On the basis of technological advances, changing economic conditions and heightened audience expectations for openness and credibility, it has been suggested that transparency should be a new ethical norm for professional online journalism. While theoretical knowledge on this topic is constantly expanding, comprehensive empirical analysis of the practical implementation of transparency measures in news production is still rather scarce, particularly in Finland. To fill this gap in the existing research, this study focuses on transparency in the content of ten leading news websites in Finland. The content is examined with a mixed-methods approach that incorporates both a quantitative and a qualitative analysis. While the quantitative analysis examines a total of 70 front-page articles from each of these news websites with a focus on systematic techniques that reflect transparency, the qualitative analysis scrutinizes these websites in their entirety by concentrating on the larger structures and elements that foster transparency through disclosure of information and supporting audience participation in news production. The results indicate that the level of transparency in the leading online media sources is still relatively low, and that there are no significant differences in transparency measures between the different kinds of mainstream news outlets, although certain techniques seem to be more popular in the tabloid media and others are more widely used by online-only or public service media. As practicing editorial and journalistic transparency does not usually require large financial investments, or involve legal restrictions, the discussion suggests that the main limitations for the utilization of transparency measures are the lack of audience demand on one hand and attitudinal resistance from the media professionals and organisations on the other. This study manages to add new knowledge to prior research on this topic by providing a comprehensive account of both the level and the nature of media transparency. At the same time, it clearly indicates that both transparency and online news publishing are such multi-dimensional and constantly evolving matters that comprehensive measurement of their prevalence would require much further research through a more diverse methodology. In addition to its academic contribution, this study introduces different transparency techniques that would benefit journalism practitioners. It also focuses the attention of consumers on the quality of online journalism and provides them with comparable information on the performance of different news outlets with regards to openness and public participation.Teknologian nopean kehityksen, muuttuvien taloudellisten olojen ja yleisön kasvavien odotusten johdosta läpinäkyvyydestä on muodostumassa yksi ammattimaisen verkkojournalismin uusista eettisistä ihanteista. Vaikka teoreettinen tietämys aiheesta kasvaakin jatkuvasti, empiirinen analyysi läpinäkyvyyttä edistävien käytäntöjen toimeenpanosta uutistuotannossa on edelleen vähäistä, erityisesti Suomessa. Tämän tietoaukon täyttämiseksi tämä tutkimus tarkastelee läpinäkyvyyttä kymmenellä johtavalla suomalaisella uutissivustolla sekä määrällisen että laadullisen sisällönanalyysin kautta. Määrällisessä analyysissa tutkitaan systemaattisten läpinäkyvyyttä heijastavien indikaattoreiden esiintymistä otoksessa, joka koostuu 70 uutisartikkelista yhtä uutissivustoa kohden. Laadullisen analyysin avulla taas arvioidaan laajempien, tiedon avoimuuden ja lukijoiden osallistamisen kautta läpinäkyvyyttä edistävien käytäntöjen esiintymistä valituilla uutissivustoilla kokonaisuudessaan. Yhdessä näiden analyysien tulokset osoittavat, että läpinäkyvyys on edelleen suhteellisen vähäistä johtavilla suomalaisilla uutissivustoilla. Tutkimus osoittaa myös, että eri sivustojen välillä ei ole havaittavissa huomattavia eroja läpinäkyvyyden määrän ja luonteen suhteen, vaikka osa läpinäkyvyyden keinoista näyttääkin olevan suositumpia niin kutsutuissa sensaatiojulkaisuissa ja osa taas vain verkossa toimivassa viestimissä tai julkisen palvelun yleisradiotoiminnassa. Koska läpinäkyvyyden harjoittamiseen uutistuotannossa ei yleensä liity huomattavia resurssivaatimuksia tai lainsäädännöllisiä esteitä, tutkimuksessa arvioidaan, että keskeisimmät syyt läpinäkyvyyden vähäisyyden taustalla liittyvät yhtäältä toimittajien ja mediayhtiöiden ammatillisen aseman suojeluun ja toisaalta läpinäkyvyyden kysynnän vähäisyyteen uutisia seuraavan yleisön keskuudessa. Kokonaisuudessaan tämä tutkimus tarjoaa olennaista lisätietoa olemassa olevaan akateemiseen tutkimustietoon joukkoviestinnän läpinäkyvyydestä. Samanaikaisesti tutkimus tunnistaa journalistisen läpinäkyvyyden sellaisena moniulotteisena ja jatkuvasti kehittyvänä aihealueena, jonka kattava analysointi edellyttäisi vielä pitkäjänteisempää tutkimusta ja monipuolisempien tutkimusmenetelmien käyttöä. Akateemisen myötävaikutuksensa ohella tutkimus tarjoaa verkkojournalismin harjoittajille hyödyllistä tietoa ja käytännön esimerkkejä siitä, millä keinoin ja miksi uutissisällön läpinäkyvyyteen kannattaa panostaa. Lisäksi tutkimus esittää monipuolista vertailutietoa eri verkkomedioiden läpinäkyvyydestä ja sen avulla kannustaa yleisöä nykyistä kriittisempään media kulutukseen
