Healthcare professionals’ queries on oseltamivir and influenza in Finland 2011‐2016 - Can we detect influenza epidemics with specific online searches?

Pesälä S, Virtanen MJ, Mukka M, Ylilammi K, Mustonen P, Kaila M, Helve OPeer reviewe

Tuotantotehokkuutta joustavalla työaikajärjestelmällä

Opinnäytetyön aiheena oli suunnitella uudenlainen työaikajärjestelmä ja tutkia työaikajärjestelmän toimivuutta työntekijöiden ja työnantajan näkökulmasta. Tilaaja oli määritellyt, että työaikajärjestelmässä töitä tehtäisiin kuutena päivänä viikossa ja työaikaa tasattaisiin joka neljäs viikko pitämällä vapaata. Tarkoituksena oli tuotannon käyttöasteen nostaminen ja vastineeksi tehdylle työmäärälle säännöllisen pidemmän vapaa-ajan tarjoaminen työntekijöille. Tutkimuksessa laadittiin työaikajärjestelmä yhdelle tilaajayrityksen tilikaudelle. Samalla selvitettiin lomien ja vapaapäivien vaikutus työajan tasaantumiseen. Uusi työaikajärjestelmä noudatti 3+1 –periaatetta, jossa kolme ensimmäistä viikkoa työskenneltiin 9 tuntia päivässä maanantaista lauantaihin ja neljännellä viikolla pidettiin vapaata. 3+1 –työaikajärjestelmästä järjestettiin kokeilujakso, joka sisälsi kaksi 3+1 –jaksoa peräkkäin. Kokeilujaksoon osallistuneilta henkilöiltä kerättiin palautetta, jonka tarkoituksena oli saada selville työntekijän jaksaminen ja töiden sujuvuus 3+1 –työaikajärjestelmässä. Puolet kokeiluun osallistuneista piti työaikajärjestelmää hyvänä ja olisi ollut valmis jatkaman työskentelyä 3+1 –työaikajärjestelmässä. Loput eivät joko pitäneet työaikajärjestelmää hyvänä tai eivät osanneet sanoa haluaisivatko jatkaa. Työnantajan puolelta etua saavutettiin etenkin lauantain käyttöasteen nousun osalta. Tuotannon läpimenoaikoihin tai käytettäviin tuntimääriin ei kokeilujaksolla havaittu olevan vaikutusta. Kokonaisuutena 3+1 –työaikajärjestelmän suunnittelu ja kokeilu oli onnistunut tutkimus, jonka laajempaa käyttöönottoa voi tilaaja jatkossa harkita.The purpose of this thesis was to design a new working time system and explore the activity of the new system from the employer and employee point of view. Employer had defined, that work is made in six day per week in the new working time system and will be compensated every fourth week by keeping holiday. The purpose was to raise the degree of production and giving the employee longer period free time by charge of made working time. Working time system was designed for the one financial year of the employer. The effect of holidays and vacations to the compensation of working time was included in the designed system. New working time system followed 3+1 principle where first three weeks were working 9 hours per day till Monday to Saturday and the fourth week was holiday. Trial period was arranged by 3+1 working time system. It included two 3+1 periods in a row. Feedback were collected from the employees in trial period which purpose was to find out the employee well-being and work fluency in 3+1 working time system. Half of the participated employees thought that the 3+1 system was good and were willing to continue working in the system. Rest of the employees either thought that the system was not good or could not say do they want to continue working in the 3+1 working time system. From the employer side of the benefits were especially found from Saturday were the degree of production was raised. There was no effect found for the turnaround time or amount of work hours. For the summary, 3+1 working time designing and testing was a successful research which implementation can be considered by the employer for the future

Pölynerotus ja kiertotalous

Opinnäytteessä tarkasteltiin Filtrabit Oy:n tarinaa, teknologiaa, tuotteita sekä pölynsuodatusratkaisuja. Työssä otettiin näkökulmaa kiertotalouteen ja yhdistettiin teollisten pölyjen suodatusta osaksi kiertotaloutta sekä Filtrabit Oy:n tarinaa SSAB:lle Raaheen toteutetun pilottitoimituksen kautta. Työssä paneuduttiin erilaisiin suodatusmenetelmiin sekä kiertotalouteen yleisesti että osana teollisuuden tuotantovirtoja. Filtrabit Oy:n pilottitoimituksen oppeja on se, että teollisten pölyjen suodattamista ja talteenottoa kannattaa harkita kaikille pölylaaduille ja määrille. Varsinkin kun kyseessä ovat orgaaniset pölyt, joita voidaan käyttää sellaisenaan tai pelletöitynä ja/tai briketöitynä. Myös epäorgaanisten pölyjen osalta pölynpoistoratkaissut voivat olla erittäin kannattaviaThe thesis examined Filtrabit Oy's story, technology, products and dust filtration solutions. The thesis took a perspective on the circular economy and combined the filtering of industrial dust as part of the circular economy, as well as the story of Filtrabit Oy through the pilot delivery to SSAB in Raahe. The work focused on different filtering methods, and on both for the circular economy in general and as part of industrial production flows. The lessons learned from Filtrabit Oy's pilot delivery is that it is worth considering filtering and recovering industrial dust for all dust qualities and quantities, especially when it comes to organic dusts, which can be used as such, pelletized or briquetted. Dust removal solutions can also be very profitable for inorganic dusts

Bildungsroman ja parodia Hermann Hessen teoksissa Unterm Rad, Demian, Knulp ja "Karl Eugen Eiselein"

Tutkielma käsittelee Hermann Hessen varhaisen tuotannon piirteitä Bildungsromanin perinteisen saksalaisen muodon ja parodisten tyyliseikkojen osalta. Valitut neljä tekstiä, Knulp, Muuan nuoruus (Unterm Rad), Demian ja "Haihattelija" ("Karl Eugen Eiselein"), osoitetaan sekä Bildungsroman-muodon perillisiksi että sen parodiaksi. Tutkielmassa näytetään niiden parodiset viittaukset genren tyypillisiin piirteisiin nähden sekä niiden etääntyminen perinteisen Bildungsromanin optimistisesta asenteesta. Tutkimusmetodina käytetään tekstianalyysiä ja vertailevaa kirjallisuudentutkimusta. Tärkeimpänä vertailukohtana käytetään Johann Wolfgang von Goethen arkkityyppistä Bildungsromania Wilhelm Meisterin oppivuodet (Wilhelm Meisters Lehrjahre). Teos on kirjallisuudentutkimuksessa usein saanut arvon Bildungsroman-muodon vakiinnuttajana ja sen selkeimpänä edustajana. Erityisen hyödyllinen teos on selkeyttämään Bildungin ja Bürgertumin (opin ja porvariston) asemaa Bildungsroman-muodossa. Teoreettinen taustatutkimus perustuu Bildungsroman-tutkimukseen, mm. James Hardinin, Rolf Selbmannin ja Liisa Saariluoman tutkimuksiin. Bildungsromania käsitellään rakenteena, genrenä ja tyylilajina. Parodian teoria nojautuu Linda Hutcheonin ja Simon Dentithin ajatuksiin, ja se ymmärretään tutkielmassa laajassa merkityksessä niin, että huomioidaan sekä ivaava että arvostava viittaus kohdetekstiin. Bildungsroman-muotoa käsitellään myös yksilön sosiaalistumisena yhteiskunnallisiin normeihin. Hessen varhaistuotannon teokset osoittautuvat hyvin tietoisesti Bildungsroman-muotoa mukaileviksi, mutta varsin erilaisia ratkaisuja sisältäviksi tarinoiksi. Hessen päähenkilöt joutuvat henkisten ja maallisten ihanteiden ristiriidan keskelle ja päätyvät vaihteleviin lopputuloksiin. Perinteisessä Bildungsromanissa oletettu harmonian saavuttaminen teoksen loppuvaiheessa esittäytyy mahdottomana tai naurettavana. Sen tilalla on kohtalokäsitys, joka käsittää sekä kärsimystä että korkeamman hengen tavoittelua, mutta ei lopullista yhteiskunnan arvojen sisäistämistä ja hyväksymistä. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että Hermann Hessen tekstit ovat voimakkaasti sidoksissa perinteiseen saksalaiseen Bildungsroman-muotoon, mutta myös, että Hesse pyrkii tietoisesti erottautumaan sen tavanomaisista ajattelutavoista. Hesselle tyypilliset yksilön sisäiset konfliktit, kahtia jakautuneet identiteetit ja pyrkimys korkeampaan henkiseen olemukseen sopivat hyvin kehityskertomukseen, mutta samalla hänen teksteissään on läsnä synkkyys joka leimaa myös hänen myöhempiä teoksiaan. Nämä erot genreen, jota kirjallisuushistoriassa kutsutaan Bildungsromaniksi, esiintyvät usein nimenomaan parodisessa muodossa