The challenge of the last stage of life : The existential process of an ALS patient and religious spirituality

The purpose of this study is to investigate the dimensions of the existential process manifested in the narratives of ALS patients. ALS is a progressive, neurodegenerative disease to which there is no curative treatment and that leads to death typically within a few years due to respiratory failure. The existential process is both psychological and spiritual. The research material of this study was collected by interviewing six ALS patients, three times each, within one year. This narrative study seeks to find answers to the following questions: 1.) What kinds of existential processes do ALS patients undergo during their illness? 2.) How does one create meaning of life and find meaning in life when ALS threatens one’s existence? 3.) How does religious spirituality contribute to an ALS patient’s perceived meaningfulness of life? A combination of three narrative analysis methods allowed the study to understand the existential process of an ALS patient. The thematic analysis revealed the fundamental issues in life, or existential dimensions. Existential dimensions were further divided into two groups: first, the ultimate concerns in life and second, meaning in life and meaninglessness of life. The first group involved anxiety of fate, the choice (of the permanent ventilator) concerning existence, loss of autonomy, responsibility and existential guilt, functional loss and shame for disability, agony of failing respiration, menacing future and death. The things that the interviewees considered most important in their lives are in the present study called sources of meaning in life: close relationships, work, helping others, nature, life in itself, personal growth, hope, and connection to the transcendent. The experience of the meaningfulness of life correlates with the amount of the sources of meaning in life. Six life narratives were construed into four types of illness narrative by help of the holistic form analysis. Each type of illness narrative demonstrates a different existential process. The mini stories of the interviewees as well as their structural and meaning analysis revealed the changes in the existential dimensions manifesting in the existential process. Mini stories also provided insight into how religious spirituality changes and how it contributes to one’s perceived meaningfulness of life. The effect was positive in three of the four narrative types. The threefold narrative analysis provides an integrated view of the existential process of an ALS patient. The existential process consists of two separate but nested spiritual processes: one involves processing the ultimate concerns in life, while the other involves processing meaning in life and meaninglessness of life. The ultimate concerns may transform, but they will remain present until the end of life. This study found that addressing these ultimate concerns does not prevent one from perceiving life as meaningful and even strengthening this view. One may need either to reconstruct the sources of meaning in life, or to find new ones or create new meanings. Thus the study sheds light on the puzzling finding: quality of life in ALS is maintained while physical function declines.Jotkut vakavasti sairastuneet saattavat kokea elämänsä laadullisesti hyväksi, jopa hyvin arvokkaaksi elämänvaiheeksi. Tämän odottamattoman asian selvittämiseksi haastateltiin kuutta ALSiin sairastunutta henkilöä, jokaista kolme kertaa yhden vuoden aikana. ALS-tauti on parantumaton, etenevä, liikehermot tuhoava ja muutamassa vuodessa kuolemaan johtava neurologinen sairaus. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ALS-tautiin sairastuneen ihmisen kertomuksessa ilmeneviä eksistentiaalisen prosessin kehityskulkuja, sairastuneen elämän edellytyksiä koskevaa muutosprosessia ja hänen asennoitumistaan näihin muutoksiin. Prosessi on sekä psykologinen että henkinen. Tutkimuksessa käytettiin kolmea narratiivista analyysimenetelmää. Ne yhdessä tavoittivat elämänmuutoksen aiheuttamia eksistentiaalisia prosesseja. Samalla selvitettiin, miten voidaan luoda ja löytää elämän merkitys ja tarkoitus olemassaoloa uhkaavassa elämäntilanteessa. Lisäksi selvitettiin, mikä merkitys uskonnollisella spiritualiteetilla eli hengellisellä elämällä on elämän tarkoituksellisuuden kokemukseen. Haastatteluista löydettyjen pienkertomusten teema-analyysissä saatiin selville elämän ydinkysymykset, eksistentiaaliset ulottuvuudet. Nämä jaettiin kahteen ryhmään: elämän äärikysymyksiin sekä elämän tarkoitukseen ja tarkoituksettomuuteen. Elämän äärikysymyksinä tulivat esille kohtalon ahdistus, olemassaoloa koskeva valinta hengityskonekysymyksen yhteydessä, oman riippumattomuuden menettäminen, vastuullisuus ja syyllisyys elämän arvioinnissa, toiminnallinen pula ja kyvyttömyydestä aiheutuva häpeä, hengitysvaikeuksista aiheutuva tuska, uhkaava tulevaisuus ja kuolema. Haastatelluille tärkeimpiä asioita kutsutaan tässä tutkimuksessa elämän tarkoituksen lähteiksi: läheiset ihmissuhteet, työ, toisten auttaminen, luonto, elämä itsessään, henkilökohtainen kasvu, toivo ja yhteys transsendenttiin. Tarkoituksen lähteiden määrällä on yhteys tarkoituksellisuuden kokemukseen. Haastateltavien kertomuksista koostettiin neljä erilaista sairaustarinatyyppiä. Näistä kolmessa uskonnollinen spiritualiteetti vaikuttaa myönteisesti elämän tarkoituksellisuuden kokemukseen. Tiivistetysti ilmaistuna ALSiin sairastuneen eksistentiaalinen prosessi koostuu kahdesta varsin itsenäisestä sisäkkäisestä henkisestä prosessista. Toinen ilmenee elämän äärikysymysten työstämisen prosessina ja toinen elämän tarkoituksen ja tarkoituksettomuuden työstämisen prosessina. Elämän äärikysymykset voivat ulottuvuuksina muuntua ja kadottaa ahdistavuuttaan. Ne pysyvät kuitenkin aktiivisina niin kauan kuin on elämää. Sen sijaan elämän äärikysymysten työstäminen ei estä elämän tarkoituksen työstämistä ja tarkoituksellisuuden syvenemistä. Tämä saavutetaan kahta tietä. Tarkoituksen lähteet ennen sairastumista voivat muotoutua uudelleen. Toinen tie on elämän tarkoituksen uusien lähteiden löytäminen tai uusien merkitysten luominen. Näin avoin kysymys saa valoa, sillä tutkimusten mukaan monien ALSiin sairastuneiden kokemus elämänlaadusta säilyy hyvänä, vaikka fyysinen vointi heikkenee

Muotoilun johtamisen diskursiivinen rakentuminen

Siirretty Doriast

Do salivary bypass tubes lower the incidence of pharyngocutaneous fistula following total laryngectomy? A retrospective analysis of predictive factors using multivariate analysis

Salivary bypass tubes (SBT) are increasingly used to prevent pharyngocutaneous fistula (PCF) following laryngectomy and pharyngolaryngectomy. There is minimal evidence as to their efficacy and literature is limited. The aim of the study was to determine if SBT prevent PCF. The study was a multicentre retrospective case control series (level of evidence 3b). Patients who underwent laryngectomy or pharyngolaryngectomy for cancer or following cancer treatment between 2011 and 2014 were included in the study. The primary outcome was development of a PCF. Other variables recorded were age, sex, prior radiotherapy or chemoradiotherapy, prior tracheostomy, type of procedure, concurrent neck dissection, use of flap reconstruction, use of prophylactic antibiotics, the suture material used for the anastomosis, tumour T stage, histological margins, day one post-operative haemoglobin and whether a salivary bypass tube was used. Univariate and multivariate analysis were performed. A total of 199 patients were included and 24 received salivary bypass tubes. Fistula rates were 8.3% in the SBT group (2/24) and 24.6% in the control group (43/175). This was not statistically significant on univariate (p value 0.115) or multivariate analysis (p value 0.076). In addition, no other co-variables were found to be significant. No group has proven a benefit of salivary bypass tubes on multivariate analysis. The study was limited by a small case group, variations in tube duration and subjects given a tube may have been identified as high risk of fistula. Further prospective studies are warranted prior to recommendation of salivary bypass tubes following laryngectomy

Höyryn vortex-virtausmittaus höyryjärjestelmässä

Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Fimpec Group Oy:lle. Fimpec Group Oy on projektijohtamiseen ja suunnitteluun erikoistunut yritys. Työn tavoitteena oli selvittää vortex-virtausmittarin toiminta höyryn virtausmittauksessa ja asennus alaspäin virtaavassa pystyputkessa. Opinnäytetyön teoriaosuudessa perehdyttiin pääosin höyryjärjestelmään ja sen eri komponentteihin sähköisten lähteiden ja painetun kirjallisuuden kautta. Lisäksi teoriaosuudessa käsiteltiin tärkeitä huomioitavia asioita höyryn virtausmittauksessa. Tämän opinnäytetyön johtopäätöksenä saatiin varmuus, että vortex -mittari soveltuu virtausmittaukseen pystyputkessa ja se voidaan asentaa nykyiseen höyrylinjaan ilman höyryputkiston reitin muuttamista

Sisäministeriön riskienhallinnan kehittäminen

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli muodostaa kuva sisäministeriön riskienhallinnan nykytilasta, löytää riskienhallinnan haasteet ja kehittämiskohdat sekä tuottaa kehittämisehdotuksia riskienhallinnan kehittämiseksi ja toimenpide-ehdotuksia niiden toteuttamiseksi. Erityistarkastelun kohteena oli sisäministeriön strateginen riskienhallinta. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu riskienhallinnan keskeisistä ja tämän työn kannalta olennaisista käsitteistä, riskienhallinnan kuvauksesta valtionhallinnossa, riskienhallinnan yleisistä haasteista sekä riskienhallinnan kehittämisestä. Toisena teoreettisena kokonaisuutena on sisäministeriön riskienhallintakokonaisuuden kuvaus ja sen osatekijät, kuten riskienhallinnan viitekehys, riskienhallintapolitiikka, riskienhallinnan vastuut sekä riskienhallinnan toteuttaminen käytännössä. Opinnäytetyön tutkimusstrategiana toimi tapaustutkimus. Tapaustutkimuksessa pyritään ymmärtämään tutkittavaa ilmiötä mahdollisimman syvällisesti. Kyseessä on tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka tutkimusosio toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineistoa hankittiin kahdelta vastaajaryhmältä, riskienhallintaan kahden viime vuoden aikana osallistuneilta asiantuntijoilta ja kaikilta osasto- ja erillisyksiköiden päälliköiltä, kansliapäälliköltä sekä turvallisuuspäälliköltä. Asiantuntijoiden aineistonhankinta toteutettiin lomakekyselynä, päälliköt haastateltiin. Syntynyttä aineistoa analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin tiivistämällä, teemoittelemalla ja yhdistämällä yksittäisiä havaintoja korkeammalle abstraktiotasolle. Saadun aineiston avulla muodostettiin kuva sisäministeriön riskienhallinnan nykytilasta, sen haasteista ja kehittämiskohdista sekä kerättiin kehittämisehdotuksia. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sisäministeriön riskienhallintaa on kehitetty viime vuosien aikana hyvään suuntaan, mutta kehittämiselle on edelleen tarvetta. Aineistosta koottujen haasteiden ja kehittämisehdotusten, teoriaosuudessa esiteltyjen yleisten riskienhallinnan haasteiden sekä onnistuneen riskienhallinnan piirteiden avulla muodostettiin kehittämisehdotuksia, jotka jaoteltiin kolmeen kategoriaan. Kategoriat ovat 1) prosessit ja johtaminen, 2) osaaminen ja viestintä sekä 3) yhteistyö. Kategorioihin on koottu niitä koskevia kehittämisehdotuksia sekä toimenpide-ehdotuksia tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi hahmoteltiin alustavia vastuutahoja, jotka voisivat vastata kyseisten kehittämisehdotusten toteutuksesta. Organisaatio saa työn myötä käyttöönsä valmiin toimenpidelistauksen, jonka avulla se voi kehittää riskienhallintaansa. Työssä muodostetut kehittämisehdotukset toimenpiteineen voivat tarjota työkaluja kaikille organisaatioille, joissa suunnitellaan riskienhallinnan kehittämistä. Jatkossa olisi kiinnostava nähdä tehtävän sisäministeriön riskienhallinnan kypsyydenarviointi. Riskienhallinnan kehittämisen tavoitteeksi voisi ottaa kypsyystason nostamisen, mihin tässä työssä esitetyt kehittämistoimenpiteet voivat tarjota työkaluja. Myös strategisen ennakoinnin menetelmien hyödyntämistä strategisessa riskienhallinnassa olisi hyvä selvittää

Galvaanisesti eristetty monikanavainen termoparimittari

Opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa galvaanisesti eristetty monikanavainen termoparimittari. Työssä suunniteltiin ja rakennettiin galvaanisesti eristetty monikanavainen termoparimittari , jolla mitataan lämpötila –10 ja –200 °C:n välisellä alueella K-tyyppisellä termoparilla ja joka toimii Raspberry Pi:n yhteydessä. Opinnäytetyöraportissa käydään läpi termoparien teoriaa. Termopari on lämpötila-anturi, jonka toiminta perustuu lämpösähköilmiöön. Anturi soveltuu erittäin laajalle mittausalueelle ja haastaviin käyttöympäristöihin. Ominaisuuksiensa ansiosta termoparista on tullut suosittu teollisuudessa. Laite suunniteltiin toimeksiantajan antaman määritelmän perusteella. Työssä avataan, mihin osiin laitteen rakenne perustuu ja selitetään kytkennässä käytettyjen komponenttien tehtävät ja toimintaperiaatteet. Termoparilta saatu jännitesignaali menee vahvistimelle, jossa jännite vahvistetaan 330-kertaiseksi. Vahvistettu signaali muunnetaan digitaaliseksi ja isolaattorin kautta lähetetään Raspberry Pi:lle. Isolaattorin rooli on tässä laitteessa tärkeä, sillä se tuottaa turvallisuutta ennen kaikkea käyttäjälle. Piirilevysuunnittelu ja osasijoittelu toteutettiin PADS-ohjelmiston avulla. PADS on Mentor Graphicsin maksullinen piirilevysuunnitteluohjelmisto, joka on laajasti käytössä elektroniikan suunnittelussa Suomessa. Mittarin toimivuus todettiin laboratoriossa oskilloskoopilla ja yleismittarilla tehdyissä testeissä. Mittaustulokset osoittivat, että laite on toimiva ja täyttää toimeksiantajan vaatimukset. Laitteen vaatimukset saavutetaan valitsemalla komponentit, joiden toleranssit ovat mahdollisimman pienet. Esimerkiksi käytetyt vastukset on valittu toleranssilla ±1%. A/D-muunnoksen tarkkuutta on parannettu koodilla, joka suoran yhtälön avulla kalibroi mittaustuloksia. Valmis laite voidaan koteloida tai sitä voidaan käyttää laboratoriomittauksissa sellaisenaan. Laite on Huld Oy:n omaisuutta.The purpose of the thesis is to create a galvanically isolated multichannel thermocouple thermometer. The thermometer will be used in the electronics laboratory of the company Huld Ltd. The beginning of the study is dedicated to the theory of thermocouples. A thermocouple is a sensor used to measure temperature and it can be applied to extremely high temperature measurements. The thesis describes how the printed circuit board (PCB) was designed, what the main components are and what role they play in the circuit. The circuit is based on a differential amplifier, which amplifies the signal coming from the thermocouple, an AD converter, which converts the signal from analog to digital form and a digital isolator, which provides safety. The PCB was designed with PADS design software. PADS Logic was used to create the schematic and PADS Layout for making the PCB’s layout. The software and a license were provided by Huld Ltd. After the PCB’s production, it was tested in Huld’s laboratory with an oscilloscope, a multimeter and scripts. During the tests, the amplification of the circuit, AD converter’s functionality and I2C bus’s traffic were checked. The tests have demonstrated that the device is working well and is suitable for internal measurements. The thermometer is the property of the company

Härmän Häjyläänen: sarjakuva eteläpohjalaisesta elämäntavasta

Toteutin opinnäytetyöni aineistolähtöisenä laadullisena tutkimuksena. Opinnäytetyöni tekemisessä käytin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, sillä se keskittyy sarjakuvan merkitykseen sekä taustaan. Aineistoni oli empiirinen, ja aineistonani käytin itse piirtämiäni sarjakuvastrippejä, nimeltä ”Härmän Häjyläänen”. Aineistoni analyysi tapahtui opinnäytetyön edetessä. Opinnäytetyöni taiteellisena tuloksena oli kymmenen strippisarjakuvaa sekä kirjallinen osuus, jossa avaan sarjakuvani piirtämisprosessia. Sarjakuvassani tuon esille eteläpohjalaisia piirteitä komiikan, stereotypioiden sekä narratiivisten kokemuksieni kautta. Työtäni voivat hyödyntää sarjakuvantekijät sekä opiskelijat, jotka haluavat tehdä kuvallista tutkimusta tietystä alueesta, sen kulttuurista ja murteesta. Opinnäytetyöni tehtävänä oli tutkia, kuinka voin kuvata eteläpohjalaisuutta omasta narratiivisesta näkökulmastani. Opinnäytetyöni tutkimusongelma keskittyi siihen, miten kuvaan eteläpohjalaista kulttuuria koomisen sarjakuvan keinoin

Hiiren indusoitujen pluripotenttien kantasolukloonien karakterisointi

Tämä opinnäytetyö tuotettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) tutkimusryhmässä, joka kehittää solu- ja koe-eläinmalleja kansantautien mekanismien tutkimukseen. Ryhmän yhtenä tutkimusvälineenä ovat hiiren indusoidut pluripotentit kantasolut (iPS-solut). Ne ovat somaattisista soluista geenisiirrolla pluripotentiksi eli monikykyiseksi uudelleenohjelmoituja kantasoluja, jotka voivat erilaistua alkion kaikiksi kolmeksi solukerrokseksi. Ryhmä on kehittänyt uuden poistogeenisen hiirimallin NCL-proteiinien vuorovaikutusten tutkimukseen, ja erot mutanttihiirien ja villityypin hiirien välillä tulee pystyä osoittamaan toistettavasti useilla eri iPS-soluklooneilla. Tämän työn puitteissa karakterisoin kaksi villityypin solukloonia ja kolme mutanttikloonia. Työn tarkoituksena oli tutkia, ilmentävätkö kloonit markkereita, jotka osoittavat kloonien olevan sekä kantasoluja että monikykyisiä. Jos kloonit ovat kaikilta tutkittavilta ominaisuuksiltaan monikykyisiä kantasoluja, niitä voidaan käyttää jatkotutkimuksen työvälineinä. Karakterisointityössä kloonien kantasoluominaisuuksia tutkittiin morfologian, pintamarkkereiden ja geenimarkkereiden perusteella. Morfologiaa tutkittiin soluviljelmiä mikroskopoimalla. Tutkitut kantasoluspesifiset pintamarkkerit olivat alkalisen fosfataasin (AP) aktiivisuus sekä hiiren stage-specific embryonic antigen 1 (SSEA-1). Tutkimukset suoritettiin immunovärjäyksinä. Geenimarkkereina käytettiin geenejä Esg1, ERas, Fgf4, Nanog, Zfp42(Rex1), ja ne osoitettiin PCR-menetelmällä. Monikykyisyyttä tutkittiin erilaistamalla solukloonit ja osoittamalla eri alkiokerrokset pintamarkkereiden perusteella. Tämän työn puitteissa tehtiin ektodermin osoitus neuronispesifisellä beta-III-tubuliini-vasta-aineella immunofluoresenssivärjäysmenetelmällä. Tutkimus osoittaa, että molemmat karakterisoidut villityypin kloonit olivat kaikilta tutkituilta ominaisuuksiltaan monikykyisiä kantasoluja. Sen sijaan mutanttiklooneista yksi ei ollut morfologialtaan kantasolumainen, ja toinen osoittautui sekaklooniksi eli solukoloniat olivat vain osin kantasoluja. Kolmas mutanttiklooni ilmensi kantasolugeenimarkkereita heikosti, joten sen osalta PCR-tutkimus tulee suorittaa uudelleen. Kaikki kloonit ilmensivät erilaistumiskykyä ektodermikerroksen soluiksi. Tulosten perusteella molemmat villityypin kloonit ovat hyödynnettävissä jatkotutkimuksessa, ja toinen soveltunee erityisen hyvin neuronitutkimukseen. Mikäli kolmas mutanttiklooni ilmentää PCR-tutkimuksen uusinnassa kantasolugeenimarkkereita, myös se voidaan ottaa jatkotutkimuskäyttöön.This study was conducted for a National Institute for Health and Welfare (THL) research group that develops cell and mouse models for public health genetics research. The group has generated a new knockout mouse model for the study of proteomics in NCL disorders. The model involves the use of induced pluripotent stem cells (iPS), which are somatic cells genetically reprogrammed to a stem cell-like state by being forced to express cetrain genes, and are capable of generating cells characteristic of all three germ layers. In order to compare the characteristics of the wild type and knock-out mouse, the group needs to demonstrate the differences repeatably in several iPS clones. In this study I characterized two wild type and three knockout iPS cell clones. The purpose of the study was to show whether the clones express embryonal stem cell and pluripotency markers; if this is the case, the clones will be suitable for use in further research. The clones were characterized for morphology as well as the expression of surface and gene markers. Morphology was studied through microscopy, while the presence of surface markers alkaline phosphatase (AP) and mouse stage-specific embryonic antigen 1 (SSEA-1) was determined through immunostaining. PCR analysis was used for gene markers Esg1, ERas, Fgf4, Nanog, Zfp42(Rex1). Pluripotency was tested by differentiating the iPS cell clones and demonstrating the different germ layers through immunofluorescence. In this study, the clones were tested only for the ectoderm through the use of a neuron specific antibody. The results indicated that both of the wild type cell clones expressed all of the tested stem cell and pluripotency markers. Two of the knockout clones, however, expressed unacceptable colony morphology, which in one case was confirmed as a heterogenous population by the SSEA-1 test. The third knockout clone expressed some of the genes only marginally, requiring repeated PCR analysis. All cell clones demonstrated the ability to generate neuronal cells indicative of the ectoderm. The results lead to the conclusions that both wild type iPS clones are suitable for use in continued research, while two out of the three knockout clones are to be discarded. The status of the third knock-out clone is pending a repeated PCR analysis