Using Activity Theory to transform medical work and learning

This article introduces key concepts of activity theory and expansive learning. Expansive learning builds on the foundational ideas of the cultural-historical activity theory (CHAT). It is a research approach designed for studying the complexities and contradictions in authentic workplace environments. Change Laboratory is a formative intervention method developed for studying workplaces in transition and for stimulating collaborative efforts to design improved patterns of activity. We present concrete examples of formative interventions in healthcare, where good patient care was compromised by the fragmentation of care and disturbances in collaboration between the healthcare experts. This implies that physicians are challenged to develop collaborative and transformative expertise. We present three spearheads into a zone of proximal development, representing opportunities for change of medical expertise: (1) reconceptualizing expertise as object-oriented and contradiction-driven activity systems, (2) pursuing expertise as negotiated knotworking, and (3) building expertise as expansive learning. While medical expertise needs to expand, medical education must also look for ways to evolve and meet the challenges of the surrounding society. We call for adopting an interventionist approach for developing medical education and intensifying collaboration with the practitioners in healthcare units, their patients, and target communities.Peer reviewe

Interactive expertise : studies in distributed working intelligence

Aineisto on Opiskelijakirjaston digitoimaa ja Opiskelijakirjasto vastaa aineiston käyttöluvist

Kehittävän työntutkimuksen peruskäsitteitä

Kehittävä työntutkimus on nopeasti kehittyvä uusi, monitieteellinen lähestymistapa työn ja koulutuksen tutkimuksessa ja kehittämisessä. Sen perustana on kulttuurihistoriallisen toiminnan teorian muodostama paradigma. Tässä artikkelissa hahmotellaan pelkistetty yleiskuva tästä lähestymistavasta ja sen peruskäsitteistä. Näin ollen käsitteiden historiallinen johtaminen ja konkreetit sovellusesimerkit jäävät pakostakin niukoiksi. Tämän numeron muissa artikkeleissa annetaan esimerkkejä lähestymistavan soveltamisesta. Lähdeluettelossa mainitut tekstit puolestaan tarjoavat kiinnostuneille lukijoille mahdollisuuden tutustua seikkaperäisemmin käsitteiden perustaan

Improvement versus transformation

Introduction Anthony S. Bryk’s (2015) article is a call for systematic and accelerated improvement of schools by means of networked improvement communities. “This approach respects the complexities involved in educating well while also affirming that important aspects of the work of schooling should follow standard protocols.” (Bryk, 2015, p. 474) While the general thrust of such an initiative is easy to embrace, it is imbued with some l..

Perustietoa opetuksesta

Aineisto on Opiskelijakirjaston digitoimaa ja Opiskelijakirjasto vastaa aineiston käyttöluvist

Oppimaan oppimisen edellytykset

Artikkelissa eritellään kriittisesti kahta pääsuuntausta oppimaan oppimisen teoriassa: kognitiivisen psykologian piirissä kehiteltyjä formaaleja oppimistaitoja sekä toisaalta oppijoiden itsetiedostuksen ja itseluottamuksen dialogipohjaisia kehittämisohjelmia. Artikkelissa esitetään teesi, että kumpikaan suuntaus ei kykene pätevästi käsittelemään oppimisen yhteiskunnallista ja historiallista luonnetta. Korkealaatuisen oppimiskyvyn ensimmäinen edellytys on, että opiskelija alkaa käsittää oppimisen yhteiskunnallisen määräytymisen ja sen kaksinaisluonteen. Tästä seuraa perinteisen luokkahuoneen sisään rajoittuneen oppimiskäsityksen kritiikki ja oppimistoiminnan käsitteen hahmottaminen tietoisena mallien muodostamisena yhteiskunnallisen elämänkäytännön hallintaa varten

Aikuiskoulutus työelämän ja yhteiskunnan kehittäjänä

Artikkelissa tarkastellaan eri lähestymistapoja, joilla on pyritty analysoimaan koulutuksen vaikutuksia työhön ja yhteiskuntaan. Oppimisen uudet haasteet -kirjan herättämien kysymysten pohjalta artikkelissa käsitellään oppimistoiminnan ja työtoiminnan yhteyksiä ja perusluonteiden eroavaisuuksia

Formative Interventions for Expansive Learning and Transformative Agency

This article examines formative interventions as we understand them in cultural-historical activity theory and reflects on key differences between this intervention research tradition and design-based research as it is conceived in the learning sciences tradition. Three projects, including 2 Change Laboratories, are analyzed with the help of conceptual lenses derived from basic epistemological principles for intervention research in activity theory. In all 3 interventions, learners expansively transformed the object of their activity. The Change Laboratory cases, however, show that this learning process included productive deviations from the researchers' instructional intentions, leading to significant outcomes, both practical and theoretical, that were not anticipated by the interventionists. Together these cases illustrate that an activity-theoretical formative intervention approach differs from design-based research in the following ways: (a) formative interventions are based on design done by the learners; (b) the collective design effort is seen as part of an expansive learning process including participatory analyses and implementation phases; (c) rather than aiming at transferable and scalable solutions, formative interventions aim at generative solutions developing over lengthy periods of time both in the researched activities and in the research community.Peer reviewe