Inkluusio ja sen vaateisiin vastaaminen nykyisen varhaiskasvatuksen kandidaatin tutkinnon sisältämien erityispedagogiikan opintojen valossa

Tiivistelmä. Tässä kandidaatintutkielmassamme pyrimme vastaamaan, millaisia ovat inklusiivisen kasvatuksen periaatteet ja piirteet varhaiskasvatuksessa sekä siihen, miten nykyinen yliopistotasoinen lastentarhanopettajakoulutus vastaa erityispedagogisten opintojen osalta inkluusion tuomiin muutoksiin. Tämä työ on toteutettu monimenetelmäisenä tutkimuksena, jonka avulla etsitään vastauksia tutkimuskysymyksiin sekä laadullisten että määrällisten menetelmien avulla. Teoreettinen viitekehys tutkimuksessamme koostuu erityispedagogiikkaan liittyvistä käsitteistä ja teoriasta sekä niiden ilmenemisestä varhaiskasvatuksessa. Lisäksi varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen asiakirjojen ja lakien pohjalta tarkastellaan, miten ne velvoittavat tukemaan lasta. Tänä päivänä varhaiskasvatusikäisillä lapsilla on yhä moninaisimpia tuen tarpeita. Inkluusion ideana on, että jokaisella lapsella on mahdollisesta tuen tarpeesta huolimatta oikeus osallistua lähipäiväkotinsa arkeen. Vaikka tehostettua ja erityistä tukea saavien lasten määrä on tilastojen valossa pysynyt melko tasaisena, varhaiskasvatuksen kentällä nähdään lasten tuen tarpeiden kasvaneen merkittävästi. Tämän tutkielman tavoitteina on omalta osaltaan herättää keskustelua varhaiskasvatuksen merkityksestä tuen tarpeisen lapsen parhaan kasvun ja kehityksen tukemisessa sekä kyseenalaista se, tarjoaako yliopistotasoinen lastentarhanopettajan koulutus riittävästi näitä valmiuksia. Suomessa vannotaan inkluusioon nimeen. Tämä ei kuitenkaan hyvistä aikomuksista huolimatta näytä toteutuvan varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksemme mukaan lapset ovat tuen näkökulmasta eriarvoisessa asemassa esimerkiksi asuinpaikasta riippuen. Myönteisestä suhtautumisesta huolimatta lastentarhanopettajat kokevat, etteivät kykene vastaamaan lasten erilaisiin tuen tarpeisiin. Tutkimustulostemme perusteella voidaankin sanoa, että koulutuksessa tarjottavat erityispedagogiset opinnot ovat laajuudeltaan hyvin suppeat. Suurimmalla osalla valmistuneista lastentarhanopettajista ei ole myöskään sivuaineenaan erityispedagogiikkaa ja sitä kautta syvempää osaamista aiheesta

Transdiagnostic subgroups of cognitive impairment in early affective and psychotic illness

Abstract: Cognitively impaired and spared patient subgroups were identified in psychosis and depression, and in clinical high-risk for psychosis (CHR). Studies suggest differences in underlying brain structural and functional characteristics. It is unclear whether cognitive subgroups are transdiagnostic phenomena in early stages of psychotic and affective disorder which can be validated on the neural level. Patients with recent-onset psychosis (ROP; N = 140; female = 54), recent-onset depression (ROD; N = 130; female = 73), CHR (N = 128; female = 61) and healthy controls (HC; N = 270; female = 165) were recruited through the multi-site study PRONIA. The transdiagnostic sample and individual study groups were clustered into subgroups based on their performance in eight cognitive domains and characterized by gray matter volume (sMRI) and resting-state functional connectivity (rsFC) using support vector machine (SVM) classification. We identified an impaired subgroup (N ROP = 79, N ROD = 30, N CHR = 37) showing cognitive impairment in executive functioning, working memory, processing speed and verbal learning (all p < 0.001). A spared subgroup (N ROP = 61, N ROD = 100, N CHR = 91) performed comparable to HC. Single-disease subgroups indicated that cognitive impairment is stronger pronounced in impaired ROP compared to impaired ROD and CHR. Subgroups in ROP and ROD showed specific symptom- and functioning-patterns. rsFC showed superior accuracy compared to sMRI in differentiating transdiagnostic subgroups from HC (BACimpaired = 58.5%; BACspared = 61.7%, both: p < 0.01). Cognitive findings were validated in the PRONIA replication sample (N = 409). Individual cognitive subgroups in ROP, ROD and CHR are more informative than transdiagnostic subgroups as they map onto individual cognitive impairment and specific functioning- and symptom-patterns which show limited overlap in sMRI and rsFC. Clinical trial registry name: German Clinical Trials Register (DRKS). Clinical trial registry URL: https://www.drks.de/drks_web/ . Clinical trial registry number: DRKS00005042