Tohtorin tilitys

Teksti perustuu FT Tommi Walleniuksen syksyllä 2020 julkaistuun väitöskirjaan, jonka aiheena oli koulujen arviointitiedon julkisuus. Alla olevassa tekstissä Wallenius pohtii tutkimuksensa aihepiiriä ja toteuttamista sekä omia tulevaisuudennäkymiään

Suomalainen peruskoulu kansallisen ja kansainvälisen ristiaallokossa : koulutuspoliittisten toimijoiden argumentointi ja välttämättömyyden retoriikka

In the beginning of the 1990's many education policy reforms took place in Finland. The decentralisation and the deregulation of the former highly centralised comprehensive school policy opened up the way for wider variation and differentiation of the local school policy. The roots of the new policy can be found in the neo-liberal school policy, which has spread globally and quite inevitably. Legitimating national policy on inevitable outer imperatives has been described as characteristic for Finnish policymaking (Kettunen 2008). In my thesis I analysed the views and the argumentation of the Finnish education policymakers on three neo-liberal school policy phenomena: 1) profiled schools, 2) parental school choice and 3) public ranking-lists of the schools. The aim of the study was to analyse how the policymakers relate to these phenomena (positive/negative), how they speak about them (inevitable/possible) and to analyse the structure of their argumentation. The empirical data consisted of 30 interviews collected in previous research projects in 1998 2009. The interviewees were the most central actors in Finnish comprehensive school policy. Methodologically two different analysis models were used simultaneously. The opinions and the speech were analysed in two-dimensional analysis frame (Hay and Rosamond 2002) and the structure of the argumentation by Stephen Toulmin's (1958) model of argumentation. The views on profiled schools and parental choice were positive whereas the public ranking-lists were strongly opposed. Individual needs in education were taken for granted. The profiled schools and individual needs in education were linked to national competitiveness and the there-is-no-alternative -talk was stronger than on parental choice. The public ranking-lists were opposed without alternative mainly because of the fear of media provoking the polarisation of the good and the bad schools . Individual rights and choice are carried out in Finland inside the public school system. The policymakers seem to be well aware of the unequal nature of the neo-liberal school policy. However, promoting of the individual rights seems to be more important and the undesirable side effects are seen controllable.1990-luvun koulutuspoliittisessa suunnanmuutoksessa suomalaista peruskoulupolitiikkaa muutettiin radikaalisti. Keskusvaltaisen ja normiohjatun politiikan ja hallinnon purkaminen, desentralisointi ja deregulaatio avasivat tien kunta- ja koulukohtaiselle perusopetuksen variaatiolle. Uuden politiikan juuret on liitettävissä uusliberaalin globaalin koulupolitiikan hyökyaaltoon, joka on levinnyt monissa maissa vääjäämättömän tuntuisesti. Suomalaiselle ulko- ja talouspolitiikalle onkin katsottu olevan tunnusomaista epäpolitisoida poliittisen toiminnan mahdollisuuksia juuri ulkoisten pakkojen välttämättömyyksiin vetoamalla. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin keskeisten koulutuspoliitikkojen ja -virkamiesten näkemyksiä ja argumentointia kolmesta uusliberaalin koulupolitiikan ilmiöstä: 1) koulujen profiloitumisesta, 2) vanhempien kouluvalinnasta sekä 3) valtakunnallisista päättökokeista ja julkisista koulukohtaisista ranking-listoista. Tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin haastateltavat suhtautuvat kyseisiin ilmiöihin (myönteinen/kielteinen) ja millä tavoin he ilmiöistä puhuvat (välttämätön/mahdollinen). Tämän lisäksi tarkasteltiin, millä tavoin haastateltavat näkemyksiään argumentoivat. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostui 30 koulutuspoliittisen toimijan teemahaastattelusta, jotka oli kerätty kolmen eri tutkimushankkeen yhteydessä vuosina 1998 2009. Haastatteluaineiston analyysi perustui kahden menetelmällisen apuvälineen yhteiskäytölle. Haastateltavien suhtautumista ja puhetapaa tyypiteltiin kaksiulotteisen analyysikehikon avulla (Hay ja Rosamond 2002). Argumentoinnin tarkastelussa hyödynnettiin Stephen Toulminin (1958) argumenttimallia. Kutsun siten tutkimustani teoriaohjaavaksi retoriseksi argumenttianalyysiksi. Haastateltavat suhtautuivat koulujen profiloitumiseen ja vanhempien kouluvalintaan pääsääntöisesti myönteisesti, kun taas ranking-listojen julkistaminen koettiin erittäin kielteiseksi. Koulujen profiloitumista argumentoitiin itsestäänselvyytenä otettuna oppilaiden erilaisilla oppimistarpeilla, minkä nähtiin palvelevan välttämättömyyden retoriikkaa synnyttävää kansallisen kilpailukyvyn turvaamista. Vanhempien kouluvalinnan puhetapa oli lähinnä myönteistä ja mahdollista. Argumentointi perustui etenkin yksilön oikeuteen valita halutessaan erityistaipumuksiaan tukevaa opetusta. Julkisten ranking-listojen vastustus koettiin välttämättömäksi ja sitä argumentoitiin arviointitiedon suuntaamisella koulujen kehittämistoimintaan sekä estämällä koulujen kohtuuton leimautuminen mediassa. Julkisen koululaitoksen sisällä toteutetun yksilöllisen valinnan eriarvoistava luonne tiedostetaan, mutta se hyväksytään kohtuullisena. Koulutuseliitin luottamus eriarvoisuuden hallintaan on suorastaan vahvaa

Pelon yhteiskunnat rauhan vyöhykkeellä? : Demokraattisen rauhan teoria ja konstruktivistinen turvallisuusyhteisöteoria Etelä-Amerikan konfliktien valossa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Etelä-Amerikkaa on osassa konfliktintutkimusta päädytty luonnehtimaan poikkeuksellisen rauhanomaiseksi alueeksi. Toisen maailmansodan jälkeen sotien painopiste siirtyi ns. kolmannen maailman maihin, mutta esimerkiksi Afrikkaan tai Aasiaan verrattuna on Etelä-Amerikan valtioiden välisten sotien lukumäärä ollut huomattavasti alhaisempi. Pelkästään täysimittaisten sotien tarkastelu johtaa kuitenkin kyseenalaiseen ja harhaanjohtavaan johtopäätökseen. Etelä-Amerikan valtiot ajautuivat 1900-luvun aikana kymmeniin pienimuotoisempiin sotilaallisiin konflikteihin keskenään. Lisäksi valtioiden sisäisen sotilaallisen voimankäytön yleisyys johti etenkin sotilasdiktatuurien aikana mantereelle ominaisen poliittisen väkivallan kulttuurin ja "pelon yhteiskuntien" muodostumiseen. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus on arvioida kahden kansainvälisen politiikan tutkimuksessa käytetyn teorian selitysvoimaa Etelä-Amerikan konfliktien kontekstissa. Demokraattisen rauhan teoria olettaa, että demokraattiset valtiot eivät sodi keskenään. Demokratiat jakavat saman arvopohjan, mikä estää sodankäynnin mahdollisuuden osapuolten välillä. Konstruktivistinen turvallisuusyhteisöteoria puolestaan esittää rauhanomaisten suhteiden perustuvan sosiaaliseen oppimisprosessiin ja uudenlaisen maailmankuvan muodostumiseen. Valtioiden välille syntynyt keskinäinen luottamus ja kollektiivinen identiteetti johtaa institutionalisoituneiden prosessien kautta konfliktien rauhanomaiseen ratkaisuun. Tutkimusmenetelmänä on käytetty historiallista lähestymistapaa Etelä-Amerikan nykyisten konfliktien taustoittamiseksi. Tutkielman painopiste on käytettyjen teorioiden analysoinnissa; Etelä-Amerikan konflikteja käsitellään lähinnä yleisellä tasolla. Käytetty tutkimusaineisto koostuu lähinnä kirjallisuusteoksista ja artikkeleista. Keskeisin käytetty lähde on Emanuel Adlerin ja Michael Barnettin vuonna 1998 toimittama teos "Security Communities". 1980-luvulla alkanut jälleendemokratisoitumisen aikakausi ei päättänyt kaikkia Etelä-Amerikan valtioiden välisiä sotilaallisia konflikteja. Kolumbia ja Venezuela turvautuivat toistuvasti sotilaalliseen voimankäyttöön. Peru ja Ecuador ajautuivat vuonna 1995 jopa täysimittaiseen sotaan keskenään. Kyseiset konfliktit asettavat demokraattisen rauhan teorian selitysvoiman kyseenalaiseksi; maiden voidaan katsoa olleen luokiteltavissa demokratioiksi. Valtioiden väliset suhteet kuitenkin kokonaisuudessaan rauhoittuivat selvästi ja transnationaalinen yhteistyö on sittemmin tiivistynyt. Institutionalisoituneiden prosessien ja transaktioiden kasvu on johtanut maiden välisen luottamuksen kasvuun; monet valtiot eivät määrittele enää toisiaan turvallisuusuhkaksi. Suurin uhka Etelä-Amerikan maiden turvallisuudelle tulee kuitenkin edelleen valtioiden sisältä. Armeija on onnistunut säilyttämään monissa maissa entistä piilotetummin vahvan vallankäyttäjän aseman. Armeijan vallan kasvu saattaa pahimmillaan merkitä väkivaltaisten toimintamuotojen paluuta ja hankaloittaa turvallisuusyhteisön kehitystä. Tutkielma osoittaa, että turvallisuusyhteisöjä tutkittaessa on äärimmäisen tärkeää sisällyttää sekä kansallisen että kansainvälisen järjestelmän tason kehitys samaan analyysiin

Horizontal Governance and Governance Discourses in Career Guidance and Counselling in Finland

In the 2000s, horizontal governance has become a growing mode of public sector governance. In this study, we examined horizontal governance in the context of career guidance and counselling in Finland. Our empirical research data consisted of ten (10) thematic interviews with public sector officials and other experts working in the governance of guidance at the national level. Our research aim was to scrutinize how the three ideal-types in public sector governance – bureaucratic (Weberian), new public management, and new public governance – were manifested in the informants’ discourses. Our results showed that ideologically, there was a shared understanding of the need to increase horizontal governance in guidance. However, in terms of legislation, finance or evaluation of guidance, existing rules and beliefs built in previous ideal-types tend to challenge the implementation of horizontal governance in practice.Peer reviewe

Moving landscapes of Nordic basic education : Approaching shifting international influences through the narratives of educational experts

Throughout history educational leaders have looked to other countries and have attempted to learn by borrowing useful examples to implement in their own educational systems. As recent comparative policy research shows, processes of policy lending and borrowing have their own socio-historically defined dynamics. In this paper, the authors approach the use of reference countries through narratives of educational experts in Finland, Norway and Sweden. By comparing how international influences are used in stories about basic education, this research constructs a core narrative of a moving Nordic landscape. This landscape indicates both recognised and acknowledged policy borrowing relations in the past, as well as a changing orientation to preferred and avoided reference countries in the present. While new country-specific performance indicators such as PISA have widened the landscape of reference countries at an official level, culturally mediated images seem to redefine how reference countries are observed in everyday semantics.Peer reviewe

Koulunkäynti, opetus ja hyvinvointi kouluyhteisössä koronaepidemian aikana: tuloksia kevään 2021 aineistonkeruusta : Väliraportti syksy 2021

Valtakunnallinen Koulunkäynti, opetus ja hyvinvointi kouluyhteisössä koronaepidemian aikana -tutkimushanke käynnistyi keväällä 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistyössä toteuttaman tutkimuksen puitteissa on toteutettu nyt yhteensä kolme valtakunnallista aineistonkeruuta: toukokuussa 2020, marraskuussa 2020 sekä huhti-toukokuussa 2021. Kussakin aineistonkeruussa pandemian vaikutuksia on kysytty erikseen viideltä eri vastaajaryhmältä: oppilailta, opettajilta, rehtoreilta, oppilashuoltohenkilökunnalta sekä oppilaiden huoltajilta. Tämä väliraportti esittelee tutkimuksen tuloksia erityisesti kevään 2021 aineistonkeruukierrokselta. Lisäksi raportti sisältää kootusti seurantatietoja koko tutkimushankkeen ajalta. Raportin rakenne on seuraava: OSA 1 KESKEISET TULOKSET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET OSA 2 TUTKIMUSRAPORTTI OSA 3 VALMISTEILLA OLEVAT TIETEELLISET JULKAISU