Kyntökerroksen lämpötilamittauksia Pelsonsuolla 1963-76 hieta- ja turvemaassa

vokKirjasto Aj-

Italianraiheinä ja viljat tuorerehuna

Italianraiheinän, ohran, kauran ja rukiin seosviljelyä tutkittiin kolmella koepaikalla: Kainuun tutkimusasemalla Vaalan Pelsolla, Karjalan tutkimusasemalla Tohmajärvellä ja Lapin tutkimusasemalla Rovaniemen maalaiskunnan Apukassa 1979-81. Seossuhteista todettiin paremmaksi 25 kg/ha italianraiheinää +75 kg/ha viljaa kuin 150 kg/ha viljaa. Italianraiheinän kanssa viljeltävien viljalajien paremmuus on vaihtunut pohjoisesta etelään päin tultaessa seuraavasti: Lapissa ruis on ollut paras ohran tullessa toiseksi, ja Karjalassa ohra on ollut paras kauran tullessa toiseksi. Valkuaissatoina mitaten ruis on Kainuussa ohittanut ohran. Ruis on myös kohottanut kaikilla koepaikoilla eniten satojen kuiva-ainepitoisuuksia. Laskettaessa kannattavuutta saadaan vain 1979 Lapin tutkimusasemalla rukiin ja 1980 Kainuun tutkimusasemalla ohran siemenkustannus peitettyä. Pelkillä satomäärillä ei voi rehun ruokinnallista arvoa kokonaan mitata. Ohran italianraiheinän kanssa puoltavat seuraaavat tekijät. Kasvusto rikkaruohottuu keväällä vähemmän, jos italianraiheinän kanssa on kylvetty nopeasti kasvavaa viljaa. Sadon valkuaispitoisuus on noussut muihin verrattuina varsinkin rukiin ansiosta Kainuussa ja Lapissa. Kaikilla koepaikoilla on yhdistelmä italianraiheinä + ruis tai ohra alentanut rehun kaliumpitoisuutta puhtaaseen raiheinään verrattuna. Jos viljana on käytetty ruista, on rehun fosforipitoisuus ollut paras toisessa ja kolmannessa niitossa. Samoin yhdistelmä ohra tai ruis + italianraiheinä on kaikissa niitoissa ollut kalsiumpitoisin. Ekvivalentti-ravinnesuhteesta K:(Ca+Mg) voidaan todeta, että korkein suhdeluku saadaan kaikilla koepaikoilla puhtaalla italianraiheinäkasvustolla, joten tässäkin tapauksessa viljoilla on edullinen vaikutus.The main factors affecting cocksfoot panicle production negatively in Finland were divided in three catergories. Firstly, the juvenile stage of cocksfoot and a short favourable for floral evocation in the fall caused inadequate floral evocation. Therefore the panicle production in the first harvest year remained small when the stand was sown late in the previous season or was established with a late maturing cover crop. Secondly, damages due to low temperatures in the absence of snow cover and/or ice cover during winter decreased panicle and seed production. Thirdly, frosts during panicle growth stage destroyed panicles and decreased the seed yield. In addition, a long snow cover period may have decreased the seed yield since er when the snow cover period in the previous winter was shorter than 120. The cultivar sttrongly affected the ability of a stand to produce panicles in Finnish conditions. The choice of cultivar is important for abundant panicle production. The average seed yield of the standard cv. Haka was 258 kg ha-1 (range from 0 to 698 kg ha-1) in the seed production cultivar trials at the Agricultural Research Centre. The average yield per hectare could be raised by establishing the stands without a cover crop early in the growing season. The present situation in Finland with obligatory fallow makes this kind of establishment recommendable. If the ds established with a late matturing cover crop, the yield of first year stand should be taken for fodder and the second year harvest for seed. Fodder and seed production of cocksfoot should be combined since a seed production stand can give a fodder yield in addition to a seed yield. Combination of fodder and seed production would be important because the fodder yield of the stand can still be high although panicle production, and consequently, seed production fails. Seed production areas where the risk of late spring frost is high should be avoided. In addition,seed production should be practised on areas where the risk of ice cover and low temperatures in the absence of snow cover is small. However, a long snow cover period is also detrimental for the panicle production. The southern Lake District area in Eastern Finland may have favourable climatic conditions for seed production of cocksfoot, therefore seed production should be tried that area.vokKirjasto Aj-

Syyshallojen vaikutuksista Pelsonsuolla

vokKirjasto Aj-

Lumipeitteen vaikutus timotein talvehtimiseen

vokKirjasto Aj-

Kalkituskokeiden tuloksia saraturvemaalta 1977-83

vokKirjasto Aj-

Rehuviljan ja perunan lannoituskokeiden tuloksia turvemaalta

vokKirjasto Aj-

Turvemaan kaliumlannoitus

VokKirjasto Aj-

Uusien ruislajikkeiden talvituhosienten torjunta kannattaa

Onnistunut talvituhosienten torjunta säästi keskieurooppalaiset ruislajikkeet lumihomeen aiheuttamilta suurilta sadonmenetyksiltä viime vuonna. Satoero saman lajikkeen ruiskutettujen ja ruiskuttamattomien kasvustojen välillä saattoi olla yli 4000 kg/ha. Kotimaiset lajikkeet kestivät viime talven paremmin ja niillä ruiskutuksista saatu sadonlisä oli huomattavasti pienempi tai olematon.vo

Tärkkelysohran kysyntä kasvaa

Ohraa käytetään paljon tärkkelyksen ja etanolin valmistukseen. Lajikkeen tärkkelyspitoisuus on siksi tärkeää. Jatkossa etanolin valmistus lisääntyy Suomessa.vo

Ohran taudit kuriin

Ohran verkkolaikunkestävyys on parantanut. Sen sijaan rengaslaikun ja härmänkestävyydessä ei ole tapahtunut selkeitä muutoksia. Lajikkeiden taudinkestävyydessä on silti merkittäviä eroja.vo