Seniorit ja juniorit toiminnallisessa tuokiossa Länsi-Porin seurakunnassa : Ikäihmisten aktiivisen toimijuuden esiin tuominen sukupolvien kohtaamisen avulla

Ahlberg, Mona; Hakala, Jenna & Ojala, Marjaana, Seniorit ja juniorit toiminnalli-sessa tuokiossa Länsi-Porin seurakunnassa. Ikäihmisten aktiivisen toimijuuden esiin tuominen sukupolvien kohtaamisen avulla. Diak, Pori, kevät 2016, 64 s., 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosi-aalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus. Opinnäytetyön tavoitteena oli osallistaa Länsi-Porin seurakunnan vanhustyön Leskien Kahvilan senioreita seurakunnan toimintaan ja lisätä heidän aktiivisuuttaan sekä toimintakykyään sukupolvien välisen kohtaamisen avulla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa toiminnallinen tuokio. Leskien Kahvilan seniorit suunnittelivat ja toteuttivat tuokion opinnäytetyön tekijöiden ohjaamana ja tukemana. Tuokiossa he kohtasivat Länsi-Porin seurakunnan päiväkerhon lapsia. Opinnäytetyömme on toiminnallinen opinnäytetyö. Toiminnan järjestäminen, ohjeistaminen, opastaminen sekä järkeistäminen kuuluvat toiminnalliseen opinnäytetyöhön. Työmme toiminnallisuus näkyi seurakunnan senioreiden kanssa järjestetyssä, suunnitellussa ja toteutetussa sukupolvien välisessä kohtaamisessa. Toiminnallisen tuokion jälkeen keräsimme palautteen sukupolvien kohtaamisesta senioreilta ja lapsilta. Kerätyistä palautteista teimme koosteen raporttiin. Toiminnallisen tuokion valmistelun, suunnittelun ja toteutuksen prosessikuvaus on keskeisessä osassa opinnäytetyön raportissa. Käytämme opinnäytetyössämme monia eri nimityksiä ikäihmisistä. Perusteena tälle ovat kirjallisuudessa moninaiset eri nimitykset ikäihmisistä sekä kohderyhmämme laaja ikäskaala. Leskien Kahvilan osallistujat vastasivat kyselyyn siitä, mitä nimitystä heistä käyttäisimme raportissa ja vastaus oli seniorit. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsittelemme vanhuutta elämän-vaiheena, sukupolvien välistä vuorovaikutusta, yhteisöllisyyttä, yhteisöllistä isovanhemmuutta sekä osallisuutta seurakunnan vanhustyöhön. Teoriatausta sisältää näkökulmia vuorovaikutukseen, vapaaehtoistyöhön ja pienryhmätoimintaan. Toiminnallisen tuokion jälkeen kerätyn palautteen perusteella sukupolvien välistä kohtaamista kannattaa jatkaa tulevaisuudessakin. Seniorit toivoivat uusintaa mahdollisimman pian. Toiminnan jatkuvuus ja juurruttaminen vaatii aktiivisuutta ja innostusta seurakunnan työntekijältä.ABSTRACT Ahlberg, Mona and Hakala, Jenna and Ojala, Marjaana. Seniors and Juniors together in parish Small Group Work. 64 p., 5 appendices. Language: Finnish. Pori. Spring 2016. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Service, Option in Diaconal Social Work. Degree: Bachelor of Social Services. The aim of the study was to increase seniors’ activity, functional ability and par-ticipation in the area of Länsi-Pori Parish. The seniors of the parish widow group organized activities where the staff and the juniors from the Länsi-Pori Parish daycare clubs participated. The theoretical framework of this thesis was aging as a phase of life, commu-nality, and communal grand parenting and participatory in parish work for aged. Theory part also included interaction between generations, voluntary work and small group work. The functionality of the thesis was seen in the used methods; pre-organizing the activity moment, guiding and counselling the seniors. After the activity moment, feedback was gathered using a questionnaire that included simple questions. Children had their own questionnaire with only one question. The report includes compilation of feedbacks. The process of preparation, planning and implementing the functional moment is described in the report. Conclusions based on the feedback showed that the activity moment, encoun-ters were all positive. Almost all the seniors hoped that this kind of activity could become a regular part of the widow group work. They told that their functional ability increased and they felt happier. Continuing of this kind of method in the parish groups is possible if the worker of the parish is devoted, innovative and reformative. Key words: ability to function, activation, communality, functionality, generation, generational interaction, parish, participate, participator

Yksityisen lastensuojelun sijaishuoltoyksikön perustamisen mahdollisuudet ja uhkakuvat

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää yksityisen lastensuojelun sijaishuoltoyksikön perustamisen mahdollisuuksia ja uhkakuvia. Tämä opinnäytetyö on kehittämistyö, jonka tavoitteena on tarkastella mitä kaikkea täytyy ottaa huomioon ja selvittää perustettaessa yksityistä lastensuojelun sijaishuollonyksikköä. Kehittämistyön tarkoituksena on myös toimia reflektoivana työotteena yksityistä lastensuojeluyrittäjyyttä suunnittelevalle. Kehittämistyössä on edetty syklin omaisesti keräten tietoa yrittäjyydestä. Jokainen tapahtuma muodosti oman syklinsä, johon kuului teorian kerääminen asian ympärille. Nämä yhdessä muodostivat kehittämistyön aineiston. Kehittämistyössä omat syklinsä muodostivat yrittäjyysopintojen sparrausryhmä, opintokäynti yritysneuvojalle sekä sosiaalialan ja yritysmaailman asiantuntijoiden teemahaastattelut. Kehittämistyössä haastateltiin kolmea sijaishuollon yksikön sosiaalityöntekijää, yritysneuvojaa, yksityisen sijaishuoltoyrityksen yrittäjää ja kahta sijaishuoltoyksikön ohjaajaa. Aineisto on kerätty eri paikkakunnilta ja eri organisaatioista. Aineistot analysoitiin SWOT-analyysilla ja sisällönanalyysillä teemoitellen. Analyyseista nousi esille neljä ydinteemaa, jotka ovat tärkeässä osassa lastensuojeluyritystä perustettaessa ja toimintaa suunniteltaessa: yrityksen rakenne ja yritysmuoto, yrityksen asiakaskunta ja kohderyhmä, yrityksen johtaminen sekä työyhteisön toimivuus.The aim of this study was to examine what has to take into consideration and to find out when starting a foster care unit in child welfare. The aim was also to be reflection to someone who is planning to start his/her business in child welfare. Proceeding in this development work went on in cycles, gathering information about business. Each different event created its own cycle that included gathering a theory in its context. Together these cycles created the material to this development work. Different cycles were; a business study sparring group, a field trip to business advisor and theme interviews with experts in social services and business world. There were interviews of three social workers in foster care, a business advisor, a businessman in private foster care unit and two foster care unit’s leaders. Material was collected in different cities and in different organizations, and it was analyzed with a SWOT –analyze and content analyze by themes. Four main themes arose from analyzes that are important when planning to start a child welfare business; business structure and entity, market and target group, leadership in business and functionality of work community

Työhyvinvoinnin vahvistaminen Lappeenrannan nuorisotoimessa

Tässä kehittämistyössä vahvistettiin Lappeenrannan kaupungin nuorisotoimen työhyvinvointia. Kehittämistyön kohderyhmänä olivat yhteisöllisen nuorisotyön yksikön tiimien työntekijät. Kehittämisen tavoitteena oli vahvistaa työhyvinvointia vahvuustyöskentelyn ja positiivisen psykologian avulla. Ratkaisukeskeinen ajattelu ja positiivinen psykologia pyrkivät auttamaan ihmisiä voimaan paremmin ja edistävät ihmisten omaa aktiivisuutta suhteessa omaan hyvinvointiinsa. Kehittämistyön tavoitteena oli myös itsensä johtaminen ja ratkaisukeskeisen ajattelutavan esille tuominen. Keskeisenä kehittämisteemana olivat vahvuustyöskentely sekä omien vahvuuksien löytäminen ja niiden käyttäminen. Kehittämistyö toteutettiin työntekijöiden työhyvinvoinnin vahvistamisen interventiona, jossa keskityttiin yksilön ja työtiimien vahvuuksien tarkasteluun. Intervention tarkoituksena oli työntekijöiden tutustuminen omaan itseensä ja toisiinsa erilaisten persoonallisuus-, luonnekuvaus- ja työhyvinvointiharjoitteiden avulla sekä tuoda reflektointi osaksi työtä. Intervention tarkoituksena oli laajentaa kohderyhmän ajattelua ja itsetutkiskelua vahvuustyöskentelyn avulla. Intervention harjoituksissa keskityttiin harjoitusten muokkautuvuuteen ja sovellettavuuteen, jotta osallistujat voisivat hyödyntää harjoitteita myös nuorten kanssa työskennellessään tai muissa työtilanteissa intervention jälkeenkin. Kehittämistyössä havaittiin, että kommunikointi ja vuorovaikutustaidot ovat todella tärkeitä tiimityön kannalta. Jokainen työntekijä vaikuttaa omalla asenteellaan ja toiminnallaan koko työyhteisön hyvinvointiin ja toimintaan. Työhyvinvoinnin vahvistaminen on pitkäjänteistä ja jatkuvaa, ja se on koko työyhteisön asia. Motivoitunut työntekijä on sitoutunut, ja tämä näkyy myös työn laadussa. Toimiva työyhteisö voi antaa voimaa ja tukea työtiimin jäseniä. Intervention aikana työtiimien me-henki näkyi ja vuorovaikutus oli positiivista. Kokonaisuudessaan osallistujat olivat tyytyväisiä interventioon ja sen harjoitteisiin

Amningshandledning : En utredning om hur amningshandledning upplevs och

Folkhälsans förbund och förbundet för Mödra– och skyddshem har ett samarbetsprojekt ”Amning utan stress” som pågår mellan åren 2013–2016. Avsikten med projektet är att förbättra familjers möjlighet att få stöd i amningen, då amning är en central del av det tidiga föräldraskapet. Examensarbetet är ett beställningsarbete av Folkhälsans förbund och förbundet för Mödra– och skyddshem. Syftet med examensarbetet är att reda ut hur amningshandledning upplevs av mammor, pappor, professionella, studerande och doulor samt att reda ut hur amningshandledning förverkligas. Metoder som används i examensarbetet är litteraturstudier och fokusgruppsdiskussioner. Teoridelen i examensarbetet fokuserar på amning och handledning samt hur amningshandledning förverkligas. Resultaten från fokusgruppsdiskussionerna visade att mammorna upplevde amningshandledningen på sjukhuset som givande och konkret. De hade beslutat att försöka amma redan före de hade fått amningsstöd. Handledningen för pappor påverkade inte deras roll i amningen. Professionella upplevde att de kan ge god handledning, medan studerande upplevde att de kan ge god handledning i de vanligaste situationerna. Amningshandledningen upplevs som utmanande bland professionella och studerande och de använder sig av olika metoder och material i handledningen. Förebyggande arbete inleds redan innan barnet är fött. Doulan upplevde att de kan vara ett stort stöd för hela familjen, men de upplevde även att de fungerar osynligt både i samarbetet med personalen på sjukhuset samt rådgivningen.Folkhälsans förbund and förbundet för Mödra- och skyddshem are collaborating on the project "Breastfeeding without stress" during the years 2013-2016. The purpose of the project is to improve the possibilities for families to receive support for breastfeeding, as breastfeeding is a central part of early parenthood. The thesis is ordered by Folkhälsans förbund and förbundet för Mödra- och skyddshem. The aim of this thesis is to clarify how breastfeeding counselling is realised and how it is perceived by mothers, fathers, professionals, students and doulas. Methods used in this thesis are literature reviews and focus group discussions. The theory part of this thesis focuses on breastfeeding, counselling, breastfeeding counselling and breastfeeding counselling related to groups mentioned. The result showed that mothers experienced breastfeeding counselling at the maternity ward as worthwhile and concrete. The decision to try to breastfeed was made before receiving breastfeeding counselling. Breastfeeding counselling for fathers did not affect their role in breastfeeding. Professionals experienced that they are able to give good counselling, while students perceived that they are able to give good counselling during normal situations. Breastfeeding counselling is considered challenging by professionals and by students and for counselling they use different methods and materials. Preventive work is initiated even before the child is born. Doulas perceived that they can be a support for the whole family, but they also experienced that they function invisibly both in collaboration with the staff of the hospital as well as with the health clinic

Amningshandledning : En utredning om hur amningshandledning upplevs och förverkligas

Folkhälsans förbund och förbundet för Mödra– och skyddshem har ett samarbetsprojekt ”Amning utan stress” som pågår mellan åren 2013–2016. Avsikten med projektet är att förbättra familjers möjlighet att få stöd i amningen, då amning är en central del av det tidiga föräldraskapet. Examensarbetet är ett beställningsarbete av Folkhälsans förbund och förbundet för Mödra– och skyddshem. Syftet med examensarbetet är att reda ut hur amningshandledning upplevs av mammor, pappor, professionella, studerande och doulor samt att reda ut hur amningshandledning förverkligas. Metoder som används i examensarbetet är litteraturstudier och fokusgruppsdiskussioner. Teoridelen i examensarbetet fokuserar på amning och handledning samt hur amningshandledning förverkligas. Resultaten från fokusgruppsdiskussionerna visade att mammorna upplevde amningshandledningen på sjukhuset som givande och konkret. De hade beslutat att försöka amma redan före de hade fått amningsstöd. Handledningen för pappor påverkade inte deras roll i amningen. Professionella upplevde att de kan ge god handledning, medan studerande upplevde att de kan ge god handledning i de vanligaste situationerna. Amningshandledningen upplevs som utmanande bland professionella och studerande och de använder sig av olika metoder och material i handledningen. Förebyggande arbete inleds redan innan barnet är fött. Doulan upplevde att de kan vara ett stort stöd för hela familjen, men de upplevde även att de fungerar osynligt både i samarbetet med personalen på sjukhuset samt rådgivningen.Folkhälsans förbund and förbundet för Mödra- och skyddshem are collaborating on the project "Breastfeeding without stress" during the years 2013-2016. The purpose of the project is to improve the possibilities for families to receive support for breastfeeding, as breastfeeding is a central part of early parenthood. The thesis is ordered by Folkhälsans förbund and förbundet för Mödra- och skyddshem. The aim of this thesis is to clarify how breastfeeding counselling is realised and how it is perceived by mothers, fathers, professionals, students and doulas. Methods used in this thesis are literature reviews and focus group discussions. The theory part of this thesis focuses on breastfeeding, counselling, breastfeeding counselling and breastfeeding counselling related to groups mentioned. The result showed that mothers experienced breastfeeding counselling at the maternity ward as worthwhile and concrete. The decision to try to breastfeed was made before receiving breastfeeding counselling. Breastfeeding counselling for fathers did not affect their role in breastfeeding. Professionals experienced that they are able to give good counselling, while students perceived that they are able to give good counselling during normal situations. Breastfeeding counselling is considered challenging by professionals and by students and for counselling they use different methods and materials. Preventive work is initiated even before the child is born. Doulas perceived that they can be a support for the whole family, but they also experienced that they function invisibly both in collaboration with the staff of the hospital as well as with the health clinic

Voimaa taiteesta: hyvinvointia tuottamassa

Julkaisun ovat tuottaneet HUMAKin erikoistumisopintojen opiskelijat. Se sisältää eri alojen ammattilaisten, mm. opettajien, lastentarhanopettajien, mielenterveystyössä ja kehitysvammaisten parissa työskentelevien työn tuloksia. Julkaisu sisältää esimerkkejä siitä, miten luovia menetelmiä voidaan käyttää oman työyhteisön analysoinnissa