TeamGymin yleisimmät alaraajavammat ja niiden ennaltaehkäisy fysioterapeuttisesta näkökulmasta

TeamGym on joukkuelaji, jossa kilpaillaan kolmella eri telineellä. Telineitä ovat volttirata, trampetti sekä vapaaohjelma. Laji levisi Suomeen vasta 1980-luvun puolessa välissä, joten Suomessa lajia on tutkittu vähän. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Suomen voimisteluliitto. Tämän kvantitatiivisen opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää TeamGymin yleisimmät alaraajavammat sekä antaa tietoa fysioterapian näkökulmasta niiden ennaltaehkäisyyn. Työ alkoi tiedon haulla, ja sitä seurasi kyselylomakkeen teko. Kyselylomake pohjautui aiemmin toteutettuun Terve urheilija -kyselyyn. Kyselylomakkeeseen vastasi 49 voimistelijaa Teamgymin valmennusringin leirillä. Kyselylomakkeen tulokset taulukoitiin, ja tuloksista ilmeni tyypillisimmiksi alaraajavammoiksi nilkan ja polven äkilliset vammat sekä polven ja säären rasitusvammat. Kyselylomakkeessa kysyttiin voimistelijoiden mielipidettä vamman syntymisen syistä, joista yleisimmiksi nousi tekniikkavirhe, keskittymisen puute ja vammakohdan heikkous. Jokaiselle alaraajavammalle suunniteltiin ennaltaehkäiseviä harjoitteita, jotka jaettiin kolmeen eri vaiheeseen: primaari-, sekundaari- ja tertiääripreventioon. Opinnäytetyö on luettavissa niin TeamGym -voimistelijoille, heidän valmentajilleen kuin kaikille asiasta kiinnostuneille Suomen voimisteluliiton Internet -sivuilla Voimistelu Wikissä. Jatkotutkimusaiheina tälle opinnäytetyölle voisivat olla ennaltaehkäisevien harjoitteiden toimivuuden ja tuloksellisuuden tutkiminen sekä alaraajavammoihin korreloivien tekijöiden selvittäminen.TeamGym is a team sport, which includes competition on three pieces of apparatus; tumbling track, trampette and floor. There is little research on the subject, because the sport did not spread to Finland until in the mid-1980s. The objective of this quantitative thesis, which was commissioned by the Finnish Gymnastics Federation, was to identify the most common lower extremity injuries in TeamGym as well as to provide information on their prevention from the perspective of physiotherapy Work on the thesis was commenced by carrying out information retrieval and followed by designing a questionnaire. The questionnaire was based on a previously carried out survey called Healthy Athlete. A total of 49 gymnasts participating in a TeamGym training camp answered the questionnaire. Their answers were tabulated and studied more closely. The results showed that the most common lower extremity injuries were sudden ankle and knee injuries, as well as knee and shin repetitive strain injuries. In the questionnaire, gymnasts were also asked to comment on the cause of injury. The most common reasons for the lower extremity injuries were errors in technique, lack of concentration and extremity weakness. Preventive exercises were planned for every lower extremity injury and they were divided into three different phases: primary, secondary, and tertiary prevention. TeamGym gymnasts, their coaches, and others interested in this subject can find this thesis on the website of the Finnish Gymnastics Federation under the Gymnastics Wiki. Further research topics for this thesis could be studies focusing on the efficiency and effectiveness of preventive exercises, as well as identifying correlating factors in lower extremity injuries

Terveysliikunta yrittäjien työhyvinvoinnin edistäjänä – Ryhtiä yrittäjille! SoteYBoost -hankkeen sosiaalialan yrittäjien työhyvinvoinnin kehittämisprojekti

Artikkelissa kerrotaan sosiaalialan yrittäjien työhyvinvoinnista ja työn kuormittavuudesta sekä terveysliikunnasta työkuormituksesta palautumisen keinona. Tuoreissa kansallisissa tutkimuksissa on todettu, että työhyvinvointia voi heikentää työhön liittyvät sekä fyysiset, psyykkiset että sosiaaliset haasteet. Hyvä fyysinen kunto ja tehokkaat palautumisen keinot edistävät työhyvinvoinnin kokemusta. Terveysliikunnalla on monia myönteisiä vaikutuksia niin fyysiseen kuin psyykkiseen hyvinvointiin. Artikkeli on osa Heidi Jaakolan ja Marika Pirisen opinnäytetyötä Ryhtiä yrittäjille! Kotitreeniohjelma SoteYBoost -hankkeen sosiaalialan yrittäjille. Opinnäytetyössä tuotettiin kolme videota, joiden avulla sosiaalialan yrittäjät voivat vähentää työssä kokemaansa fyysistä kuormittumista ja tukea työkuormituksesta palautumista

Laurean liiketalouden opiskelijoiden toisen työharjoittelun vaikutus työllistymiseen

Tavoitteena oli selvittää Laurean liiketalouden opiskelijoiden toisen työharjoittelun vaikutusta työllistymiseen siinä yrityksessä, jossa toinen pakollinen työharjoittelu oli suoritettu. Haluttiin selvittää, kuinka moni tradenomiopiskelija työllistyi samaan yritykseen ja työllistyikö opiskelija kyseiseen yritykseen työharjoittelun ansiosta. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Laurea-ammattikorkeakoulu. Tietoperustassa perehdyttiin ammattikorkeakoulujen toimintaan ja opintojen päämääriin, sillä opiskelijoiden työelämäyhteydet ovat merkittävä osa opetussuunnitelmaa. Laurea-ammattikorkeakoulun tradenomiopintojen aikana suoritettavien pakollisten työharjoittelujen tarkoituksena on tukea opiskelijoiden ammatillista kasvua ja edistää heidän elinikäistä oppimistaan. Palkkaus ja motivaatio olivat myös keskeisiä tietoperustan teemoja. Tietoperusta sisälsi myös tietoa opiskelijoiden työllistymisestä ja työllistymisen tilanteesta Suomessa. Opinnäytetyö toteutettiin määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tutkimusta varten laadittiin kyselylomake, joka lähetettiin 352 Laureassa opiskeleville liiketalouden opiskelijalle. Kyselylomake laadittiin Google Forms -työkalulla ja vastauksia kyselyyn saatiin 41 kappaletta. Kaikki vastaajat olivat Laurean liiketalouden opiskelijoita, joilla oli toinen työharjoittelu suoritettu ja joilla opinnot olivat loppusuoralla. Kyselytutkimuksen tuloksista saatiin selville, että toisella työharjoittelulla on suuri ja positiivinen vaikutus työllistymiseen. Opiskelijat saivat kokemusta opiskelemastaan alasta, heidän ammatillinen osaaminen kasvoi ja he pääsivät näyttämään omat taitonsa sekä asenteensa työtä kohtaan. Työharjoitteluiden koettiin myös parantavan CV:tä ja näin ollen helpottavan työnhakua harjoittelun tai valmistumisen jälkeen. Johtopäätöksinä esitetään, että Laurean liiketalouden opiskelijoiden toisen työharjoittelun vaikutus työllistymiseen on merkittävä. Opiskelu yritysten kanssa yhteistyössä erilaisten projektien ja harjoittelun kautta mahdollistaa sisäänpääsyn opiskelijaa kiinnostavaan yritykseen, lisää työkokemuksen määrää ja luo uusia kontakteja.The aim was to find out the impact of business students second internship on employment in a company where the second compulsory internship had been completed. The aim was to find out how many Bachelor of Business Administration students became employed in the same company and was the internship the reason for hiring? The thesis was commissioned by Laurea University of Applied Sciences. The information base was orientated on the activities and the study goals of the University of Applied Sciences, as the working life associations of the students are an important part of the curriculum. The purpose of compulsory internships at Laurea University of Applied Sciences is to support the professional growth of students and to promote their lifelong learning. Salary and motivation were also key themes in the information base. The information base also included information about the employment of students and the employment situation in Finland. The thesis was executed using quantitative research method. A questionnaire was prepared for the study, which was sent to 352 Laurea business students in business administration. The questionnaire was drafted using the Google Forms tool, and 41 responses to the questionnaire were received. All respondents were students of Laurea's business economics who had their second internship completed and whose studies were at the final stage. The results of the survey revealed that the second internship has a great and positive impact on employment. The students gained experience from the field they studied, their professional skills grew and they were able to show their own skills and attitudes towards work. Work experience was also felt to improve the CV and to facilitate job search after graduation. In conclusion, the impact of the second internship for Laurea's business students on employment is significant. Studying in cooperation with companies through various projects and internships allows students to enter a company they are interested in, adds work experience and creates new contacts

Elämyksellisen ennakoinnin menetelmät kulttuurialalla

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin elämyksellisen ennakoinnin menetelmiä ja niiden soveltumista kulttuurialan visiointityöhön. Elämyksellisen ennakoinnin menetelmillä tarkoitetaan visiointimenetelmiä, jotka tuovat tulevaisuuden koettavaksi nykyhetkeen. Tulevaisuuden koettavaksi saattamisen tarkoituksena on synnyttää muutos ihmisten ajattelussa ja käyttäytymisessä toivottavan tulevaisuuden mahdollistamiseksi. Työn tilaaja KULTA ry haki opinnäytetyöstä näkökulmaa, työkaluja ja uutta tietoa alan tulevaisuustyöhön, omaan strategiatyöhönsä sekä jäsenjärjestöjensä edunvalvontatyöhön. Menetelmiä on kehitetty reilun kymmenen vuoden aikana eri alojen piirissä, mutta kulttuurialalta löytyy vain vähän esimerkkejä ja kokemuksia. Opinnäytetyössä avattiin menetelmien syntymistä, esiteltiin niiden keskeisiä kehittäjiä sekä joitakin kulttuurialalle sopivia menetelmiä ja selvitettiin, miten menetelmiä voi käytännössä soveltaa, mitä se edellyttää osallistujilta ja minkälaisia tuloksia on mahdollista saavuttaa. Opinnäytetyössä pilotoitiin kahta menetelmää Lauttasaaren Katujuhlan suunnittelutyön parissa, EXF-kehää (Ethnographic Experiential Futures) ja Guerilla Futures -menetelmää. EXF yhdistää etnografisen näkökulman tulevaisuuden kuvitteluun, Guerilla Futures tuo tulevaisuuden yllättävällä tavalla esiin keskelle ihmisten arkipäivää. Pilotin lopputuotoksena syntyi laulu ja video, joiden toteutus perustui lauttasaarelaisilta avoimen nettikyselyn kautta kerättyihin tulevaisuuden visioihin ja toiveisiin Unelmien Katujuhlasta. Saman aineiston perusteella tehtiin koko sivun ilmoitus Lauttasaari-lehteen, ja näin saatiin näkymä tulevaisuudesta suoraan lauttasaarelaisten kahvipöytiin. Ihmiset kutsuttiin vastaamaan palautekyselyyn elämysten aikaansaamien reaktioiden analysoimiseksi. Pilotin tulokset olivat lupaavia. Yli 90% palautekyselyyn vastanneista koki elämysten kasvattaneen todennäköisyyttä osallistua Katujuhlaan tulevaisuudessa. Samoin kiinnostus osallistua juhlan järjestämiseen kasvoi, 55% totesi olevansa kiinnostunut osallistumaan projektiin vapaaehtoisena tai sisällöntuottajana. Saamamme avoin palaute oli positiivista, ja erityisen hienona ja konkreettisena tuloksena voi pitää juhlaa järjestävän Lauttasaari-Seuran innostusta uudistaa juhlan konseptia ihmisten esittämien toiveiden mukaisesti. Elämyksellisen ennakoinnin koskettavat, konkreettiset, arkipäiväiset ja luovat menetelmät sopivat saatujen tulosten mukaan erinomaisesti kulttuurialan visiointityöhön. Alan toimijat, toimintatavat ja projektit voivat hyvin olla itse myös kehittämisen kohteina, eivät ainoastaan läsnä moderaattoreina ja luovien lähestymistapojen tarjoajina muiden alojen tulevaisuustyöpajoissa.The aim of this thesis was to study how the methods of experiential futures studies apply in the visionary work of the cultural field. Experiential futures is a multidisciplinary field that studies ways to bring the future to the present so that people can experience different possible futures and change their ways of thinking and acting in order to achieve the best possible future. This thesis was commissioned by KULTA ry in search of new angles of vision, tools and information for their strategic planning, envisioning and lobbying for the cultural field. The methods have been developed over the last ten years within and in cooperation with several fields of study. Cultural field however has not been very active and there are only a few examples to be found. This thesis opens up the development of future studies, some of the key researchers and methods thought to be suitable for the cultural field. Some methods were also tested in practice and it was studied what is required of the participants and what kind of results can be expected. In this thesis two methods of future studies were tested in the production process of the Street Festival of Lauttasaari. First method was Ethnographic Experiential Futures (EXF) and the second one was Guerilla Futures. EXF combines two traditions of foresight, Ethnographic and Experiential Futures studies, whereas Guerilla Futures brings the future to the present to be experienced in a surprising way. As a result, a song and a video were produced based on the future visions and hopes of the people of Lauttasaari. The ideas were gathered in an open online questionnaire. The same material was used to design a full page ad of the imaginary Street Festival of the Future, which was published in the local paper and thus brought directly to the coffee tables of the people of Lauttasaari. Another questionnaire was created to gather feedback for both experiences, music video and newspaper ad. The results were promising. Over 90% of the feedback respondents felt that the experiences from the future enhanced their probability to take part in the Street Festival. 55% felt they might be interested in participating in the production as volunteers or exhibitors. The open feedback was positive and an especially encouraging result was that the organisation arranging the festival, Lauttasaari-Seura, was very keen on developing the festival along the lines that came up in the questionnaires. It came clear that the creative, touching and concrete methods of experiential futures studies apply very well in the strategic planning and envisioning of the cultural field. The creative operators and projects of the field can very well be the subjects of development themselves, not just driving forces or moderators in the processes of developing other fields as they traditionally have been.Video Onnellisten saari Youtube-linkkinä

Yhteistyöllä vaikuttavaa työterveyshuoltoa

Työhön kytkeytyvä kuntoutus työurien pidentäjänä (KUURA) -hankkeessa tavoitteena on vahvistaa kuntoutusosaamista ja moniammatillista yhteistoimijuutta sekä tuottaa toimivia työkykyä tukevia käytäntöjä yhteistyössä hankkeessa mukana olevien työpaikkojen kanssa. Rautavaaran kunta on kehittänyt hankkeen aikana omia käytäntöjä muun muassa työterveysyhteistyön tukemiseksi. Blogitekstissä kerrotaan työpaikkojen ja työterveystoimijoiden välisestä työterveysyhteistyöstä

Hei, me kirjataan sähköisesti!

TIIVISTELMÄ Heiskanen, Henna; Puttonen, Marika; Puustinen Elina; Väisänen Teija. Hei, me kirjataan sähköisesti! Pieksämäki syksy 2010, 163 s., 7 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä Pieksämäki. Hoitotyön koulutusohjelma, hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK). Opinnäytetyö on yhtenä osa-alueena valtakunnallisessa eNNI-hankkeessa, jossa kehittämishankkeena on hoitotyön kirjaamisen uudistaminen. Kirjaamista ohjaa laki, joka määrää, että julkisen terveydenhuollon palvelujen antajan tulee liittyä valtakunnallisen tietojärjestelmäpalvelun käyttäjäksi. Hoitotyön kirjaaminen tulee olemaan pelkästään sähköisessä muodossa tulevaisuudessa. Olemme mukana tässä kehittämishankkeessa tehden yhteistyötä Pieksämäen sairaalan työelämän edustajien kanssa. Raportoimme hankkeen onnistumista opinnäytetyössämme. Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa Pieksämäen sairaalaan mallikansio, joka helpottaa siirtymisessä sähköiseen kirjaamiseen. Mallikansio on suunnattu Pieksämäen sisätauti- ja kirurgiselle osastolle. Kansio sisältää hoitotyön kirjaamisen malleja tyypillisimmistä potilasryhmistä. Siinä on myös osastojen tekemät esimerkkitapaukset. Sähköinen kirjaaminen perustuu hoitotyön ydintiedoihin, jotka ovat hoidon tarve, hoitotyön toiminto, hoidon tulos, hoitoisuus ja hoitotyön yhteenveto. Nämä muodostavat yhdessä varsinaisen hoitokertomuksen. Hoitaja kuvaa sähköisessä järjestelmässä potilaan hoitoa hoidollisen päätöksentekovaiheen mukaisesti, joka rakentuu hoidon tarpeen määrittelystä, hoidon suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Systemaattisuus eli yhtenäisyys kirjaamisessa tarkoittaa mitä, miten ja mihin kirjataan ja tätä systemaattisuutta voidaan lisätä rakenteistamalla. Rakenteistaminen tapahtuu yleisesti tunnustetun luokitusjärjestelmän eli FinCC-luokitusten avulla. Luokituksia käyttämällä kirjaamisesta saadaan potilaslähtöisempää ja monipuolisempaa. Mallikansio toteutettiin käyttämällä se useaan otteeseen osastolla ja kansion toimivuutta arvioitiin kyselyllä, jonka palaute oli monipuolista. Kyselyyn vastasi 13 hoitajaa. Mallikansiota pidettiin selkeänä, toimivana ja mikä tärkeintä, hyvänä oppaana siirtymävaiheessa kohti sähköistä kirjaamista. Asiasanat: kirjaaminen, hoitoprosessit, potilasasiakirja, sähköinen arkistointi Heiskanen, Henna; Puttonen Marika; Puustinen Elina and Väisänen Teija. Hey, We Are Documenting Electronically! 163 p, 7 appendices. Pieksämäki, Autumn 2010. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing. Degree: Bachelor of Nursing This thesis is a part of the national eNNI-project. The aim of the project is to develop and reform documentation in nursing. Being part of this project we report the succeed on the project. Documentation follows a law, which determines that the public health care must be part of the national information service. In the future every documentation will be in electrically form. The purpose of this thesis was to produce an example file for Pieksämäki hospital which would help the hospital to change over to electronic documentation. The file was designed for the medical and surgical ward of Pieksämäki hospital. These wards hoped also that the file should include typical patient groups in the wards. The file also includes a few examples made by the personnel of the wards. The basic elements of documentation, in other words, the significant information in nursing, are nursing diagnoses, nursing interventions, nursing assessment and outcomes, patient care intensity and the summary of nursing. These elements together make up an actual nursing report. The nurse describes patient care in the electronic system based on the decision making periods in nursing which include defining the need for nursing, planning, implementation and evaluation of nursing. Being systematic, in other words homogenous, in the documentation means knowing what, how and where to document. Systematic documentation can be increased by structuring. Structuring is made possible with the help of the well known FinCC-classification system. The model file was made by showing it to the wards several times and finally carrying out a questionnaire, which received versatile feedback. 13 nurses answered the questionnaire. It can be concluded based on the answers that the example file is easy to understand, functional and most importantly the file is seen as a good guide for the transition period towards electronic documentation. Keywords: documentation, nursing prosesses, patient document, electronic filin