Potamanthus luteus L. (Ephemeroptera, Ephemeridae) found for the first time in Finland: notes on the morphology and habitats of the nymphs

Five nymphs of Potamanthus luteus L. were found in kicknet samples collected at two riffle sites of the Kymijoki river, Southern Finland. This is the first record of the species in Finland. The Kymijoki river is currently recovering from gross pollution by industrial and municipal effluents. The sediments of the river at some localities are heavily polluted by dioxins and furans originating from the past manufacture of Ky-5 wood preservative in Kuusankoski, located in the upper reach of the river. The nymphs collected from the badly contaminated site had generally darkened gills, possibly indicating impacts of pollution. The habitats were characterized by abundant vegetation, relatively slow current speed and gravel and sand bottoms

Ilmastonmuutos ja humus haastavat vesien tila-arvioinnin

Ympäristöhallinto arvioi Suomen vesistöjen tilaa, mutta kansalaiset kokevat usein lähivesiensä tilan virallista tilaluokittelua huonommaksi. Luokittelun perusteissa on tutkijoidenkin mukaan kehittämisen varaa

Freshwater ecosystem services in Finland

Ecosystem services have become a significant multidisciplinary research agenda in the world. Man-made activities both at global and local scales deteriorate biodiversity and ecosystem functioning, which are essential also to human welfare. Ecosystem services are material and immaterial benefits and services provided by nature. Ecosystem services can be divided to the following main categories: provisioning, regulating, cultural and sustaining services. Different ecosystems provide various services depending also on their geographical location. For example, boreal ecosystems differ ecologically from tropical ones, for which the services they provide also vary. Boreal region is generally known for its high abundance of freshwaters. Quantity of freshwaters is rarely a problem in boreal region, but quality of inland waters is decreased in many places due to anthropogenic pressures. Freshwaters have received less attention than other ecosystems in ecosystem services research, because direct link between inland waters and terrestrial ecosystems makes evaluation of freshwater ecosystem services challenging. Purpose of this report is to identity and classify freshwater ecosystem services in Finland. The report consists of two parts: 1) historical review of freshwater ecosystem services in Finland, and 2) identification and classification of current ecosystem services in Finnish freshwaters. In historical review, we roughly evaluate how identification and appreciation of freshwater ecosystem services have varied temporally. In the second part, we identify and classify current freshwater ecosystem services in Finland based on two classification criteria, which complement each other. This report is part of project ”Integrated and policy relevant valuation of forest, agro, peatland and aquatic ecosystem services in Finland”, which is funded by Maj and Tor Nessling Foundation and coordinated by University of Eastern Finland. Appreciation of freshwater ecosystem services has varied over the decades. In the beginning of 20th century, inland waters were important source of nutriment and way of transportation. Increased pollution of water bodies awaked society to appreciate other services provided by freshwaters in turn of 1970s-80s. Nowadays, freshwaters have a major role among others in flood protection, climate regulation, primary production and recreation. However, identification of many freshwater services is still superficial or deficient. For example, genetic and biochemical resources, control of invasive species and diseases, aesthetic and religious services, and formation of soil and water cycling are generally poorly known in Finland. In addition, large scale studies of freshwater ecosystem services are rarely done in Finland and knowledge on how services interact with each other is inadequate

Kokkolan edustan merialueen sedimenttien toksisuus ja ekologinen riskinarviointi

Kokkolaan on keskittynyt Pohjoismaiden merkittävin metalli- ja kemian alan teollisuus. Kokkolan edustan merialuetta kuormittavat teollisuuden päästöt sekä Kokkolan kaupunki. Jätevedet sisältävät mm. raskasmetalleja sekä orgaanisia yhdisteitä. Myös Perhonjoen kautta huuhtoutuu merialueelle erityisesti ylivirtaamakausina metalleja, jotka ovat  seurausta valuma-alueen happamien sulfaattimaiden (HS-maat) kuivatuksista. Merialuetta on tarkkailtu yli 30 vuoden ajan. Teollisuuden metallipäästöt ovat tänä aikana pudonneet murto-osaan lähtötilanteesta. HS-maiden metallikuormien suhteellinen osuus on kasvanut. Eliöiden ja sedimenttien metallitasot ovat laskeneet, mutta ovat edelleen kohonneita. Pohjaeläinlajistossa on ollut viitteitä  toksisuudesta. Ympäristölainsäädäntö korostaa entistä painokkaammin tarvetta arvioida ihmisen toimista aiheutunutta ekologista haittaa. Tätä varten tulee selvittää missä määrin ekosysteemit ja niiden osat altistuvat haittatekijöille ja minkälaisia vaikutuksia altistumisesta seuraa. Tältä pohjalta voidaan arvioida riskien mittakaavaa ja merkitystä sekä suunnata ja kehittää tarkkailuohjelmia  ja ympäristönsuojelutoimenpiteitä. Osana Kokkolan edustan velvoitetarkkailuohjelmaa käynnistettiin ensimmäisen kerran vuonna 2005 ekotoksikologinen tutkimus ja ekologinen riskinarvio.   Tutkimuksessa tarkasteltiin Kokkolan edustan sedimenttien altistumista haitallisille aineille sekä niiden aiheuttamaa akuuttia ja kroonista toksisuutta. Kohteena olivat syvännepohjat, jotka käsittivät tehtaiden edustat ja ulommat kohteet  sekä Perhonjoen edustan (HS-maiden vaikutus).  Altistuksen indikaattorina olivat sedimenttien raskasmetallipitoisuudet, joita verrattiin saastuneiden maiden raja-arvoihin ja tavoitetasoihin. Akuutin toksisuuden testaukseen käytettiin valobakteeritestiä (SFS-EN ISO 11348). Kroonista toksisuutta arvioitiin surviaissääskien epämuodostumia hyödyntävällä tutkimuksella. Altistumis- ja vaikutusprofiilien yhteistarkastelun perustella laadittiin riskiarvio näyteasemittain. Uloimmassa kohteessa (n. 7 km päästölähteistä) riski oli alhainen, tehtaiden edustalla lievästi kohonnut – kohtalainen, Perhonjoen edustalla alhainen – kohtalainen. Riski oli korkea kohteessa mikä tulkittiin ruoppausmassojen vaikuttamaksi alueeksi. Tutkimus osoitti, että Kokkolan edustan merialueen sedimentissä haitallisten aineiden pitoisuudet ovat tasolla, joka aiheuttaa pohjaeläinyhteisölle paikoin merkittäviä toksisuushaittoja. Haittoja aiheuttavat sekä piste- että hajakuormitus. Haitta-aineita olivat mm. Hg, Cd, Zn ja As. Tämä tutkimus on tiettävästi ensimmäinen Suomessa tehty surviaissääskien epämuodostumista hyödyntävä tutkimus merialueelta. Määritysmenetelmä oli herkkä ja vaikutti soveltuvan myös velvoitetarkkailuna toteutettavaan haitallisten aineiden seurantaan  rannikkovesissä. Surviaissääskien keruu maastosta osoittautui kuitenkin työlääksi. Näytteistä saatujen yksilöiden pieni määrä ja epätasainen jakautuminen näyteasemien ja tutkittujen sukujen välille heikensivät tulosten luotettavuutta. Jatkossa sedimenttinäytteiden toksisuutta tulisi selvittää surviaissääskien morfologisiin häiriöihin perustuvina laboratoriotesteinä. Tällöin voidaan vakioida altistettavien eläinten määrä ja laji. Näin saadaan luotettavampi kuva toksisuushaittojen luonteesta, ajallisesta ja paikallisesta vaihtelusta ja haittojen kehityksestä. Tarkkailuja tulisi kehittää kokonainaisuutena, missä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu muodostavat ERA (Ekologinen riskianalyysi) -prosessia hyödyntävän kokonaisuuden. Painotusten tulisi vaihdella toisiaan tukien ja toksisuuden testauksen ja aineiden tunnistamisen edetä johdonmukaisesti

Piileväyhteisöt jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa – menetelmäohjeet

Piilevämenetelmää käytetään vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisessa jokien ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa. Tähän julkaisuun on koottu Suomen oloihin sopiva ohjeistus menetelmän toteutuksesta näytteenotosta piileväpreparaattien valmistukseen ja tulosten tulkintaan. Lisäksi julkaisussa on esitelty pohjalevien ekologiaa