Assessment of Young Learners’ English Proficiency in Bilingual Content Instruction CLIL

This applied linguistic study in the field of second language acquisition investigated the assessment practices of class teachers as well as the challenges and visions of language assessment in bilingual content instruction (CLIL) at primary level in Finnish basic education. Furthermore, pupils’ and their parents’ perceptions of language assessment and LangPerform computer simulations as an alternative, modern assessment method in CLIL contexts were examined. The study was conducted for descriptive and developmental purposes in three phases: 1) a CLIL assessment survey; 2) simulation 1; and 3) simulation 2. All phases had a varying number of participants. The population of this mixed methods study were CLIL class teachers, their pupils and the pupils’ parents. The sampling was multi-staged and based on probability and random sampling. The data were triangulated. Altogether 42 CLIL class teachers nationwide, 109 pupils from the 3rd, 4th and 5th grade as well as 99 parents from two research schools in South-Western Finland participated in the CLIL assessment survey followed by an audio-recorded theme interview of volunteers (10 teachers, 20 pupils and 7 parents). The simulation experimentations 1 and 2 produced 146 pupil and 39 parental questionnaires as well as video interviews of volunteered pupils. The data were analysed both quantitatively using percentages and numerical frequencies and qualitatively employing thematic content analysis. Based on the data, language assessment in primary CLIL is not an established practice. It largely appears to be infrequent, incidental, implicit and based on impressions rather than evidence or the curriculum. The most used assessment methods were teacher observation, bilingual tests and dialogic interaction, and the least used were portfolios, simulations and peer assessment. Although language assessment was generally perceived as important by teachers, a fifth of them did not gather assessment information systematically, and 38% scarcely gave linguistic feedback to pupils. Both pupils and parents wished to receive more information on CLIL language issues; 91% of pupils claimed to receive feedback rarely or occasionally, and 63% of them wished to get more information on their linguistic coping in CLIL subjects. Of the parents, 76% wished to receive more information on the English proficiency of their children and their linguistic development. This may be a response to indirect feedback practices identified in this study. There are several challenges related to assessment; the most notable is the lack of a CLIL curriculum, language objectives and common ground principles of assessment. Three diverse approaches to language in CLIL that appear to affect teachers’ views on language assessment were identified: instrumental (language as a tool), dual (language as a tool and object of learning) and eclectic (miscellaneous views, e.g. affective factors prioritised). LangPerform computer simulations seem to be perceived as an appropriate alternative assessment method in CLIL. It is strongly recommended that the fundamentals for assessment (curricula and language objectives) and a mutual assessment scheme should be determined and stakeholders’ knowledge base of CLIL strengthened. The principles of adequate assessment in primary CLIL are identified as well as several appropriate assessment methods suggested.Nuorten oppijoiden englannin kielitaidon arviointi kaksikielisessä CLIL –sisällönopetuksessa Tämä vieraan kielen oppimisen, opettamisen ja arvioinnin tutkimus tarkasteli luokanopettajien arviointikäytänteitä sekä kielitaidon arvioinnin haasteita ja visioita kaksikielisessä sisällönopetuksessa (CLIL) suomalaisen perusopetuksen alakoulussa. Lisäksi tutkittiin oppilaiden ja heidän vanhempiensa käsityksiä arvioinnista ja LangPerform-tietokonesimulaatioiden soveltuvuudesta CLIL-arviointiin uutena vaihtoehtoisena arviointimenetelmänä. Kuvaileva ja kehittävä tutkimus toteutettiin kolmessa vaiheessa: CLIL-arviointikysely, simulaatio 1 ja simulaatio 2. Kaikissa vaiheissa oli eri määrä osallistujia Tutkimuksen populaation muodostivat CLIL-luokanopettajat, heidän oppilaansa sekä näiden huoltajat. Otos oli monivaiheinen ja perustui sekä harkinnan- että sattumanvaraisuuteen. Aineisto trianguloitiin. Yhteensä 42 opettajaa eri puolilta Suomea, 109 kolmas-, neljäs- ja viidesluokkalaista oppilasta sekä heidän 99 huoltajaansa kahdesta erityyppisestä lounaissuomalaisesta koulusta osallistui CLIL-arviointikyselyyn, jota syvennettiin nauhoitetuin teemahaastatteluin (10 opettajaa, 20 oppilasta ja 7 huoltajaa). Simulaatiokokeiluista 1 ja 2 kerättiin yhteensä 146 oppilaskyselykaavaketta ja 39 huoltajakaavaketta sekä vapaaehtoisten oppilaiden videohaastatteluita. Aineisto analysoitiin käyttäen sekä kvalitatiivisia (teemoitteleva sisältöanalyysi) että kvantitatiivisia (prosenttiosuudet, frekvenssit) menetelmiä. Tutkimusaineistosta kävi ilmi, että kielitaidon arviointi alakoulun CLIL-opetuksessa ei ole vakiintunut käytäntö. Se näyttää usein olevan epäsäännöllistä, satunnaista, epäsuoraa sekä ennemmin vaikutelmiin kuin näyttöön tai opetussuunnitelmaan perustuvaa. Eniten käytetyt arviointimenetelmät olivat opettajan observointi, kaksikieliset kokeet tai koeosuudet sekä opetuskeskustelu; vähiten käytettiin portfolioita, simulaatioita ja vertaisarviointia. Vaikka opettajat yleisesti pitivät kielitaidon arviointia tärkeänä, viidennes heistä ei kerännyt arviointitietoa systemaattisesti ja 38 % antoi oppilaille kielellistä palautetta harvoin. Sekä huoltajat että oppilaat toivoivat saavansa enemmän palautetta CLIL-kielitaidosta. Oppilaista 91 % koki saavansa palautetta harvoin tai satunnaisesti, ja 63 % toivoi saavansa enemmän tietoa osaamisestaan englannin kielellä eri oppiaineissa. Vanhemmista 76 % toivoi saavansa enemmän tietoa lapsensa englannin kielitaidosta ja sen kehittymisestä. Tämä saattaa olla vastareaktiota tutkimuksessa havaitusta opettajien epäsuorasta palautekäytännöstä. Arviointiin liittyy monia haasteita, joista merkittävimpiä ovat CLIL-opetussuunnitelman ja kielitaitotavoitteiden sekä yhteisten arviointikäytänteiden puute. Tutkimuksessa huomattiin kolme erilaista lähestymistapaa kieleen, jotka näyttävät vaikuttavan opettajien suhtautumiseen kielitaidon arviointiin CLIL-opetuksessa: instrumentaalinen (kieli välineenä), kaksoisfokus (kieli välineenä ja oppimisen kohteena) sekä valikoiva (sekalaisia näkemyksiä, affektiiviset tekijät keskiössä). Lisäksi LangPerform -tietokonesimulaatiokonsepti vaikuttaa toimivalta vaihtoehtoiselta arviointimenetelmältä alakoulun CLIL-opetuksessa. Tutkimuksen perusteella suositellaan voimakkaasti arvioinnin perusteiden (opetussuunnitelma, kielitavoitteet) ja yhteisen arviointirakenteen määrittelemistä sekä asianosaisten CLIL-tietopohjan vahvistamista. Tutkimuksessa identifioidaan alakoulun CLIL-opetuksen arvioinnin periaatteita sekä ehdotetaan CLIL-opetukseen soveltuvia arviointimetodeja.Siirretty Doriast

Man, Animal, Other: The intersections of Racism, Speciesism and Problematic Recognition within Indigenous Australia

This paper explores the parallels between racism and speciesism, to argue that the colonial ‘othering’ and subjugation of Indigenous Australians reflects the domestication of farmed animals

Portfolio as an Indicator of Young Learners’ English Proficiency in Mainstream Language Instruction (EFL) and Bilingual Content Instruction (CLIL)

Tämä soveltavan kielitieteen ja kielitaidon arvioinnin toimintatutkimus tarkasteli kieliportfolion ominaisuuksia ja mahdollisuuksia nuorten oppijoiden englannin kielen arvioinnissa kahdessa eri oppimiskontekstissa: englanti oppiaineena (EFL) ja kaksikielinen sisällönopetus (CLIL). Tutkielman itsenäiset, kahteen eri englannin kielen rekisteriin (arkikieli ja akateeminen kieli) kohdistuneet portfoliokokeilut olivat erillisiä tapaustutkimuksia. Molemmat portfoliot perustuivat väljästi Eurooppalaiseen kielisalkkumalliin, ja ne olivat osa tutkielmantekijän luokkaopetusta ja -toimintaa. EFL -portfoliokokeilu 9-10-vuotiaille kolmasluokkalaisille toteutettiin marraskuun 2011 ja toukokuun 2012 välisenä aikana, kun CLIL -portfoliokokeilu n. 7-9-vuotiallle ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille kesti kaksi lukuvuotta 2012–2014. Molemmissa kokeiluissa myös oppilaiden vanhemmat kuuluivat tutkimusjoukkoon, samoin CLIL -portfolion toteutuksessa avustaneet ja opettajanäkökulmaa edustaneet opettajaopiskelijat. Portfoliokokeilun aloitti myös kaksi muuta CLIL -opettajaa, mutta kumpikin kokeilu päättyi alkuvaiheeseensa. Tarkemman tarkastelun kohteina olivat tutkimuksen osallistujien kokemukset ja mielipiteet portfoliokokeiluista. Erityisesti tavoitteena oli selvittää, miten informatiivisena englannin kielitaidon indikaattorina kieliportfoliota pidettiin. Myös kehitysehdotuksia kerättiin. Trianguloitu aineisto koottiin sekä puolistrukturoiduin kyselyin että vapaaehtoisin teemahaastatteluin, jotka äänitettiin. EFL -aineisto koostui 18 oppilaskyselystä, 17 huoltajakyselystä ja 7 oppilashaastattelusta. CLIL -aineistoon sisältyi 19 oppilaskyselyä, 18 huoltajakyselyä, 7 oppilashaastattelua ja yksi opettajaopiskelijoiden (N=3) ryhmähaastattelu. Aineisto analysoitiin pääosin kvalitatiivisin menetelmin temaattisen sisältöanalyysin keinoin, mutta myös laskien frekvenssejä ja prosenttisosuuksia. Osallistujien mielipiteet ja kokemukset olivat hyvin samankaltaiset ja positiiviset kummassakin portfoliokokeilussa. Merkittävä enemmistö sekä oppilaista että huoltajista koki, että portfolion avulla on mahdollista osoittaa englannin kielitaitoa ja sen kehittymistä. Oppilaat kuvailivat portfoliotyötä hauskaksi ja kivaksi, ja heidän mielestään portfoliotehtävien pitäisi olla tarpeeksi haastavia, sisältää taiteellisia ja luovia elementtejä sekä kohdistua tuttuihin, mielenkiintoisiin aiheisiin. He totesivat, että portfolion avulla voi oppia lisää kieltä. Vanhempien mielestä portfolio kertoo koulun vieraiksi jääneistä oppisisällöistä, auttaa ymmärtämään lapsen ajatusmaailmaa ja motivaatiotasoa sekä paljastaa heidän kielitaidostaan uusia ulottuvuuksia. Opettajaopiskelijat havaitsivat, että portfolion avulla voi tutustua oppilaiden kieli- ja kulttuuritaustoihin sekä kartoittaa heidän kielellisiä tarpeitaan. Tämän tutkielman teoreettisen tarkastelun ja tulosten mukaan kieliportfolio tukee erinomaisesti uuden Perusopetuksen Opetussuunnitelman (NCC 2014) tavoitteita ja arvioinnin uudistuspyrkimyksiä sekä lainsäädännön arvioinnille asettamia edellytyksiä. Portfolio on erittäin suositeltava nuorten oppijoiden kielitaidon arviointimenetelmä perinteisten rinnalle.Siirretty Doriast

The Role of Glycolipids at the Interface of PlantMicrobe Interactions during Nodulation and Mycorrhiza Formation in <em>Lotus japonicus</em>

Lipids are important constituents of plant membranes, which represent the interface of plant-microbe interactions. In the present work, the role of membrane lipids of Lotus japonicus during root-nodule symbiosis with the nitrogen-fixing soil bacterium Mesorhizobium loti and during arbuscular mycorrhiza formation with the symbiotic fungus Glomus intraradices was analyzed. The main focus was the investigation of the glycolipids sterol glucoside (SG) and glucosylceramide (GlcCer). In contrast to the mass spectrometry based quantification of sphingolipids and phospho- and galactolipids, no method for the nondestructive measurement of plant sterol lipids has been described. Therefore, a novel method for the comprehensive quantification of free sterols (FSs), sterol glucosides (SGs), acylated sterol glucosides (ASGs) and sterol esters (SEs) in plants by quadrupole time-of-flight tandem mass spectrometry (Q-TOF MS/MS) was established and validated by comparison to quantification by thin layer chromatography/gas chromatography (TLC/GC). This method was applied to the quantification of sterol lipids in leaves and roots of Arabidopsis thaliana during phosphate deprivation. Furthermore, a comprehensive membrane lipid profile of Lotus japonicus during phosphate deprivation and during nodulation and mycorrhiza formation was obtained by Q-TOF MS/MS analysis. SG and GlcCer were shown to accumulate during nodulation, which suggested that these two lipids are important to establish plant-microbe interactions. Putative sterol glucosyltransferases genes (SGT1, SGT2) and glucosylceramide synthase (GCS) genes from Lotus were identified by sequence homologies to the respective genes from Arabidopsis. SGT RNAi lines with a downregulated gene expression of both SGT1 and SGT2 were generated, which showed a severe reduction of SG content in leaves, roots and nodules and a moderate reduction of ASG content in leaves and nodules, with a concomitant increase of SEs. RNAi lines with a downregulated gene expression of GCS showed a strong reduction of total GlcCer content in leaves, roots and nodules, together with changes in the molecular species composition. Nodulation and mycorrhiza formation were analyzed in the SGT and GCS RNAi lines to investigate, whether the reduced glycolipid content affected the efficiency to undergo plant-microbe interactions with Mesorhizobium loti and Glomus intraradices

Online Non-Destructive Moisture Content Estimation of Filter Media During Drying Using Artificial Neural Networks

Moisture content (MC) estimation is important in the manufacturing process of drying bulky filter media products as it is the prerequisite for drying optimization. In this study, a dataset collected by performing 161 drying industrial experiments is described and a methodology for MC estimation in an non-destructive and online manner during industrial drying is presented. An artificial neural network (ANN) based method is compared to state-of-the-art MC estimation methods reported in the literature. Results of model fitting and training show that a three-layer Perceptron achieves the lowest error. Experimental results show that ANNs combined with oven settings data, drying time and product temperature can be used to reliably estimate the MC of bulky filter media products.Comment: 11 pages, 9 figure

APAP-Therapieeinleitung im Schlaflabor vs. APAP-Therapieeinleitung in häuslicher Umgebung

Einleitung: Die obstruktive Schlafapnoe (OSA) ist eine sehr verbreitete Erkrankung, die unbehandelt zu schweren Folgeleiden führen kann. In Deutschland besteht das Problem einer zunehmenden Prävalenz bei langen Wartezeiten auf einen kostenintensiven Schlaflaborplatz für die Diagnostik und Therapieeinleitung. Daher stellt die Mehrkanal-Polygraphie (PG) zusammen mit einer häuslichen telemetrisch überwachten automatischen positiven Überdruckbeatmung (APAP) eine kostengünstigere und schnellere Alternative für einige Patienten dar. Methodik: In einer randomisierten kontrollierten open-label-Studie wurden geeignete Patienten 1:1 in eine Experimental- und eine Kontrollgruppe aufgeteilt. Die Experimentalgruppe erhielt ihre APAP-Therapieeinleitung zuhause und wurde über den Studienverlauf von sechs Monaten telemetrisch überwacht. Die Kontrollgruppe wurde nach gängiger klinischer Praxis im Schlaflabor therapiert. Eine polygraphische Kontrolle erfolgte jeweils nach 6 Monaten. Zwischen beiden Gruppen wurde die Therapietreue verglichen. Ergebnisse: Primärer Endpunkt war der durchschnittliche objektive APAP-Gebrauch (Stunden pro Nacht) während des sechsmonatigen Therapieintervalls. Die Nutzung wurde von den Gerätespeicherkarten abgelesen. Sekundäre Endpunkte innerhalb der sechsmonatigen Studie waren: 1. Der Prozentsatz von Nächten mit einem APAP-Gebrauch von ≥4 Stunden. 2. Die Veränderungen der Ergebnisse des Epworth Sleepiness Scale, des Pittsburgh Schlafqualitätsindex und des Functional Outcomes of Sleep Ques-tionnaire. 3. Der durchschnittliche von der Software ResScan™ gemessene AHI sowie der durchschnittliche AHI der PG beim 2. Kontrolltermin. Alle Patienten der Experimentalgruppe (n=103) und der Kontrollgruppe (n=103), die eine nachweisbare Gerätenutzung über zwei Wochen hatten und nach dieser Zeit die primären und sekundären Endpunkte erfüllten, wurden in der Intent-to-treat (ITT) Population eingeschlossen. Die Per-Protocol (PP) Population umfasste noch 89 Patienten in der Experimentalgruppe und 93 in der Kontrollgruppe, bei denen über sechs Monate eine Gerätenutzung nachweisbar war und welche zum 2. Kontrolltermin die Endpunkte erfüllten. Die durchschnittliche Nachbetreuungszeit betrug 194,6 ± 38,6 Tage (Experimentalgruppe) bzw. 186,6 ± 36,3 Tage (Kontrollgruppe). In der Analyse des primären Endpunktes der PP-Population lag der durchschnittliche APAP-Gebrauch in beiden Gruppen bei über vier Stunden pro Tag. Die Nicht-Unterlegenheitsgrenze näherte sich bei 0,5 Std./Tag einer statistischen Signifikanz (p=0,041), genauso wie bei der Empfindlichkeitsanalyse der ITT-Population (p=0,067). Bei der Experimentalgruppe war die Zeit bis zum Therapiebeginn signifikant kürzer (p<0,0001). Schlussfolgerung: Eine häusliche Initiierung der APAP-Therapie mit Telemetrie ist für eine Subgruppe von OSA-Patienten eine machbare und dem Standardprozedere gleichgestellte Alternative. Hierbei sind nach sechsmonatiger Therapie weder die Gerätenutzung, noch die Atmungsparameter oder die Schlafqualität denen der Kontrollgruppe unterlegen. Stattdessen wird ein schnellerer Zugang zur Diagnose und Therapie der OSA ermöglicht.Introduction: OSA is a widespread illness which can lead to severe secondary diseases. In Germany, there is an increasing prevalence combined with long waiting times for a cost-intensive sleep laboratory place for diagnosis and initiation of therapy. Therefore, home-based polygraphy together with telemetrically monitored APAP represent a cost-efficient and faster alternative for some patients. Methodology: In a controlled open label study, eligible patients were randomized in a 1:1 ratio into an experimental and a control group. The experimental group received its APAP therapy implementation at home and was monitored telemetrically over the six months study course. The control group was treated according to established clinical treatment in a sleep laboratory. A polygraphic control was carried out after six months. The compliance was compared between both groups. Result: Primary endpoint was the average objective APAP usage (hours per night) dur-ing the six months therapy interval. The usage was read off from device memory cards. Secondary endpoints within the six months study period were: 1. The percentage of nights with an APAP usage of ≥4 hours. 2. The change in results of the Epworth Sleepiness Scale, the Pittsburgh Sleep Quality Index, and the Functional Outcomes of Sleep Questionnaire. 3. The average AHI measured by the ResScan™ software and the polygraphy’s average AHI at the second control. All patients of the experimental group and the control group (both n=103), who showed a device usage for two weeks and who completed the primary and secondary end-points, were included in the intent-to-treat (ITT) population. The per-protocol population included 89 patients in the experimental and 93 patients in the control group who had met the endpoints and had a proven device usage at the six months visit. The average follow-up time was 194.6 ± 38.6 days (experimental group), respectively 186.6 ± 36.3 days (control group). The average APAP usage in both groups was more than four hours per day. The non-inferiority margin approached statistical significance at 0.5 hours/day (p=0.041), as did the sensitivity analysis of the ITT population (p=0.067). The time to start a therapy was significantly shorter for the experimental group (p<0.0001). Conclusion: A home-based APAP initiation with telemetry represents a feasible and equal alternative to the standard procedure for a subgroup of OSA patients. After six months of therapy neither device usage nor respiratory parameters or sleep quality were inferior to the control group. Instead, a faster access to diagnosis and therapy is enabled

An Observation Tool for Comprehensive Pedagogy in Content and Language Integrated Learning (CLIL): Examples from Primary Education - Una herramienta de observación para la pedagogía de comprensión en contenido y de lenguaje integrado: ejemplos de la educación primaria

This article on principles and practices in Content and Language Integrated Learning (CLIL) is also applicable for general foreign and second language instruction. Since there is no 'one size fits all' CLIL pedagogy, the origin of the article lies in the need of educators to obtain and exchange ideas of and tools for actual classroom practices (Perez Canado, 2017), and ensure that all key features of CLIL are present in instruction. Although there are a few handbooks available for launching CLIL and adopting CLIL pedagogy (e.g., Coyle, Hood, & Marsh, 2010; Mehisto, Marsh, & Frigols, 2008), these provide principles and general examples of content-based instruction at higher levels of education rather than more detailed advice on how to operate in the beginning phases with young language learners, hence the focus on primary education. The Observation Tool for Effective CLIL Teaching created by de Graaff, Koopman, Anikina, and Gerrit (2007) was chosen as the starting point and was complemented with three additional fields that were not markedly included in the original model: cultural aspects, affects, and assessment.Este artículo sobre principios y prácticas en el Aprendizaje Integrado de Contenidos y Lenguas Extranjeras (AICLE) también es aplicable para la enseñanza general de idiomas extranjeros y de segunda lengua. Dado que no existe una pedagogía de AICLE de tamaño único, el origen del artículo reside en la necesidad de los educadores de obtener e intercambiar ideas y herramientas para prácticas reales en el aula (Pérez Cañado, 2017) y aseguren que todas las características clave de AICLE están presentes en la instrucción. Aunque existen algunos manuales disponibles para poner en práctica AICLE y adoptar la pedagogía de AICLE (por ejemplo, Coyle, Hood y Marsh, 2010, Mehisto, Marsh y Frigols, 2008), estos proporcionan principios y ejemplos generales de instrucción basada en contenido en niveles más altos de educación en lugar de un asesoramiento más detallado sobre cómo operar en las fases iniciales con los estudiantes de idiomas jóvenes, por lo tanto, el enfoque en la educación primaria. La herramienta de observación para la enseñanza efectiva en CLIL creada por de Graaff, Koopman, Anikina y Gerrit (2007) fue elegida como punto de partida y fue complementada con tres campos adicionales que no fueron incluidos marcadamente en el modelo original: aspectos culturales, afectos y evaluación.</div

Auf dem Weg zum gläsernen Staat? Privatsphäre und Geheimnis im digitalen Zeitalter

Die Grenzlinie zwischen Privatsphäre und Öffentlichkeit ist nicht starr, sondern hat sich im Laufe der Geschichte immer mal wieder verschoben. Gegenwärtig ist eine merkwürdige Koalition aus kommerziellen "Datenfressern" wie Facebook, Google und Co. und auch Netzaktivisten mit der Parole unterwegs, das Zeitalter der Privatsphäre sei nunmehr vorbei. Während die einen am "gläsernen Bürger" arbeiten, zielen die anderen auf einen "gläsernen Staat". Danach würden Staat und Verwaltung nicht nur ihre Datenbestände für kommerzielle Nutzungen bereitstellen ("Open Data") und "soziale Medien" im Web 2.0 nutzen ("Open Government"), sondern letztlich ganz auf vertrauliche Informationen und Geheimnisse verzichten sollen ("totale Transparenz"). Plattformen wie WikiLeaks haben sich darauf spezialisiert, staatliche Geheimnisse aufzudecken; die Bediensteten werden offen ermuntert, ihre Verschwiegenheitspflicht zu ignorieren und Dienstgeheimnisse auszuplaudern ("Whistleblowing"). Nur so ließen sich Machtmissbrauch und Korruption eindämmen. Wenn sich diese Ideologie totaler Transparenz durchsetzen würde, stünde am Ende eine weitere Schwächung des demokratischen Staates: gegenüber den Internetriesen, die ihre eigenen Daten und Strategien keineswegs offenlegen, und gegenüber diktatorischen Regimes, in denen das staatliche Geheimnis alles gilt und das private Geheimnis nichts. Aber auch die Gesellschaft würde sich massiv verändern, wenn das Spannungsfeld von Privatheit und Öffentlichkeit sowie Geheimnis und Verrat nicht mehr in der politischen Auseinandersetzung jeweils immer neu ausbalanciert, sondern in totaler Transparenz aufgelöst würden: keine Privatheit mehr, keine Geheimnisse mehr. Die Frage ist, ob das ein erstrebenswertes Gesellschaftsmodell oder ob es an der Zeit ist, Einhalt zu rufen.The borderline between the private and the public is not a fixed one, and it has shifted from time to time during the course of history. Presently, a strange coalition of commercial “data guzzlers” like Facebook, Google etc and Internet activists try to assure us that the age of privacy is now over. While the former are working to achieve a “transparent citizen”, the latter aim for a “transparent state”. According to that concept, state and administration should not only offer their data for commercial use (“open data”) and use “social media” in the Web 2.0 (“open government”), but they should ultimately completely forego confidential information and secrecy (“total transparency”). Organisations like WikiLeaks have specialised in uncovering state secrets; public employees are openly encouraged to ignore their duty of silence and to publicise official secrets (“whistleblowing”). The underlying argument is that this is the only way to rein in abuse of power and corruption. If this ideology of total transparency were to become dominant, this could well result in a further weakening of the democratic state, both with regard to corporate giants on the Internet (who do not publicise their own data and strategies) and to dictatorial regimes (who treasure secrecy and scorn privacy). But society would also change massively, if the tension between the private and the public as well as between secrecy and treason need no longer be discussed and rebalanced in political discourse, but would be resolved once and for all for total transparency: there would be no more privacy, and no more secrets. It is questionable, whether this would be a desirable model of society, or whether it is time to call for an end of that debate

Validation of psychomotor tasks by Simbionix LAP Mentor simulator and identifying the target group

Virtueller Laparoskopie-Simulator; Trainingsparkour und Verbesserung der Teilnehmer je nach Erfahrungsniveau