Henkilöstön käsityksiä korkeakoululle ominaisesta opetuksen ja oppimisen laadusta ammattikorkeakoulussa

Tässä artikkelissa tarkastellaan suomalaisen, monialaisen ammattikorkeakoulun henkilöstön käsityksiä akateemisesta laadusta. Akateeminen laatu on moniulotteinen ja monimerkityksinen ja varsin jäsentymätön käsite, jonka merkitys korostuu kansainvälisissä auditoinneissa ja akkreditoinneissa. Ammattikorkeakoulukontekstin vuoksi käytämme sen synonyyminä korkeakoululle ominaisen laadun käsitettä. Tarkastelu fokusoituu siihen, miten henkilöstön jäsenet ymmärtävät akateemisen laadun opetuksessa ja oppimisessa. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu 157 vastaajan vapaamuotoisia käsityksistä. Aineiston analysoinnissa on hyödynnetty Atlas.ti-ohjelmaa. Henkilöstön näkemykset voidaan jakaa kolmeen pääryhmään. Osa kuvailee akateemisen laadun edellytyksiä, toinen vastaajaryhmä tarkastelee sitä prosessimaisesti, ja kolmas joukko kuvailee sen lopputuloksia ja ilmenemismuotoja asiakasnäkökulmasta käsin. Näkemyksissä korostetaan laadun henkilöstölähtöisyyttä. Korkeakoululle ominaisen opetuksen ja oppimisen ytimessä on useimpien mielestä riittävän teoreettisen osaamisen varmistaminen ja työelämävaatimusten huomioiminen. Näiden yhdistäminen edellyttää riittävää pedagogista osaamista

Mastery and slavery : triangulatory views on owner-managers' managerial works

This study explores owner-managers' managerial work. It consists of two main parts: an introduction and four published articles. Each article involves a unique research task, presenting a different triangulatory view on the focal phenomenon. The aim has been to explore what owner-managers really do and how they perceive their managerial work within an external environment. This is why the interplay between owner-managers, their firms, and external environments enacted is emphasized in each article. Owner-managers' managerial work has been neglected within inductive management research, although owner-managed firms make a significant contribution to national economies and present societies. As the present state of knowledge, as a whole, is modest and conceptualization of managerial work inadequate, new conceptual tools are needed for exploring the managerial work of owner-managers of small-to-medium sized firms. Therefore conceptual development and refinement are essential in the present thesis. In addition, since business ownership is regarded as the distinguishing feature between managers and owner-managers, the relationship between ownership and managerial work is also studied. The primary aim of this study is to further the understanding of owner-managers' managerial work. Qualitative data collected from 28 owner-managers in total by using different methods have been indispensable for this purpose. Owner-managers' subjective life worlds have enabled the researcher to increase her own understanding of the phenomenon studied. Accordingly, the changing focus of the articles reflects the particular interaction the researcher has had with the focal phenomenon at that specific point of time. This is why the research design of this study may be considered emergent. The conceptual framework proposed has been construed gradually by combining ideas from two inductive studies with those derived from various literature dealing with 'domain'. The domain framework is well-suited for exploring owner-managers' managerial work at different levels, in concrete and abstract contexts, and both as an imaginary and a linguistic representation. Moreover, this framework proves suitable for illustrating how business ownership and managerial work are related in owner-managers' perception

Koulutusjärjestelmät, oppimiskäsitykset ja opettajuus muutoksessa

Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on 30 viime vuoden aikana tapahtunut huomattavia rakenteellisia muutoksia. Rakennemuutoksissa on ammatillisten oppilaitosten pohjalta 1990-luvulla luotu uusi ammatillisesti painottunut korkeakouluväylä perinteisen tiedeyliopiston rinnalle. Uudistuksessa on korkea-asteen oppilaitosten autonomia kasvanut, työelämän ääni voimistunut ja opiskelijoiden valinnanmahdollisuudet lisääntyneet. Järjestelmämuutos on osaltaan edistänyt myös oppimiskäsitysten uudelleentarkastelua kaikilla koulutusasteilla. Behavioristinen oppimiskäsitys on menettänyt valta-asemansa ja korkea-asteen koulutuksessa konstruktivismi on kasvattanut suosiotaan. Opettajan työ ja opettajuus ovat muuttuneet merkittävästi. Sisältökeskeisen substanssiosaamisen rinnalla on aiempaa enemmän korostunut opettajan pedagoginen osaaminen. Ammatillisissa oppilaitoksissa virkanimitysten edellytyksenä on ollut 1950-luvulta lähtien opetusharjoittelun suorittaminen. Tämä vaatimus on kirjattu myös ammattikorkeakoululakiin. Myös yliopistot ovat panostaneet korkeakoulupedagogiikan kehittämiseen. Opetuksen sijasta tai ainakin rinnalla on korostunut oppiminen. Myös oppimisympäristöjen muutos on ollut huomattava. Viimeisen 10 vuoden aikana opetus ja oppiminen ovat huomattavassa määrin siirtyneet perinteisten luokkahuoneiden ulkopuolelle. Teknologian mahdollisuuksia on hyödynnetty vielä varsin vähän, mutta diginatiivien sukupolvi haastaa seuraavan 10 vuoden aikana opettajat kaikilla koulutusasteilla. Oppimista tapahtuu myös entistä enemmän työpaikoilla. Tässä artikkelissa tarkastellaan suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kehittämistä ja kehittymistä pedagogisen näkökulman kautta. Artikkelin historiallista ja teoreettista tarkastelua pyritään elävöittämään kuljettamalla mukana eri koulutusasteilla opettaneiden opettajien tarinoita. Tarinoitamme kehystää arvostetun ja asiantuntevan opettajan, professori Aila Virtasen kuvaus hänen oman opettajuutensa kehittymisestä. Professori Virtanen on pitkällä työurallaan toiminut opettajana niin kauppaoppilaitoksissa, ammattikorkeakoulussa kuin yliopistoissakin. Artikkelin muut empiiriset lainaukset ovat peräisin Virtasen entisiltä ja nykyisiltä opiskelijoilta, kollegoilta ja esimiehiltä

Changing university governance dynamics through Interplays and convergences with corporate governance

Both explicit and implicit pressures on the public funded universities have been increasing to mobilize financial resources in order to remain competitive. The current theoretical paper addresses the following research objectives- first, how the existing governance structure of universities is responding to, or prepared to respond to need to mobilize financial resources; and second, whether the university governance and corporate governance are converging. The current paper has made two contributions to the body of knowledge; first, it helps to understand the dynamics of governance in the institutions of higher education system in the wake of changing institutional settings through the lenses of various theoretical underpinnings, which are complementary and conflicting at the same time; and second, it helps to explore understanding of convergences and divergences between university governance and corporate governance systems

Tienraivaajan roolissa: restonomikoulutus palvelujen uudistajana: koulutusohjelman ristiinarviointiraportti

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa käynnistyi vuoden 2004 alussa koulutusalojen vuorovaikutteiseen ja keskinäiseen, kehittävään keskusteluun perustuva koulutusohjelmien ristiinarviointi osana korkeakoulun laatujärjestelmää. Ensimmäisenä ristiinarvioitiin tietojenkäsittelyn koulutusohjelma liiketalouden koulutusyksiköstä, toisena Degree Programme in Nursing sosiaali- ja terveysalalta. Kolmantena kohteena arvioitiin tässä raportoitava matkailu-, ravitsemis- ja talousalan palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma syksyllä 2004. Arviointiprosessi noudatti kehittävän arvioinnin periaatteita. Arviointi kohdistui koulutusohjelman ja sen opetuksen suunnitteluun, opetuksen toteutukseen, tuloksiin ja opiskelijoiden oppimiseen sekä koulutusohjelmaa tukeviin palveluihin ja muihin tukitoimiin. Tekemänsä arvioinnin perusteella arviointiryhmä pitää palvelujen tuottamisen ja johtamisen erityisenä vahvuutena sen selkeää työelämälähtöistä otetta koulutusohjelman suunnittelussa, kehittämisessä ja toteuttamisessa. Koulutusohjelmalla on ollut proaktiivinen ja uusia työelämäkäytänteitä luova rooli. Sillä on toimivat työelämäsuhteet ja monipuolinen oppimisympäristö. Koulutusohjelman toimintakulttuurin oleellisina osina ovat jatkuva, joustava uudistuminen, kehittämismyönteisyys ja toimiva vuorovaikutuskulttuuri. Lisäksi koulutusohjelmalla on selkeä ja tuloksellinen opinnäyteprosessi. Arviointiryhmän mukaan palvelujen tuottamisen ja johtamisen -koulutusohjelman keskeinen kehittämishaaste on järjestelmällinen työelämän vaatiman osaamisen ennakointi asiantuntijuusalueittain sekä tästä lähtökohdasta näiden opintojen suuntaamisen edellyttämä käsitteiden selkiyttäminen ja määrittely. Systemaattista palautemekanismien käyttämistä, dokumentointia ja hyödyntämistä sekä koulutuksen että tutkimus- ja kehitystoiminnan kehittämisessä voidaan parantaa. Lisäksi kehittämishaasteena nähdään tutkimus- ja kehityshankkeiden tasalaatuisuuden varmistamisen silloin, kun niitä käytetään opiskelijoiden oppimisympäristönä sekä näistä hankkeista syntyvän uuden tiedon tuottamisen jäsentämisen. Arviointiprosessin aikana nousi esille myös tarve selkiyttää strategiaprosesseja ja tukipalveluiden roolia ammattikorkeakoulun ja yksikön välisessä vuorovaikutuksessa. Kehittämiskohteina nähtiin taloushallinnon palvelut koulutusohjelmalle sekä erilaiset koulutusohjelman toimintaa ja kehittämistä tukevat raporttikäytänteet