A split questionnaire survey design applied to German media and consumer surveys

On the basis of real data sets it is shown that splitting a questionnaire survey according to technical rather than qualitative criteria can reduce costs and respondent burden remarkably. Household interview surveys about media and consuming behavior are analyzed and splitted into components. Following the matrix sampling approach, respondents are asked only the varying subsets of the components inducing missing data by design. These missing data are imputed afterwards to create a complete data set. In an iterative algorithm every variable with missing values is regressed on all other variables which either are originally complete or contain actual imputations. The imputation procedure itself is based on the socalled predictive mean matching. In this contribution the validity of split and imputation is discussed based on the preservation of empirical distributions, bivariate associations, conditional associations and on regression inference. Finally, we find that many empirical distributions of the complete data are reproduced well in the imputed data sets. Concerning these long media and consumer questionnaires we like to conclude that nearly the same inference can be achieved by means of such a split design with reduced costs and minor respondent burden --

Position-sensitive silicon strip detector characterization using particle beams

Silicon strip detectors are fast, cost-effective and have an excellent spatial resolution. They are widely used in many high-energy physics experiments. Modern high energy physics experiments impose harsh operation conditions on the detectors, e.g., of LHC experiments. The high radiation doses cause the detectors to eventually fail as a result of excessive radiation damage. This has led to a need to study radiation tolerance using various techniques. At the same time, a need to operate sensors approaching the end their lifetimes has arisen. The goal of this work is to demonstrate that novel detectors can survive the environment that is foreseen for future high-energy physics experiments. To reach this goal, measurement apparatuses are built. The devices are then used to measure the properties of irradiated detectors. The measurement data are analyzed, and conclusions are drawn. Three measurement apparatuses built as a part of this work are described: two telescopes measuring the tracks of the beam of a particle accelerator and one telescope measuring the tracks of cosmic particles. The telescopes comprise layers of reference detectors providing the reference track, slots for the devices under test, the supporting mechanics, electronics, software, and the trigger system. All three devices work. The differences between these devices are discussed. The reconstruction of the reference tracks and analysis of the device under test are presented. Traditionally, silicon detectors have produced a very clear response to the particles being measured. In the case of detectors nearing the end of their lifefimes, this is no longer true. A new method benefitting from the reference tracks to form clusters is presented. The method provides less biased results compared to the traditional analysis, especially when studying the response of heavily irradiated detectors. Means to avoid false results in demonstrating the particle-finding capabilities of a detector are also discussed. The devices and analysis methods are primarily used to study strip detectors made of Magnetic Czochralski silicon. The detectors studied were irradiated to various fluences prior to measurement. The results show that Magnetic Czochralski silicon has a good radiation tolerance and is suitable for future high-energy physics experiments.Väitöstyössä käsitellään paikkaherkkien hiukkasilmaisimien säteilynkestoa sekä kehitetään mittauslaitteita ja -menetelmiä tämän tutkimuksen tarpeisiin. Suuren energian omaava hiukkanen voi saada laitteen toimimaan tilapäisesti väärin tai vaurioittaa sitä pysyvästi esimerkiksi kiderakennetta rikkomalla. Säteilynkestäviä laitteita tarvittiin alun perin avaruustutkimuksessa, mutta nykyään niitä käytetään myös esimerkiksi CERN:ssä sijaitsevan LHC-hiukkastörmäyttimen koeasemissa. Tällä hetkellä keskustellaan LHC-törmäyttimen uudistamisesta nk. Super-LHC:ksi. Uudistuksessa kiihdyttimen luminositeetti eli sen koeasemille toimittama hiukkasvuo kasvatetaan kymmenkertaiseksi. Nykyiset koeasemat eivät kykene toimimaan S-LHC:n olosuhteissa, koska osa ilmaisimista tulisi saturoitumaan. Lisäksi osa ilmaisimista lopettaisi toimintansa säteilyvaurioiden vuoksi. Tässä työssä pyritään parantamaan ilmaisimen säteilyn kestoa. Ilmaisimen säteilyn kestoa voi parantaa muokkaamalla ilmaisimen materiaalia, geometriaa ja toimintaympäristöä siten, että syntyvät vauriot häiritsevät ilmaisimen toimintaa mahdollisimman vähän. Ilmaisin pystyy siten toimimaan ympäristössä, jossa vaurioiden syntymistä ei voida kokonaan estää. Säteilyn kestoa tutkittaessa valmistetaan prototyyppejä, jotka altistetaan halutunkaltaisia kidevaurioita aiheuttavalle säteilylle. Ilmaisinten toiminta mitataan sekä ennen säteilytystä että sen jälkeen. Tämänkaltaisessa tutkimuksessa on tärkeää että eri mittaukset ovat mahdollisimman samankaltaisia, jotta tulokset kuvaisivat ainoastaan tutkittavassa ilmaisimessa tapahtuneita muutoksia. Väitöskirjassa kuvataan kolme laitetta, jotka on osana väitöskirjatyötä rakennettu paikkaherkkien piinauhailmaisimien karakterisointiin. Laitteet vaativat toimiakseen hiukkassuihkun, jota mitataan samanaikaisesti usealla verrokki-ilmaisimella sekä tutkittavilla ilmaisimilla. Yleensä mittaukset toistetaan useaan kertaan eri toimintaympäristössä. Työssä tutkitaan nk. Czochralski-piistä tehtyjä ilmaisimia. Työssä käsitellään mittaustulosten analyysiä sekä ehdotetaan uusia metodeja, joiden avulla voidaan tunnistaa virheellisiin johtopäätöksiin johtavia tilanteita. Työssä osoitetaan, että säteilynkestonsa osalta Czochralski -menetelmällä kasvatettu piikide näyttäisi soveltuvan Super-LHC -törmäyttimen koeasemien jäljestimien ilmaisinten materiaaliksi

Ympäristöä paossa : käsiteanalyysi ympäristöpakolaisuuden konteksteista.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Pro gradu –tutkielmassani tutkin ympäristöpakolaisuuden käsitettä pakolaispoliittisessa ja ympäristöpoliittisessa kontekstissa käsiteanalyysin avulla. Tarkoituksenani on analysoida, miten eri konteksteissa annetut määritelmät vaikuttavat ympäristöpakolaisten suojelun järjestämiseen ja vastuun kohdentamiseen. Tutkimusaineistonani on hallitustenvälisten järjestöjen että kansainvälisten kansalaisjärjestöjen viime vuosina julkaisemia raportteja, jotka käsittelevät ympäristöpakolaisuutta nimenomaan poliittisessa kontekstissa. Ympäristöpakolaisilla tarkoitetaan yleensä ihmisiä, jotka ovat pakotettuja jättämään tavanomainen elinpiirinsä sen vuoksi, että ilmeinen ympäristöhäiriö (luonnollinen ja/tai ihmisten aikaansaama) vaarantaa heidän olemassaolonsa ja/tai vakavasti vahingoittaa heidän elämänlaatuaan. Ympäristöpakolaisia on arvioitu olevan tällä hetkellä 25–50 miljoonaa, ja määrän on arvioitu nousevan jopa yli 200 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Ympäristöpakolaisia ei ole kuitenkaan tunnustettu kansainvälisessä oikeudessa, eikä ympäristöpakolaisuuden käsitteestä vallitse kansainvälistä yhteisymmärrystä. Lisäksi debattia käydään siitä, kenelle vastuu ympäristöpakolaisten suojelusta kuuluu. Käsitteen kontekstualisoinnin problematisointi on tärkeä osa analyysiani. Hypoteesini mukaan ympäristöpoliittinen konteksti on suotuisampi ympäristöpakolaisten kansainvälisen suojelun järjestämiselle ja vastuun kohdentamiselle kuin perinteiseen pakolaisregiimiin tukeutuva. Vastuuta on teoretisoitu monin eri periaattein – omalle työlläni mielekkäin vastuun teoreettinen viitekehys on kosmopoliittinen moraali, johon myös YK:n peruskirja perustuu. Tosiasiallisesti globaalin vastuullisuuden periaatteet saavat konkreettisen muodon kuitenkin vain kansainvälisen oikeuden kautta. Aineistoni perusteella vastuun määrittämiseen ja kohdentamiseen vaikuttaa paitsi poliittinen konteksti niin myös alueellinen näkökulma - tämä korostuu erityisesti suhtautumisessa maan sisäisiin ympäristöpakolaisiin. Pakolaispoliittisessa kontekstissa nähdään ensisijainen vastuu maan sisäisten pakolaisten hyvinvoinnista ja suojelusta aina pakolaisten kotivaltioilla. Ympäristönäkökulmaa korostavat toimijat taas painottavat globaalia vastuuta, sillä myös ympäristön heikkeneminen on kollektiivisesti aiheutettua. Kansallisvaltioiden vastuun korostaminen sysää vastuuta kehittyville maille, sillä ne kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista eniten ja tulevat kohtaamaan käytännössä ympäristöpakolaisuuden ensimmäisinä. Kansainvälisen yhteisön ja erityisesti ilmastonmuutoksen pääasiallisten aiheuttajien vastuun korostaminen implikoi erityisesti länsimaiden vastuuta. Ympäristöpakolaisuudesta ei ole olemassa riittävästi empiiristä tutkimusta tukemassa poliittista päätöksentekoa. Tutkimuksen puute lisää ympäristöpakolaisuuden käsitteen epämääräisyyttä, ja ilman kansainvälisesti sovittua määritelmää ympäristöpakolaisuuden käsitteestä on myös hankala kohdentaa ja määritellä vastuuta. Tutkielmani johtopäätösten mukaan ympäristöpakolaisten kansainvälinen suojelu tulisi järjestää kestävästi ja kokonaisvaltaisesti kansainvälisesti sitovien periaatteiden mukaan. Vastuun ympäristöpakolaisista on oltava ensisijaisesti globaali, vaikka yhtenä tärkeänä toimintamuotona sen ehkäisemiseksi on paikallisten yhteisöjen tukeminen ja niiden kapasiteettien vahvistaminen. Ainoastaan globaalien ja paikallisten poliittisten käytäntöjen yhdistäminen tarjoaa avaimet ympäristöpakolaisuuteen liittyvän poliittisen ongelman ratkaisemiseen

SAP Dispute Management implementation

Research questions concentrate on finding answers how the case company will benefit and what challenges there can be when implementing SAP Dispute Management tool. Research is also based on how to impact the whole order to cash process and making it more effective to prevent disputes. The idea is to take advantage of SAP Dispute Management and learn from its results and teach end-users to learn from disputes‟ reasons and find away to minimize them. Research goes through the importance of Customer Relationship Management and process improvement methods which can be used to improve processes to prevent dispute increase. Research presents the logic of SAP Dispute Management and how to control dispute cases. SAP Dispute Management implementation has been described through a global case company. Answers to the research questions were find through end-users‟ interviews before and after SAP Dispute Management implementation. Research used Balanced Critical Factor Index method and send questionnaire to end users. There are also results of my personal observation based on training of the end-users and from the feedback I have received. Research showed that the most important benefit in implementation was to have the transparency of the dispute cases through the whole company. Another result is that most commonly used reason code in disputes has been the code: Missing payment.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Towards more ecoefficient food production: MFA approach

The food flux comprises four mutually linked loops: 1)plant production, 2)livestock husbandry, 3) food processing industry and 4) human consumption. In the present paper MFA approach has been used to describe the system. A general framework and practical solutions for estimating and balancing the materials flow are outlined. The focus in this paper is agriculture

In search of visual expertise : examining skilled vision in the work of news photo professionals

Photojournalism professionals play a key role in producing and choosing the visual coverage that we see in the daily news media. This article focuses on photo editors and other photojournalism professionals behind the news images, and explores how they see and look at pictures professionally in order to decide what is newsworthy. The actual work practices of photojournalism professionals were scrutinized by using methods of newsroom observation and interviews at three media organizations. The theoretical framework applies ethnographic studies of vision in professional practices that consider vision as a socially situated activity and education of attention. The findings suggest that the education of the professional eye of photojournalism practitioners involves informal and everyday work practices that include characteristics of an apprenticeship. Finally, four areas where the professional knowledge accumulates were found: (1) constant following of news; (2) the use of reference images; (3) the use of specific software; and (4) social interaction among the professionals. In conclusion, it is argued that photojournalism professionals’ visual expertise is poorly understood. The shared vision is constitutive for the social organization of the profession while it concurrently narrows the visual coverage published in the media.Peer reviewe

Julkisten organisaatioiden haasteet älykkään erikoistumisen koordinoinnissa ja connectivity-malli eräänä ratkaisuna

This study focuses on the challenges of public organisations, as smart specialisation has put them in a mediating role in innovation activities. This change forces public actors to take their place among already established innovation agents, namely universities and companies. Whereas these previous institutions are well-established in their role in innovation as knowledge providers and users, public organisations still seek their place among the other actors and this creates challenges for them. This study suggests that there are three major challenges, which public organisations need to face in the smart specialisation process. These are all linked to their coordinating role and are based on previous discoveries by the author as well as a current literature analysis. These challenges consist of stakeholder inclusion, knowledge generation and dominant actors. As a response to the presented challenges, the study introduces a connectivity model, which is based on enhancing regional connectivity. This is one possibility for public organisations, as regional collaboration is one of the core challenges in managing a successful entrepreneurial discovery process. After an analysis the model is seen as a useful tool for public organisations, as it includes elements which enhance regional collaboration, provide useful knowledge for the regional developers and can limit the threat posed by dominant stakeholders.Älykäs erikoistuminen saattaa julkiset organisaatiot uuteen, haastavaan asemaan, kun ne joutuvat ottamaan eräänlaisen mahdollistajan roolin hoitaakseen. Tällöin julkiset organisaatiot astuvat edellisten innovaatiotoimijoiden, eli korkeakoulujen ja yritysten maaperälle. Siinä missä näillä edellisillä, vakiintuneilla toimijoilla on jo selkeä rooli innovaatiotoiminnassa, eli tiedon tuotannon ja jatkojalostamisen tehtävät, niin julkiset organisaatiot joutuvat hakemaan paikkaansa ja tämä luo niille haasteita. Tutkimuksessa esitetään, että tästä aiheutuu kolme suurempaa haastetta, jotka julkiset organisaatiot joutuvat selättämään osana älykkään erikostumisen prosessia. Tunnistetut haasteet liittyvät uudessa roolissa toimimiseen ja perustuvat kirjoittajan aiempiin tutkimuksiin sekä uusimman kirjallisuuden tarkasteluun. Nämä haasteet nimetään kumppaneiden osallistamiseksi, tiedon tuottamiseksi, sekä dominoiviksi kumppaneiksi. Tutkimuksessa esitetään connectivity-mallia erääksi ratkaisuksi, sillä se perustuu alueellisen yhteenkuuluvuuden mittaamiseen ja tehostamiseen. Juuri yhteistyö nähdään eräänä yrittäjämäisen etsimisen ja samalla älykkään erikoistumisen onnistumisen edellytyksenä. Johtopäätöksissä malli todetaan hyödylliseksi työkaluksi julkisille organisaatioille, sillä se näyttää tehostavan alueellista yhteistyötä, tarjoavan tietoa aluekehittäjille, sekä rajoittavan dominoivien kumppaneiden vaikutusmahdollisuuksia.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Lasten potilaskokemuksen mittaaminen digitaalisen palvelun avulla - tapaustutkimus toimenpideklovnerian vaikuttavuudesta potilaskokemukseen

Healthcare organisations have recently recognised patient experience as an important part of their quality care. By measuring and improving the patient experience, healthcare organisations can affect multiple parts of the care. However, children's patient experience has yet been understudied although it has been recognised that adults cannot provide as accurate views of children's experiences as children. This thesis focused on studying how digital services can be used to measure patient experiences. A digital service was designed and developed for measuring children's patient experience. Then, the digital service was used and evaluated in a case study, where the effects of preoperative medical clowning to patient experience were studied. The patient experience was studied from three different point of views; the child patients, their parents and the nurses. The case study was conducted at HUS Children's Hospital in Helsinki. This thesis was part of the LAPSUS research project. Based on the results of this study, a digital service can be used to measure patient experience. Children as young as 4 can report their experiences with child-friendly digital services. Findings of the case study indicate that preoperative medical clowning affects the patient experience of child patients and their parents in a really positive way. The study did not find differences in the cannula insertion procedure regarding the presence of the preoperative medical clown from the nurses' point of view. This study provides insights on patient experience and ways to measure it with a digital service. Also, this thesis was the first study about the effects of the preoperative medical clowns to patient experience in Finland. The recommendations of the study are to support both patient experience measurement with a digital service and preoperative medical clowns more in children's hospitals.Potilaskokemus on viime aikoina todettu tärkeäksi osaksi terveydenhuoltoalan palveluiden laatua. Mittaamalla ja parantamalla potilaskokemusta terveydenhuollon organisaatiot voivat vaikuttaa moniin hoidon alueisiin. Lasten potilaskokemusta on kuitenkin vielä tutkittu vähän, vaikka on todettu etteivät aikuiset pysty kertomaan lasten kokemuksista yhtä tarkasti ja kattavasti kuin lapset itse. Tässä diplomityössä tutkittiin, miten digitaalisilla palveluilla voidaan mitata potilaskokemusta. Tutkimuksessa suunniteltiin ja kehitettiin digitaalinen palvelu mittaamaan lasten potilaskokemusta. Tätä digitaalista palvelua käytettiin tapaustutimuksessa, jossa tutkittiin toimenpideklovnerian vaikuttavuutta potilaskokemukseen. Potilaskokemusta tutkittiin kolmesta eri näkökulmasta; lapsipotilaan, hänen vanhempansa sekä hoitajien näkökulmasta. Tapaustutkimus toteutettiin HUS Lastenklinikalla. Tutkimus oli osa LAPSUS-tutkimusprojektia. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että digitaalisia palveluita voidaan käyttää mittaamaan potilaskokemusta. Jopa 4 vuotiaat lapset pystyivät itse kertomaan kokemuksistaan lapsiystävällisen digitaalisen palvelun avulla. Tapaustutkimuksen tulokset osoittavat, että toimenpideklovnerialla on erittäin positiivinen vaikutus lapsipotilaiden ja heidän vanhempiensa potilaskokemukseen. Tutkimuksessa ei havaittu toimenpideklovnin läsnäololla olevan vaikutusta kanyylin laitto toimenpiteeseen sairaanhoitajien näkökulmasta. Tutkimus tarjoaa tietoa potilaskokemuksen digitaalisesta mittaamisesta, sekä lasten potilaskokemuksesta. Tutkimus oli ensimmäinen toimenpideklovnerian vaikuttavuutta potilaskokemukseen tutkiva tutkimus Suomessa. Tutkimuksen suosituksena on tukea enemmän sekä potilaskokemuksen mittaamista digitaalisten palveluiden avulla, sekä toimenpideklovneriaa lastensairaaloissa