A high-order semi-explicit discontinuous Galerkin solver for 3D incompressible flow with application to DNS and LES of turbulent channel flow

We present an efficient discontinuous Galerkin scheme for simulation of the incompressible Navier-Stokes equations including laminar and turbulent flow. We consider a semi-explicit high-order velocity-correction method for time integration as well as nodal equal-order discretizations for velocity and pressure. The non-linear convective term is treated explicitly while a linear system is solved for the pressure Poisson equation and the viscous term. The key feature of our solver is a consistent penalty term reducing the local divergence error in order to overcome recently reported instabilities in spatially under-resolved high-Reynolds-number flows as well as small time steps. This penalty method is similar to the grad-div stabilization widely used in continuous finite elements. We further review and compare our method to several other techniques recently proposed in literature to stabilize the method for such flow configurations. The solver is specifically designed for large-scale computations through matrix-free linear solvers including efficient preconditioning strategies and tensor-product elements, which have allowed us to scale this code up to 34.4 billion degrees of freedom and 147,456 CPU cores. We validate our code and demonstrate optimal convergence rates with laminar flows present in a vortex problem and flow past a cylinder and show applicability of our solver to direct numerical simulation as well as implicit large-eddy simulation of turbulent channel flow at $Re_{\tau}=180$ as well as $590$.Comment: 28 pages, in preparation for submission to Journal of Computational Physic

”Inarinsaamen elvyttäminen on mulle sellainen sydämen asia” : inarinsaamen opiskelun motiivit aikuisopiskelijoiden tarinoissa

Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää aikuisopiskelijoiden kertomuksista, millaisia motiiveja inarinsaamen kielen opiskelun taustalla on. Tavoitteenani on myös tulkita kertomuksista tarinat, joihin motiivit liittyvät. Kvalitatiivisen tutkimukseni kohdejoukkona on inarinsaamea aikuisiällä opiskelleet henkilöt. Keräsin aineistoni haastattelemalla kahdeksaa inarinsaamen aikuisopiskelijaa. Analysoin teemahaastattelut eli empiirisen aineistoni narratiivisen analyysin keinoin. Valitsin narratiivisen lähestymistavan, koska se antaa mahdollisuuden tuoda esiin marginaalissa olevan kieliryhmän äänen heidän kertoessaan tarinoita omasta elämästään. Tutkimukseni paikantuu aikuiskasvatustieteen, kulttuurin- ja motivaatiotutkimuksen kenttiin. Tulkintani mukaan löysin haastatteluista tarinoita menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen liittyen. Menneisyystarinoissa aikuisopiskelijoita motivoi inarinsaamen opiskelun aloittamiseen pääsääntöisesti inarinsaamelaiset sukujuuret. Haastatelluilla, joilla ei ollut inarinsaamelaisia sukujuuria, inarinsaamen opiskelujen taustalla vaikutti yleinen kiinnostus kieliin. Nykyisyystarinat toivat esiin inarinsaamen opiskelijoiden halun kuulua yhteisöön inarinsaamen kielen avulla. Tärkeää oli myös halu elvyttää kieltä sekä kieli- ja kulttuuri-identiteetin vahvistuminen kielen oppimisen avulla. Tulevaisuustarinoissa haaveiltiin sekä muutosta joskus tulevaisuudessa omille juurille pohjoiseen että suvun kielen siirtämisestä omille lapsille

Taidekäsitys kuvajournalismissa

Pro gradu -tutkielmani käsittelee taidekäsitystä kuvajournalismissa. Tarkoituksenani on tutkia, millainen on kuvajournalistien taidekäsitys: millainen taidekäsitys kuvajournalistien puheessa muotoutuu ja mistä heidän taidekäsityksensä on peräisin. Tutkin myös, miten kuvajournalistit suhtautuvat taiteeseen omassa työssään: mitä taide heille työssä tarkoittaa ja millaiset asiat kannustavat tai estävät taiteellista ilmaisua kuvajournalistisessa työssä. Työn teoriaosuudessa käyn läpi taidekäsityksiä ja kuvajournalismia käsittelevää kirjallisuutta. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla harkinnanvaraisella otoksella valittuja kuvajournalisteja. Tutkittavat ovat alle 40-vuotiaita ja edustavat mahdollisimman tasapuolisesti sekä nais- että miesoletettuja, freelancer-yrittäjiä ja työsuhteisia. Teemahaastatteluin kerättyä tutkimusaineistoani analysoin ja tulkitsen teemoitellen. Kuvajournalistien mielestä taidetta on se, millaiseksi itse kukin taiteen kokee (yksilöllinen taidekäsitys). Taidetta on myös teos, jonka tekijä on tehnyt tarkoituksenaan tuottaa taidetta (intentionaalinen taideteoria) tai joka esitetään esimerkiksi taidemuseossa tai -galleriassa (institutionaalinen taideteoria). Taiteesta puhutaan kuvajournalistisissa keskusteluissa vain jonkin verran. Keskusteluissa taide- sana sisältää myös negatiivisia latauksia. Monet haastateltavat kokivat taide-sanan liian laveana ja puhuivat mieluummin omanlaisesta tekemisestä: tekijyydestä. Haastateltavien taidekäsitys on syntynyt lapsuudenkodin piirissä, koulussa, median vaikutuksessa tai ammatissa työskennellessä. Kuvajournalistit kokivat työssään tarvetta toteuttaa tekijyyttään: omaa ääntä, arvoja ja valintoja. Tekijyyden nähtiin sisältävän taiteen aspekteja: luovaa intuitiota ja tunnistettavan tyylin tai brändin. Jokunen haastatelluista koki tekevänsä taiteellista työtä ja saavansa siihen myös kannustusta. Freelancerit kokivat, että eivät saa kannustusta ja välttämättä tekijyytensä mukaisia kuvia läpi toimitusprosesseissa. Kuvajournalistit toimivat kuvajournalistisen kulttuurin osana, muokkaavat siinä omia taidekäsityksiään ja työskentelevät kulttuurin ehdoilla. Kuvajournalistit kokivat ajan ja rahan olevan taiteellisen työn tekemisen esteinä. Ajan puute liittyi hektisiin toimitusrutiineihin, rahan puute toimitusorganisaation ylemmissä kerroksissa tehtyihin taloudellisiin päätöksiin

Estudio de relaciones entre variables : proporcionalidad directa e inversa en la escuela secundaria

Informe Final (Profesorado en Matemática)--Universidad Nacional de Córdoba. Facultad de Matemática Astronomía, Física y Computación, 2015.Informe de la asignatura Metodología y práctica de la enseñanza.El presente informe expone las prácticas realizadas en un colegio de la ciudad de Córdoba. Dichas prácticas se desarrollaron en tres divisiones (A, B y C) de primer año, donde se trabajó el contenido Relaciones entre Variables: Proporcionalidad Directa e Inversa. Para abordarlo, se propusieron tres instancias: primero se realizaron tres actividades de carácter exploratorio en las cuales los estudiantes reconocieron variables y relaciones entre ellas, construyeron tablas, buscaron regularidades y realizaron gráficos. En una segunda instancia se desarrollaron otras dos actividades a partir de las cuales surgieron las propiedades y las expresiones simbólicas de las relaciones de proporcionalidad directa e inversa. Finalmente se realizó un proyecto de modelización en el que los alumnos debían buscar una situación de la vida real que represente una relación entre variables