti. Tässä artikkelissa kuvataan lapsipotilaiden vanhemmille suunnatun kokemuskyselyn kehittämisprosessi, kyselyn ensimmäiset versiot sekä jatkokehitystehtävät. Tutkimus on osa Lapsus-tutkimushanketta, jossa tavoitteena on kehittää potilas- ja kokemuslähtöisiä instrumentteja lapsipotilaiden ja heidän perheidensä kokemustiedon keruuseen ajallisesti pitkän potilaspolun eri vaiheissa. Vanhemmille suunnatun kyselyn kehittämisprosessi sisälsi seuraavat vaiheet: haastattelut 17 lapsiperheen kanssa, lapsiperheen potilaskokemuksiin vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen (viisi teemaa) ja näihin liittyvien mittareiden määrittely (22 mittaria), kokemuskyselyn ensimmäisen version kehittäminen (67 kokemusväittämää) ja pilotointi, aineistonkeruu Lastensairaalan poliklinikalla (106 vastaajan aineisto), ja kokemuskyselyn toisen version (22 kokemusväittämää) kehittäminen eksploratiivisen faktorianalyysin avulla. Kyselyinstrumentin jatkokehitys sisältää kyselyn validoinnin uuden aineistonkeruun ja faktorianalyysin avulla. Tavoitteena on tiivistää vastaanottokäyntiin liittyvän kokemuskyselyn väittämien määrä noin kymmeneen ja toteuttaa kysely sähköisesti. Lapsus-hankkeessa tullaan kehittämään vastaavia kyselyjä myös potilaspolun muihin vaiheisiin. Näiden kehitystyö tulee noudattelemaan tässä artikkelissa kuvattua prosessia ja työn lähtökohtana on haastattelututkimuksen perusteella kehitetty kokemuskyselyn ensimmäinen versio. Tutkimushankkeen tuloksia on tarkoitus hyödyntää lähitulevaisuudessa paitsi Helsingin Uudessa lastensairaalassa, myös muissa vastaavissa lastensairaaloissa.Compared to patient satisfaction, less research has focused on patient experience, which is a complex phenomenon by nature, thereby challenging to define and measure. Today, healthcare organizations are short of appropriate instruments surveying patient experiences. Satisfaction questionnaires are used to evaluate the quality of hospital care from the viewpoint of adult patients. However, questions remain whether the hospitals should use these results to support their development activities.  This article describes the development process of a patient experience survey instrument targeted for the parents of pediatric patients, introduces the first versions of the questionnaire, and the plan for further development. The development process included several phases: interviews with 17 families, identification of aspects which influence patient experiences (5 themes), description of related potential metrics (22 metrics), formulation of the first version of the questionnaire (67 statements) and pilot testing, data gathering at a pediatric outpatient clinic (106 respondents), and based on exploratory factor analysis development of the second version of the questionnaire (22 statements). The further development includes validation with a second round data gathering and statistical analysis. The aim is to condense the number of statements into about 10 and implement the survey in an electronic format. In the Lapsus project similar patient experience questionnaires will be developed for all relevant phases of patients paths. The development work will utilize the reported process and the first version of the questionnaire. The plan is take the instruments in use in the New Children’s hospital in Helsinki and in other similar hospitals

Onko Suomi jäämässä alustatalouden junasta?

Digitaaliset alustat ja alustatalous nähdään merkittävänä murroksena, joka vaikuttaa myös Suomessa toimiviin yrityksiin. Tässä raportissa on haettu vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Millä sovellusalueilla Suomessa on parhaat edellytykset digitaalisten palveluekosysteemien ja alustojen syntymiselle? Mitkä ovat näiden sovellusalueiden vahvuudet ja heikkoudet? 2. Millä toimenpiteillä voidaan edistää digitaalisiin alustoihin perustuvan liiketoiminnan ja uusien työpaikkojen syntymistä Suomessa ja näihin alustoihin perustuvan liiketoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä? Tiedonhankinta- ja analysointimenetelminä selvityksessä käytettiin perinteisen kirjallisuuskatsauksen lisäksi asiantuntijoiden haastatteluja, työpajatyöskentelyä, selvitystyössä olevien henkilöiden omia taustatutkimuksia ja kokemuksia, systeemidynaamista mallinnusta sekä yritysten internetissä julkaiseman tiedon analysointia. Hankittu tieto jäsennettiin innovaatiojärjestelmiä ja alustataloutta kuvaaviin viitekehyksiin. Hankkeen lopuksi muodostettiin tilanneanalyysin pohjalta joukko toimenpide-ehdotuksia julkiselle vallalle. Ne voidaan jakaa kolmeen ryhmään: laajemmat politiikkatoimet, julkisen vallan täsmätoimet alustatalouden edistämiseksi ja toimialakohtaiset interventiot

Tietohallinnon johtamiskäytänteiden vaikutus liiketoiminnan ja IT:n strategiseen yhteensovittamiseen

The relationship between business and information technology (IT) has been a persistent topic of discussion both in academia and among practitioners in the past decades. The alignment of business and IT, or strategic alignment, is viewed as an important factor and driver of business value of IT. While the importance of alignment is acknowledged, organizations continue to struggle in achieving it. IT governance has been identified as one of the key factors in achieving strategic alignment. In order to effectively apply IT governance practices, it is important to understand the relationship and impact of IT governance on strategic alignment.  This dissertation explores the extent to which strategic alignment is impacted by IT governance practices. The dissertation is composed of an introduction and five individual studies addressing the different aspects of the problem. The studies apply a mixed research approach, using conceptual, qualitative and quantitative research methods. The empirical part of the dissertation consists of an in-depth case study conducted in a large multi-national service and manufacturing company and a quantitative study based on two surveys conducted among both private and public sector participants.  First two papers explore the evolution of strategic alignment and its nature from various perspectives based on extensive literature reviews. The third paper elaborates business value of IT and its link with IT governance practices in the extant literature. The fourth paper describes an in-depth case study on IT governance best practices and their impact on strategic alignment. And finally, a quantitative study explores the relationship between IT governance and strategic alignment, discusses the underlying factors affecting the alignment, and offers a set of key IT governance practices for further scrutiny.  The key contribution of this dissertation is on providing empirical evidence on the complex relationship between IT governance and strategic alignment. The research findings suggest that IT governance practices have a significant contribution to strategic alignment on operational and tactical levels. On strategic level, however, the findings suggest that the implementation of IT governance practices is dependent on how strategic IT is seen in the organization. Finally, the dissertation puts forth a new construct, a set of eight key IT governance practices found to have a positive impact on strategic alignment, refining previous research on the topic.Liiketoiminnan ja informaatioteknologian (IT) strateginen yhteensovittaminen on pitkään ollut sekä akateemisen tutkimuksen että IT-johdon kiinnostuksen kohteena. Tietohallinnon johtamiskäytänteitä (IT Governance) on usein esitetty yhdeksi keskiseksi tekijäksi onnistuneelle liiketoiminnan ja IT:n strategiselle yhteensovittamiselle.  Tämä väitöskirja tarkastelee, miten tietohallinnon johtamiskäytänteet vaikuttavat liiketoiminnan ja IT:n strategiseen yhteensovittamiseen. Väitöskirja koostuu johdanto-osuudesta ja viidestä erillisestä artikkelista. Tutkimuksen menetelmällinen ote on yhdistelmä käsitteellistä, kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusmetodiikkaa (ts. mixed methods research). Tutkimuksen empiirinen osuus koostuu yhdestä tapaustutkimuksesta, jonka kohteena oli monikansallinen teollisuusyritys sekä kahdesta kyselytutkimuksesta, joiden vastaajat edustivat sekä julkishallintoa että liike-elämää.  Väitöskirjan kaksi ensimmäistä artikkelia tarkastelevat, miten liiketoiminnan ja IT:n strategista yhteensovittamista on käsitelty akateemisessa kirjallisuudessa. Kolmas artikkeli tarkastelee IT:n arvontuottomallien ja tietohallinnon johtamiskäytänteiden suhdetta kirjallisuudessa. Neljäs artikkeli keskittyy tietohallinnon johtamiskäytänteiden ja liiketoiminnan ja IT:n yhteensovittamisen väliseen suhteeseen laadullisena tapaustutkimuksena. Viides ja viimeinen artikkeli analysoi tilastollisin menetelmin kahdella kyselytutkimuksella kerättyä aineistoa tietohallinnon johtamiskäytänteiden vaikutuksesta liiketoiminnan ja IT:n yhteensovittamisen kypsyystasoon.  Väitöskirja vahvistaa empiiriseen aineistoon pohjaten kirjallisuudessa aiemmin esitettyjen tietohallinnon johtamiskäytänteiden positiivisen vaikutuksen liiketoiminnan ja IT:n strategisen yhteensovittamisen kypsyystasoon. Tutkimuksen mukaan tietohallinnon käytänteillä on merkittävä vaikutus liiketoiminnan ja IT:n yhteensovittamiseen operatiivisella ja taktisella tasolla. Sen sijaan strategisella tasolla tietohallinnon käytänteiden vaikutus riippuu siitä, miten strategisessa roolissa IT nähdään organisaatiossa. Tulosten pohjalta väitöskirja nostaa esiin kahdeksan johtamiskäytännettä tukemaan tietohallinnon johtamistyötä