Vaihtoehtolääkinnän käyttö mielenterveyden häiriöstä oireilevien keskuudessa : Käytön yleisyys ja näkökulmia käyttöä selittäviin tekijöihin

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Mielenterveyden häiriöistä oireilevien vaihtoehtolääkinnän käyttöä on tutkittu vähän ja alkoholiin liittyvien häiriöiden yhteyttä vaihtoehtolääkinnän käyttöön ei ole tutkittu laisinkaan. Tutkielmassani tutkitaan masennustilojen, ahdistuneisuushäiriöiden ja alkoholiin liittyvät häiriöiden yhteyttä vaihtoehtolääkinnän käyttöön. Lisäksi tutkitaan vaihtoehtolääkinnän käytön yhteyttä mielenterveyspalveluiden käyttöön ja mielenterveyspalveluihin kohdistuvaan tyytymättömyyteen. Tutkielmalla on käytännön merkitystä, koska on ongelmallista, jos mielenterveyden häiriöistä oireilevat vaihtoehtolääkinnän käyttäjät käyttävät muita vähemmän tavanomaisia mielenterveyspalveluita, ja on siis pääteltävissä vaihtoehtolääkinnän käyttö vähentää mielenterveyspalveluiden käyttöä. Tutkielmassa käytetään Terveys 2000 -tutkimuksen aineistoa (N=5987), joka sisältää tietoa mielenterveyden häiriöistä, demografisista taustatekijöistä, terveydestä ylipäänsä sekä lääkkeiden, terveyspalveluiden ja vaihtoehtolääkinnän käytöstä. Tilastollisina analyysimenetelminä käytetään ristiintaulukointia ja logistista regressioanalyysia. Lisäksi vaihtoehtolääkinnän tarjoajien, kouluttajien ja hoitomuotoja edustavien järjestöjen verkkosivuja tarkastelemalla tulkitaan, mihin terveydellisiin ongelmiin eri vaihtoehtolääkinnän muotoja käytetään. Tuloksien mukaan useampi kuin joka kolmas tutkimushenkilöistä oli käyttänyt jotain vaihtoehtolääkinnän muotoa kuluneen vuoden aikana. Vaihtoehtolääkinnän käytön yleisyys vaihteli eri mielenterveyden diagnoosiryhmissä. Tutkimushenkilöt, jotka oireilivat yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä, paniikkihäiriöstä tai masennustilan ja ahdistuneisuushäiriön yhdistelmästä käyttivät muita yleisemmin vaihtoehtolääkintää, mutta ne, jotka oireilivat alkoholin väärinkäytöstä, käyttivät vähemmän yleisesti vaihtoehtolääkintää kuin muut. Pääsääntöisesti masentuneet ja/tai ahdistuneet käyttävät muita enemmän vain sellaisia vaihtoehtolääkinnän muotoja, joita tulkintani mukaan käytetään mielenterveyssyistä. On kuitenkin myös pääteltävissä, että masennuksesta ja/tai ahdistuksesta oireilevien muita yleisempää vaihtoehtolääkinnän käyttöä ei selitä pelkästään mielenterveyssyistä johtuva vaihtoehtolääkinnän käyttö. Syitä, jotka selittävät masennuksesta ja/tai ahdistuksesta oireilevien muita yleisempää vaihtoehtolääkinnän käyttöä, pohdittiin kattavasti. Vaihtoehtolääkintää käyttäneet mielenterveyden häiriöistä oireilevat tutkimushenkilöt eivät käyttäneet tavanomaisia mielenterveyspalveluita muita vähemmän eivätkä olleet muita tyytymättömämpiä käytettyihin mielenterveyspalveluihin. Vaihtoehtolääkintä siis täydensi mielenterveyspalveluita, mikä voi olla kansanterveyden kannalta hyväksi, koska vaihtoehtolääkinnän tarjoajilla ei pääsääntöisesti ole asianmukaista terveydenhuollon koulutusta ja useimpien käytettyjen vaihtoehtoisten hoitomenetelmien toimivuudesta mielenterveyden hoidossa ei ole näyttöä

The Digitalisation of Social Representations : The Influence of the Evolution of Communication Technology on the Development of Shared Ideas

Human mentality is in constant change as new ideas emerge, are challenged, become concrete and are compared to existing concepts in the societal discourse. The theory of social representations is an attempt to explain this process. The study contributes to this field of enquiry by discussing how changes in communication technologies influence the process. New digital communication technologies, such as broadband Internet connections, smartphones, sophisticated Web search engines and similar developments, have influenced how people are able to communicate their views and make sense of the world. The work addresses the question of the ways in which change in communication technologies influences how shared ideas develop by applying a synthesising research approach in consideration of both past and future, both sensemaking and dissemination of messages and both individuals interaction with technologies and broad societal structures in communication. The study applies varied methods and sources: survey-based statistics, historical reflection and ethnographic observations and interviews. Some illustrative phenomena related to digital communication technologies are explored with case studies: 1) the World Wide Web, 2) plurality of communication technologies in sensemaking practices, 3) hard-disk-drive-based television watching and 4) immersive virtual reality. The interpretations and concepts considered are varied, at times contradictory, and offer different degrees of plausibility. In the past, the communication technologies complemented myths and other tales with content less suitable for human cognition. Eventually, they afforded decentralised communication, because of a decrease in the resources an individual needs for disseminating messages. Recent digital communication technologies, the Internet in particular, have 1) increased plurality in media sources, 2) given individuals greater capability to filter and choose messages, 3) dissolved the centrality of communication power (especially increasing the ability for those outside the mainstream media to gain wide audiences) and 4) enabled more efficient gaining of various vantage points with differing arguments and different types of presentations (picture, sound, text etc.). Possible changes in the development of shared ideas include the following: 1) The development is faster with more information available and with it sought more efficiently than before. 2) Increase and/or decrease in human intellect can be seen expert or researcher-styled perspectives are gained while the quality of knowledge has deteriorated in the absence of truly expert journalist gatekeepers, and new learning is reduced on account of easier access to content corresponding closely with existing interests. 3) There is increased sharedness of ideas globally, but with an increase in fragmentation of attitudes within smaller geographical and cultural areas ideas can be explored, and commonality felt, in online groups. 4) The influence of taboos has declined, as anonymous and non-professional alternative online media are more likely to break taboos and norms may change within online communities. Futurologist reflections envision scenarios of utopias and dystopias in which the consequences of current technologies are total and futures in which the latest or currently niche technologies (immersive virtual reality in particular) have entered the commonplace. Implications for the theory of social representations are discussed. These pertain to its processes (e.g., a narrower gulf between the scientific and lay sphere), its concepts (e.g., challenging the emphasis on strict attachment to culturally distinct social groups in the definition of social representations) and the way in which social representations are studied (e.g., need to explore media use habits and a more varied field of societal actors). The overall message of the study is that the social influences of communication technologies are varied in the extent to which they have influence on which methods and concepts are suitable in social sciences, similarly to any radical variation in the societal context. My study exemplifies reform and synthesis that is, subtle considerations regarding the existing theories rather than reconceptualising the social order.Inhimillinen ajattelu on jatkuvassa muutoksessa: uusia käsityksiä ja käsitteitä muodostetaan, kyseenalaistetaan, konkretisoidaan sekä verrataan olemassa oleviin käsitteisiin yhteiskunnallisessa diskurssissa. Sosiaalisten representaatioiden teoria pyrkii selittämään tätä prosessia. Tämä väitöskirja osallistuu edellä mainittuun tutkimuslinjaan tutkimalla, kuinka muutokset kommunikaatioteknologioissa vaikuttavat inhimillisen ajattelun muutokseen. Digitaaliset kommunikaatioteknologiat, kuten laajakaistaiset Internet-yhteydet, älypuhelimet, hakukoneet ja vastaavat uudet työvälineet ovat muuttaneet tapaa, jolla ihmiset kommunikoivat ja ottavat selvää asioista. Tutkimuskysymykseen teknologisen muutoksen vaikutuksesta inhimillisen ajattelun kehittymisen tapaan vastataan teorioita yhdistävään ja kokonaisvaltaisuuteen pyrkivällä tutkimusotteella. Keskustelun kohteina ovat menneisyys sekä tulevaisuus, rakenteet kommunikaatiovallassa, interaktio kommunikaatioteknologioiden kanssa, viestien leviäminen sekä tavat, joilla asioista otetaan selvää. Tutkimuksessa hyödynnetään useita menetelmiä ja aineistoja: tilastoja, video-observointeja, haastatteluja sekä historiallista tarkastelua. Teknologisen muutoksen eri puolia havainnollistetaan tapaustutkimuksilla. Ne koskevat seuraavia ilmiöitä: 1) World Wide Web, 2) kommunikaatiovälineiden moninaisuus, 3) kovalevyn käyttö television katsomisessa sekä 4) virtuaalitodellisuus. Tulkinnat ja ehdotetut käsitteet ovat moninaisia, osin ristiriitaisia ja vaihtelevan todennäköisiä. Menneisyydessä kommunikaatioteknologiat täydensivät myyttejä ja tarinoita sisällöllä, joka on vähemmän luontevaa ja helppoa ihmisten luontaisten kognitiivisten kykyjen kannalta. Viime aikoina kommunikaation valtarakenteet ovat hajautuneet, koska viestien laajamittainen levittäminen vaatii vähemmän resursseja. Internet ja muut digitaaliset kommunikaatioteknologiat ovat 1) vapauttaneet keskitetystä kommunikaatiovallasta etenkin lisäämällä valtavirtamedian ulkopuolisten kykyä saavuttaa laajoja yleisöjä sekä 2) lisänneet medialähteiden moninaisuutta ja 3) ihmisten kykyä valikoida viestejä sekä 4) tavoittaa erilaisia näkökulmia erilaisia argumentteja sekä erityyppisiä esitystapoja, kuten kuvia, ääntä ja tekstiä. Mahdolliset muutokset jaettujen käsitysten ja käsitteiden kehityksessä ovat seuraavia: 1) Kehitys on nopeampaa, koska informaatiota on entistä enemmän saatavilla ja siitä on entistä helpompi tavoittaa erilaisia näkökulmia. 2) Inhimillisen älykkyyden lisääntyminen tai vähentyminen on nähtävissä tieteellisiä ja asiantuntijamaisia näkökulmia todellisuuteen saavutetaan entistä helpommin, mutta tiedon taso on alentunut, koska ammattitoimittajien rooli tiedon leviämisen portinvartijoina on heikentynyt. 3) Globaalilla tasolla käsitykset ja käsitteet ovat entistä enemmän yhteisesti jaettuja, mutta maantieteellisten ja kulttuurillisten alueiden sisällä asenteissa ilmenee lisääntynyttä jakautuneisuutta tämä johtuu siitä, että käsityksiä ja yhteistä identiteettiä voidaan rakentaa online-ryhmissä ilman tavanomaista kontaktia oman viiteryhmän sisällä. 4) Tabujen vaikutus on vähentynyt, koska anonyymi ja vaihtoehtoinen verkkomedia rikkoo tabuja ammattimediaa todennäköisemmin, ja verkkoyhteisöt ovat otollisia ympäristöjä normien muutoksille. Futurologiset pohdinnat sisältävät skenaarioita utopioista ja dystopioista, joissa nykyisten teknologioiden sosiaaliset vaikutukset ovat kaikenkattavia ja joissa teknologiat, jotka ovat nykyään harvojen käytössä, ovat yleisessä käytössä erityisesti keskustelun kohteena on kokonaisvaltaisesti käyttäjän ympäröivä virtuaaliteknologia. Vaikutukset sosiaalisten representaatioiden teorialle koskevat sen prosesseja (esimerkiksi kapeampi kuilu tieteellisen ja tavallisen ajattelun välillä) ja käsitteitä (esimerkiksi kyseenalaistaen liitännän kulttuurillisesti erottuviin ryhmiin sosiaalisten representaatioiden määritelmässä) sekä tapoja, joilla sosiaalisia representaatioita tutkitaan (esimerkiksi suurempi tarve tutkia median käytön tapoja sekä entistä laajempaa kirjoa sosiaalisia vaikuttajia). Tutkimuksen yleisviesti on, että kommunikaatioteknologioiden sosiaaliset vaikutukset ovat niin moninaisia, että muutokset näissä teknologioissa vaikuttavat siihen, mitä käsitteitä ja menetelmiä yhteiskuntatieteissä kannattaa käyttää kokonaisvaikutus on samankaltainen kuin mikä tahansa merkittävä muutos sosiaalisessa kontekstissa. Tutkimukseni tarjoaa esimerkin reformista ja synteesistä. Tällä tarkoitetaan sitä, että olemassa olevia teorioita tarkastellaan kriittisesti ja yhdistetään sen sijaan, että muodostettaisiin uusia käsitejärjestelmiä tai teorioita sosiaalisen järjestelmän selittämiseksi

Tulkitseva työtapa ja sen tukeminen : videoavusteinen keskustelumenetelmä robottikirurgiassa

VTT ja TTL esittelevät videoavusteiseen keskusteluun perustuvan oppimismenetelmän. Menetelmä on räätälöity leikkausrobottia käyttäville kirurgeille, mutta menetelmän perusajatuksia voi soveltaa monenlaisiin työtehtäviin. Teoreettisena johtotähtenä toimii tulkitsevan työtavan käsite – oletuksena on, että tulkitsevuus työkäytännöissä parantaa työn laatua ja tukee oppimista. Kirjoitus myös avaa lukijalle, minkälaista on robottikirurgia. Raporttia ja siinä esiteltyjä tutkimustuloksia voivat hyödyntää kaikki teknologiasta, kirurgiasta, sekä työn tutkimisesta ja kehittämisestä kiinnostuneet. Suomen Akatemian TULOS-ohjelmaan kuuluvan tutkimuksen ote oli osallistava: se toteutettiin läheisessä yhteistyössä Tampereen yliopistollisen sairaalan leikkausrobottia käyttävien kirurgien kanssa