New media - new norms : Transparency in Finnish online journalism

On the basis of technological advances, changing economic conditions and heightened audience expectations for openness and credibility, it has been suggested that transparency should be a new ethical norm for professional online journalism. While theoretical knowledge on this topic is constantly expanding, comprehensive empirical analysis of the practical implementation of transparency measures in news production is still rather scarce, particularly in Finland. To fill this gap in the existing research, this study focuses on transparency in the content of ten leading news websites in Finland. The content is examined with a mixed-methods approach that incorporates both a quantitative and a qualitative analysis. While the quantitative analysis examines a total of 70 front-page articles from each of these news websites with a focus on systematic techniques that reflect transparency, the qualitative analysis scrutinizes these websites in their entirety by concentrating on the larger structures and elements that foster transparency through disclosure of information and supporting audience participation in news production. The results indicate that the level of transparency in the leading online media sources is still relatively low, and that there are no significant differences in transparency measures between the different kinds of mainstream news outlets, although certain techniques seem to be more popular in the tabloid media and others are more widely used by online-only or public service media. As practicing editorial and journalistic transparency does not usually require large financial investments, or involve legal restrictions, the discussion suggests that the main limitations for the utilization of transparency measures are the lack of audience demand on one hand and attitudinal resistance from the media professionals and organisations on the other. This study manages to add new knowledge to prior research on this topic by providing a comprehensive account of both the level and the nature of media transparency. At the same time, it clearly indicates that both transparency and online news publishing are such multi-dimensional and constantly evolving matters that comprehensive measurement of their prevalence would require much further research through a more diverse methodology. In addition to its academic contribution, this study introduces different transparency techniques that would benefit journalism practitioners. It also focuses the attention of consumers on the quality of online journalism and provides them with comparable information on the performance of different news outlets with regards to openness and public participation.Teknologian nopean kehityksen, muuttuvien taloudellisten olojen ja yleisön kasvavien odotusten johdosta läpinäkyvyydestä on muodostumassa yksi ammattimaisen verkkojournalismin uusista eettisistä ihanteista. Vaikka teoreettinen tietämys aiheesta kasvaakin jatkuvasti, empiirinen analyysi läpinäkyvyyttä edistävien käytäntöjen toimeenpanosta uutistuotannossa on edelleen vähäistä, erityisesti Suomessa. Tämän tietoaukon täyttämiseksi tämä tutkimus tarkastelee läpinäkyvyyttä kymmenellä johtavalla suomalaisella uutissivustolla sekä määrällisen että laadullisen sisällönanalyysin kautta. Määrällisessä analyysissa tutkitaan systemaattisten läpinäkyvyyttä heijastavien indikaattoreiden esiintymistä otoksessa, joka koostuu 70 uutisartikkelista yhtä uutissivustoa kohden. Laadullisen analyysin avulla taas arvioidaan laajempien, tiedon avoimuuden ja lukijoiden osallistamisen kautta läpinäkyvyyttä edistävien käytäntöjen esiintymistä valituilla uutissivustoilla kokonaisuudessaan. Yhdessä näiden analyysien tulokset osoittavat, että läpinäkyvyys on edelleen suhteellisen vähäistä johtavilla suomalaisilla uutissivustoilla. Tutkimus osoittaa myös, että eri sivustojen välillä ei ole havaittavissa huomattavia eroja läpinäkyvyyden määrän ja luonteen suhteen, vaikka osa läpinäkyvyyden keinoista näyttääkin olevan suositumpia niin kutsutuissa sensaatiojulkaisuissa ja osa taas vain verkossa toimivassa viestimissä tai julkisen palvelun yleisradiotoiminnassa. Koska läpinäkyvyyden harjoittamiseen uutistuotannossa ei yleensä liity huomattavia resurssivaatimuksia tai lainsäädännöllisiä esteitä, tutkimuksessa arvioidaan, että keskeisimmät syyt läpinäkyvyyden vähäisyyden taustalla liittyvät yhtäältä toimittajien ja mediayhtiöiden ammatillisen aseman suojeluun ja toisaalta läpinäkyvyyden kysynnän vähäisyyteen uutisia seuraavan yleisön keskuudessa. Kokonaisuudessaan tämä tutkimus tarjoaa olennaista lisätietoa olemassa olevaan akateemiseen tutkimustietoon joukkoviestinnän läpinäkyvyydestä. Samanaikaisesti tutkimus tunnistaa journalistisen läpinäkyvyyden sellaisena moniulotteisena ja jatkuvasti kehittyvänä aihealueena, jonka kattava analysointi edellyttäisi vielä pitkäjänteisempää tutkimusta ja monipuolisempien tutkimusmenetelmien käyttöä. Akateemisen myötävaikutuksensa ohella tutkimus tarjoaa verkkojournalismin harjoittajille hyödyllistä tietoa ja käytännön esimerkkejä siitä, millä keinoin ja miksi uutissisällön läpinäkyvyyteen kannattaa panostaa. Lisäksi tutkimus esittää monipuolista vertailutietoa eri verkkomedioiden läpinäkyvyydestä ja sen avulla kannustaa yleisöä nykyistä kriittisempään media kulutukseen

Suomi tietoliikenneverkkojen kärkimaaksi : – Digitaalisen infrastruktuurin strategia 2025

Digitaalisen infrastruktuurin strategiassa määritellään Suomelle teknologianeutraalit laajakaistatavoitteet vuodeksi 2025 sekä keinot näiden saavuttamiseksi. Strategiassa on huomioitu niin elinkeinoelämän kuin kuluttajienkin tarpeet. Strategia sisältää toimenpiteitä sekä 5G:n käyttöönoton edistämiseksi että valokuiturakentamisen tukemiseksi. Lisäksi strategiassa on tunnistettu keskeisiä palveluiden ja olemassa olevan infrastruktuurin digitalisointiin liittyviä haasteita ja tietotarpeita, jotka ovat merkityksellisiä esimerkiksi automatisoituvan liikenteen kannalta. Strategia vastaa globaaleihin kehityssuuntiin, kuten lisättyyn todellisuuteen, esineiden internetiin, automaatioon, tekoälyyn ja koneiden väliseen viestintään. Laadukkaat ja toimintavarmat laajakaistaverkot muodostavat alustan näille palveluille sekä uusille innovaatioille. Strategiassa esitetyt toimenpiteet liittyvät muun muassa 5G-verkkojen rakentumiseen ja taajuuspolitiikkaan, verkkojen lupaja rakentamismenettelyjen sujuvoittamiseen, markkinoiden toimivuuden edistämiseen ja tutkimuksen ja innovaation tukemiseen

Turning Finland into the world leader in communications networks : – Digital infrastructure strategy 2025

The digital infrastructure strategy specifies Finland's technology-neutral broadband objectives for 2025 and the means by which they will be achieved. The needs of both business and consumers have been taken into consideration in the strategy. The strategy contains measures for promoting the implementation of 5G and supporting optical fibre construction. The strategy also identifies key challenges facing the digitalisation of services and existing infrastructure as well as data needs, which are crucial to, for example, automated transportation. The strategy is in line with global development trends, such as augmented reality, the Internet of Things, automation, artificial intelligence and M2M communication. High-quality and reliable communications networks pave the way for these services and new innovations. The measures proposed in the strategy involve, among other things, the construction of 5G networks and frequency policy, streamlining network permit and construction procedures, promoting market functionality, and supporting research and innovation

Finland – ett ledande land inom datakommunikationsnät : Strategi för digital infrastruktur 2025

I strategin för digital infrastruktur fastställs teknikneutrala mål för Finlands bredbandsförbindelser 2025 samt metoder för att uppnå målen. Strategin har utformats utifrån både näringslivets och konsumenternas behov. Strategin innefattar åtgärder för att främja införande av 5G-nät och byggande av fiberoptiska nät. Dessutom identifieras i strategin sådana viktiga utmaningar och informationsbehov vid digitaliseringen av tjänsterna och den befintliga infrastrukturen som är betydelsefulla till exempel med tanke på automatiserade transporter. Strategin är ett svar på globala trender som till exempel förstärkt verklighet, sakernas internet, automatisering, artificiell intelligens och maskin-till-maskin-kommunikation. Högkvalitativa och driftsäkra bredbandsnät utgör en plattform för dessa tjänster och nya innovationer. I strategin presenteras åtgärder för bland annat utbyggnaden av 5G-nät, frekvenspolitik i samband med 5G-nät, smidigare tillstånds- och byggförfarande, främjande av marknadernas funktion och stöd för forskning och innovation

Ehdotus pysyväksi avustusmekanismiksi journalismin tukemiseksi

On 25 June 2020, the Ministry of Transport and Communications appointed a working group with representatives of the media sector and experts in the field to assist in the further preparation of a temporary government grant in support of journalism and to reflect on a permanent aid mechanism for this purpose. The working group also discussed the feasibility of public support for media that produce multilingual and multicultural journalism. Members of the working group: Hanne Aho, Chair, Union of Journalists in Finland; Marko Ala-Fossi, Media Researcher, University of Tampere; Mikko Grönlund, Research Manager, University of Turku; Jukka Holmberg, CEO, Finnish Media Federation; Mikko Villi, Professor, University of Jyväskylä; and Päivi Korpisaari, Professor in Communication Law, University of Helsinki. The working group proposes editorial production support as the main form of assistance. Another proposed form of assistance is development support that could be granted not only to newly established media companies but also for development projects of an established media company. Both forms of assistance are intended to support media that provide news and current affairs content. The working group also proposes specific support for community media. The proposed model would promote reliable, multi-faceted and socially significant communication as a whole.</p

Ehdotus pysyväksi avustusmekanismiksi journalismin tukemiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 25.6.2020 media-alan toimijoita edustavista tahoista ja alan asiantuntijoista koostuvan työryhmän avustamaan journalismin tukemiseen tarkoitetun väliaikaisen valtionavustuksen valmistelussa sekä pohtimaan pysyväisluonteista avustusmekanismia journalismin tukemiseksi. Osana työryhmän työtä on tarkasteltu myös mahdollisuutta tukea monikielistä ja monikulttuurista journalismia tuottavia tiedotusvälineitä. Työryhmän jäseninä ovat toimineet: Hanne Aho, puheenjohtaja, Journalistiliitto; Marko Ala-Fossi, yliopistonlehtori Tampereen yliopisto; Mikko Grönlund, tutkimuspäällikkö, Turun yliopisto; Jukka Holmberg, toimitusjohtaja, Medialiitto; Mikko Villi, professori, Jyväskylän yliopisto sekä Päivi Korpisaari, viestintäoikeuden professori, Helsingin yliopisto. Työryhmä ehdottaa pääasiallisena journalismin tukimuotona toimituksellista tuotantotukea. Toisena tukimuotona ehdotetaan kehittämistukea, jota voitaisiin myöntää paitsi aloitteleville tiedotusvälineille myös olemassa olevan tiedotusvälineen kehittämishankkeisiin. Molempien tukien tarkoituksena olisi uutis- ja ajankohtaissisältöjä tarjoavien tiedotusvälineiden tukeminen. Lisäksi työryhmä ehdottaa erityistä yhteisömedioiden tukea. Malli edistäisi kokonaisuudessaan luotettavaa, monipuolista ja yhteiskunnallisesti merkittävää tiedonvälitystä