Harjoittelun aikainen terveysalan opettajan ja opiskelijan välinen kommunikaatio : opettajan kokemana

Opinnäytetyö on osa Inno Health-projektia. Inno Health- projektiin sisältyy tavoite, kehittää mobiilisovellus ammattitaitoa edistävän harjoittelun ohjauksen aikaiseen terveysalan opettajan ja opiskelijan väliseen vuorovaikutukseen ja tiedonkulkuun. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Turun AMK:n ohjatussa harjoittelussa olevien terveysalan opiskelijoiden ja ammattikorkeakoulun nimeämän ohjaavan terveysalan opettajan välistä kommunikaatiota opettajien näkökulmasta. Vastausta haettiin seuraaviin tutkimusongelmiin: Millä tavoin, mistä syystä ja minkälaisina ajankohtina kommunikaatiota tapahtuu terveysalan opettajan ja opiskelijan välillä harjoittelun aikana? Minkälaisia haasteita ilmenee terveysalan opettajan ja harjoittelussa olevan opiskelijan välillä? Miten kommunikaatiota terveysalan opettajan ja opiskelijan välillä voisi opettajan näkökulmasta kehittää opiskelijan harjoittelujakson aikana? Tässä opinnäytetyössä käytettiin aineistonkeruumenetelmänä teemahaastattelua. Tutkimukseen osallistujat valittiin Turun AMK:n terveysalan opettajien joukosta. Heidän keskuudestaan tehtiin harkinnanvarainen otanta, jonka kriteerinä oli, että opettaja on toiminut ohjaajakouluttajana. Otannan kooksi oli alustavasti suunniteltu neljää terveysalan opettajaa, kolme osallistui haastateltavaksi. Opinnäytetyössä esitetyssä tutkimusongelmista kaksi, kommunikaation syyt ja kommunikaation haasteet, tuottivat runsaasti aineistoa. Nämä ongelmat ovat esitetty aineistopohjaisen sisällönanalyysin avulla. Haastattelujen tuloksena ilmeni, että terveysalan opettajat kommunikoivat ensi-sijaisesti harjoittelussa olevan opiskelijan kanssa sähköpostitse. Haasteena koettiin sähköpostiviestien suuri määrä ja väärin ymmärtämisen mahdollisuus. Kehittämisehdotukset kohdistuivat sähköisen viestinnän tuomiin uusiin keinoihin. Terveysalan opettajat kokivat tärkeäksi mahdollisuuden saada näköyhteys harjoittelussa olevaan opiskelijaan sekä ohjaajaan. Jatkokehittämisehdotuksina esitetään otannan laajentamista koskemaan useampaa terveysalan opettajaa eri ammattikorkeakouluissa. Tämän voisi tehdä kyselytutkimuksena. Lisäksi ehdotetaan, että tutkimusongelma, joka koskee kommunikaation kehittämistä, muutettaisiin. Kysymys saattaisi tuottaa enemmän tuloksia, jos siinä olisi konkreettisia eri vaihtoehtoja informaatioteknologia-alan tarjoamista mobiilisovelluksista. Tällöin tarvitaan tutkimusyhteistyötä terveysalan ja informaatioteknologian ammattilaisten kesken.This thesis is part of the project Inno Health. One of the objectives included in the project is to develop a mobile application to support interaction and flow of information between teacher and healthcare student during clinical placement. Purpose of this thesis is to clarify the communication process between nurse students at Turku University of Applied Sciences and their teachers, from a teachers' point of view. We were looking for answers to following research questions: How, why and when do we have interaction between nurse teachers and students during clinical placements? What kind of challenges can we find in current interaction methods between nurse teachers and students in clinical placement and what, if any, suggestions for improvement can be presented as an outcome from the study? We used theme interviews as data collection method. The participants were selected from the group of nurse teachers at Turku University of Applied Sciences. Within this group a discretionary sample was selected, the criterion was that the nurse teacher had served as an instructor in a clinical placement. The size of the sample was tentatively planned to include four nurse teachers but in the end, three participated in the interviews. Two of the research questions, i.) Reasons for the communication and ii.) Challenges in the communication, produced a wealth of material. These findings are here presented through content analysis. The interviews revealed that healthcare teachers communicate with the students primarily by e-mail. Challenge with this method, was seen as being a very large number of e-mails, and a high risk for misunderstandings. The development proposals focused largely around an extended use of electronic communication methods brought about by new technology. The interviewed nurse teachers found it important to include video communication as a mean to communicate between the nurse teacher, the student and the nursing instructor. We suggest expanding these studies to include additional nurse teachers from other schools. It should also be considered to refocus from the development of the communication process, to a more specific focus on the mobile applications being used by students and teachers. This would require a co-operation between healthcare and IT professionals

Jatkuva vankomysiini-infuusio sairaalan ulkopuolella

Vertaisarvioitu.Suonensisäistä vankomysiiniä käytetään grampositiivisten bakteerien aiheuttamien vakavien infektioiden hoidossa. Annoksen määrittäminen on usein hankalaa, ja 12 tunnin välein annettava jaksoittainen hoito toteutetaan yleensä sairaalaosastolla. Hyväkuntoisen potilaan vankomysiinihoito voidaan antaa jatkuvana infuusiona elastomeerisen pumpun avulla myös sairaalan ulkopuolella. Kuvaamamme potilaan aivojen märkäpesäkkeen mikrobilääkehoito onnistui vankomysiinipumpulla hänen kotiuduttuaan sairaalasta. Pumppuhoito kotona on turvallista, tehokasta ja käytännöllistä niin potilaille kuin henkilökunnallekin. Pumppu nopeuttaa potilaan paluuta aktiiviseen arkeen ja säästää todennäköisesti terveydenhuollon kustannuksiakin

Jatkuva vankomysiini-infuusio sairaalan ulkopuolella

Suonensisäistä vankomysiiniä käytetään grampositiivisten bakteerien aiheuttamien vakavien infektioiden hoidossa. Annoksen määrittäminen on usein hankalaa, ja 12 tunnin välein annettava jaksoittainen hoito toteutetaan yleensä sairaalaosastolla. Hyväkuntoisen potilaan vankomysiinihoito voidaan antaa jatkuvana infuusiona elastomeerisen pumpun avulla myös sairaalan ulkopuolella. Kuvaamamme potilaan aivojen märkäpesäkkeen mikrobilääkehoito onnistui vankomysiinipumpulla hänen kotiuduttuaan sairaalasta. Pumppuhoito kotona on turvallista, tehokasta ja käytännöllistä niin potilaille kuin henkilökunnallekin. Pumppu nopeuttaa potilaan paluuta aktiiviseen arkeen ja säästää todennäköisesti terveydenhuollon kustannuksiakin

Vinter och is

Vinter och is – Inledaren: Och vad gör ni på vintern då? av Pia Prost – Vinterupplevelser i skärgårdsnatur av Sanna-Mari Kunttu – Håll i er! av Alice Björklöf – Iskallt men inte dött av Tore Lindholm – Vinterlycka på en ö av Nina Söderlund – Vintertankar från Nötö av Ida Wulff – En isvinter är efterlängtad av Clara Lindqvist – Med sopsäckar mot väder och vind av Nina Söderlund – Vinterfiske i Österbotten av Jessica Sundman – Ett rikt liv under isen på Antarktis av Joanna Norkko – Nya idéer i Houtskär av Ulla Mattsson-Wiklén – Iskarta som kulturminne av Kristin Mattsson – Kreativa Korpo av Micaela Jansson – Rågskär krigsvintern 1940 av Tuva-Stina Lindén – Vinter i vilda och vackra Varanger av Tiia Kalske – Ett skepp kommer lastat med nya arter – vad sker sen? av Heidi Herlevi – En eftermiddag vid Jungfrusund av Anders Moliis-Mellberg – Skärgårdsfotograf Erik Saanila av Pia Prost – Skärinytt Skärgårdsseminarier – Bokhörnan: Aboa Mare 200 år – Sista bilde

Yhteistyömalli Turun kaupungin akuuttiosastoryhmän kotisaattohoitoon osallistuvien yksiköiden välillä: Kotisaattohoidon järjestämisen näkökulma

Tiivistelmä Turun kaupungin sairaalapalveluiden akuuttiosastoryhmään perustettiin vuonna 2015 kotisaattohoitoa tukeva vuodeosasto. Samalla aloitettiin kotisaattohoidon järjestämisen kehittäminen. Opinnäytetyön aloitusvaiheessa kotisaattohoito toteutui osittain saattohoitokoordinaattoreiden ja osittain kotisairaalan toimesta. Tässä muodossa yhteistyö ja töiden vastuunjako oli epäselvää. Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda yhteistyömalli akuuttiosastoryhmän kotisaattohoitoon osallistuvien yksiköiden välille, huomioiden sekä potilaan että toimijoiden näkökulma hyvän kotisaattohoidon saavuttamiseksi. Potilaan näkökulman tarkastelu rajattiin toteutettavaksi ainoastaan teoreettisen viitekehyksen kautta. Toimijoiden näkökulmaa selvitettiin Delfi-tutkimusmenetelmää avuksi käyttäen. Delfi-kyselykierroksia käytiin kaksi ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmää avuksi käyttäen. Delfi-kyselykierrosten asiantuntijoiksi kutsuttiin opinnäytetyön käsittelemistä yksiköistä 14 kotisaattohoidon hoitotyön asiantuntijaa. Tuloksissa nousi esiin, että hyvän kotisaattohoidon toteuttamiseksi tulee järjestää yöaikaisten kotikäyntien mahdollisuus, potilaalla tulee olla selkeä yhteydenpitotaho, joka organisoi kaikkea kotisaattohoitoon liittyvää ja kotisaattohoidon järjestämiselle tulee saada riittävät resurssit. Esitetyssä yhteistyömallissa ehdotetaan, että kotisaattohoito järjestetään erillisen kotisaattohoitotiimin toimesta. Tiimi koordinoi ja arvioi kaiken kotisaattohoidon potilaaseen liittyvän hoidon järjestelyn ja kantaa hoitovastuun. Kotisaattohoitoa tukeva vuodeosasto järjestää kotisaattohoidon yöaikaiset kotikäynnit sekä intervalli- ja lupapaikat. Kotisairaala keskittyy infektiopotilaiden hoitoon, tarjoten tarvittaessa resurssitukea tai vaihtoehdon kotisaattohoidon potilaiden hoidon järjestämiselle, mikäli potilas näin toivoo