Maankäytön ja liikenteen yhteisen vaikutusarvioinnin kehittäminen : Esiselvitys

Työ on esiselvitys maankäytön ja liikenteen yhteisen vaikutusten arvioinnin kehittämisestä. Maankäyttö vaikuttaa liikkumis- ja kuljetustarpeiden muodostumiseen. Liikennejärjestelmä vaikuttaa toimintojen sijoittumiseen ja maankäytön toteutumiseen. Suunnittelussa tarvitaan käsitys maankäyttöratkaisujen ja liikennettä koskevien toimenpiteiden muodostaman kokonaisuuden vaikutuksista. Selvityksessä tunnistettiin haasteet ja kehittämistarpeet maankäytön ja liikenteen yhteissuunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa sekä kartoitettiin vaikutusten arvioinnin teoriapohjaa ja menetelmiä. Selvityksessä tarkasteltiin kolmea todellista suunnittelutehtävää, joiden avulla kartoitettiin liikenteen ja maankäytön yhteiseen vaikutusten arviointiin liittyviä haasteita ja toimintatapoja. Selvityksessä muodostettiin suositukset jatkotoimenpiteistä maankäytön ja liikenteen yhteisen vaikutusten arvioinnin kehittämiseksi. Työmenetelmiä ovat olleet kirjallisuuskatsaus, asiantuntijatyöpajat ja täydentävät asiantuntijahaastattelut

Verotus lentoliikenteen päästöohjauksessa : Esiselvitys

Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida, millaisia toteutusvaihtoehtoja lentoverolle olisi Suomessa, millainen vaikutus päästöjen määrään vaihtoehdoilla olisi, sekä millaisia taloudellisia vaikutuksia näillä olisi. Yksityiskohtaisempaan tarkasteluun valittiin kolme vaihtoehtoa: lippuvero (lentolipun hintaan lisättävä matkan pituuden mukaan porrastuva vero), nousuvero (kiinteä lentokohtainen vero) ja polttoainevero. Toteutusvaihtoehtojen arvioidaan vähentävän lentomatkustusta 1,6–2,8 % ja lentojen määrää 2,6–5,6 %. Lentoliikenteen päästöjen arvioidaan vähenevän 1,8–2,3 %. Toteutusvaihtoehtojen negatiivinen vaikutus kansantuotteeseen on 0,02–0,05 %. Vaikutuksen suuruus on riippuvainen siitä, palautetaanko vero kotitalouksille neutraaleina tulonsiirtoina. Toimialoista vaikutus on suurin lentoliikenteen palveluihin ja yksityisiin palveluihin. Alueelliset vaikutukset keskittyvät Uudellemaalle, jossa myös matkailutulon menetys on suurin. Lentoveron avulla saavutettavan päästövähennyksen kansantaloudellinen kustannus on 470–710 €/CO2t, jos vero palautetaan kotitalouksille, ja 870–1 000 €/CO2t, jos veroa ei palauteta. Tarkastelluista vaihtoehdoista lippuvero on kustannustehokkain molemmissa tapauksissa. Toisaalta polttoaineveroon liittyy vahvuuksia, joita tutkimuksessa käytetty kysyntä- ja tarjontamallinnusmenetelmä ei huomioi. Julkaisu on läpikäynyt ulkopuolisen tieteellisen arvioinnin.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Liikkumisen kestävien palvelumarkkinoiden ohjauskeinot (LIIKE-PALO)

Liikennesektori on keskellä laajaa ja nopeaa kestävyyssiirtymää. Liikenteen päästöjä on vähennettävä ja samalla on huolehdittava siitä, että mahdollisuudet liikkua säilyvät koko maassa. Uusilla liikkumispalveluilla voi olla merkittävä rooli tavoitteiden saavuttamisessa. Liikkumispalveluiden tulevaisuuteen vaikuttavat laajat yhteiskunnalliset trendit kuten kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen. Samanaikaisesti globaalit teknologiset trendit kuten digitalisaatio, automatisaatio ja palveluistuminen aiheuttavat muutoksia yrittäjyyteen ja palvelutuotantoon. Nykyiset liikennesuunnittelun ja päätöksenteon työkalut eivät pysty vastaamaan edellä kuvattujen tekijöiden aiheuttaman siirtymän tuomiin haasteisiin. Tarvitaan uusia keinoja, joiden avulla murrosta voidaan tarkastella ja hallita pitkällä aikavälillä. Uusien keinojen tunnistamiseksi projektissa hyödynnettiin iteratiivista prosessia, jossa skenaarioiden kehittämisen kanssa kulki rinnakkain niiden esittämien potentiaalisten vaikutusten kvantitatiivinen arviointi. Liikkumisen palveluiden mahdollistaman kestävyyssiirtymän hallinta vaatii myös ajattelu- ja toimintatapojen muutosta hallinnossa. Hankkeessa tunnistettiin viisi toimenpidekokonaisuutta, joilla hallinto voi kehittää kyvykkyyksiään ja menetelmiään sekä koko hallintokulttuuria entistä oppivampaan ja ennakoivampaan suuntaan ja edistää koko liikennealan yhteistyötä.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Liikennehankkeiden tuottamien vaikutusten hyödyntäminen osana hankkeiden rahoitusta

Tutkimuksen tavoitteena on ollut tuottaa ehdotukset vaihtoehtoisista rahoitus- ja toimitusmalleista, joita voidaan soveltaa liikennehankkeiden rahoittamiseen, sekä arvioida tunnistettujen rahoitus- ja toimitusmallien soveltuvuutta erilaisten hankkeiden rahoittamiseen. Tutkimuksen mukaan käyttäjämaksut ja maan arvonnousua hyödyntävät instrumentit voivat toimia keinona kytkeä liikennehankkeiden vaikutukset osaksi rahoitusta. Vaikutusten hyödyntämisen potentiaali hankkeiden rahoittamiseksi vaihtelee alueittain ja hankkeella tulee olla riittävän suuria vaikutuksia alueiden saavutettavuuteen. Esimerkkilaskelmat osoittavat, että varsinkin kaupunkiseuduilla yhteiskuntarakennetta tiivistävän kaavoituksen ja kiinteistökehittämisen menetelmät voivat olla tehokas tapa hyödyntää maan arvon nousua liikennehankkeen rahoituksessa. Käyttäjämaksut soveltuvat paremmin yhteysvälihankkeiden hyötyjen keräämiseen. Myös kiinteistövero ja sen kehittäminen voivat auttaa hankkeiden vaikutusten liittämisessä osaksi niiden rahoitusta. Vaihtoehtoisten rahoitus- ja toimitusmallien hyödyntäminen voi olla haastavaa. Uusien mallien käyttö vaatii poliittista sitoutumista, ennakoitavuutta ja osaamista, jotta yksityiset toimijat kiinnostuvat hankkeista. Vaihtoehtoiset mallit voivat parhaimmillaan parantaa hankkeita koskevaa riskienhallintaa, päätöksentekoa ja näin lisätä hankkeiden tuottavuutta.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä