Asenteellista keskustelua

[Englebretson, Robert (toim.): Stancetaking in discourse. Subjectivity, evaluation, interaction

Akateeminen kirja-arvio moniäänisenä toimintana

Mikko T. Virtasen suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Helsingin yliopistossa 18. joulukuuta 2015. Vastaväittäjänä toimi professori Minna-Riitta Luukka Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Pirjo Hiidenmaa.Mikko T. Virtanen: Akateeminen kirja-arvio moniäänisenä toimintana. Helsinki: Helsingin yliopisto 2015. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1760-1

Story genres and science personalisation in popular science books : A systemic-functional analysis

Peer reviewe

Suunvuoro

Kirja-arvioista harvemmin kirjoitetaan tällä palstalla, vaikka niitä julkaistaan Virittäjässä vuosittain enemmän kuin varsinaisia ”päätuotteita” eli tutkimusartikkeleita. Osaa kirja-arvioista voi kuitenkin pitää fennistisiltä vaikutuksiltaan yhtä merkittävinä kuin arvioituja teoksia. Esimerkkeinä voi mainita vaikkapa Heikki Paunosen laajan esittelyn sosio­lingvisti William Labovin väitöskirjasta (Virittäjä 4/1971) sekä Pentti Leinon johdatuksen George Lakoffin ja Mark Johnsonin kognitiiviseen metaforateoriaan (Virittäjä 1/1983). Fennistiikan kehityskulkujen kannalta takavuosien kirja-arviot ovat kiinnostavaa aineistoa paitsi yksittäisten teosten aikalaisvastaanoton (tai sen puuttumisen) kannalta myös arvioihin monesti sisältyvien, teosta kontekstoivien historian esitysten kannalta. Keskustelukulttuurin osalta Virittäjän historiasta voi havaita monenlaisia kausia ja ilmapiirejä – ja tyyliniekkoja: toisaalla ovat kipeää tekevien sivallusten mestarit, toisaalla huikeisiin korkeuksiin kohoavat sinfonikot. Vanhat kirja-arviot, samoin kuin muidenkin osastojen sisällöt, odottavat nykylukijaansa digiarkistoissa Virittäjän (http://journal.fi/virittaja) ja Kansalliskirjaston (http://digi.kansalliskirjasto.fi) sivustoilla. Nyky-Virittäjän kirjallisuusosasto heijastelee fennistiikan – ja epäilemättä koko tiede­kentän – spesialisoitumista eli pirstoutumista yhä hienojakoisempiin erikois­aloihin. Asia ei toki ole mikään uutinen, vaan kehityskulkuun kiinnitti keskustelunavauksessaan huomiota Vesa Koivisto jo liki 30 vuotta sitten (Virittäjä 1/1993). Kirjallisuustoimittajan työssä erikoistuminen näkyy siinä, että teoksille ei ole aina helppo löytää arvioijaa erikoisalan ulkopuolelta. Jotkin teokset ovat jääneet tyystin vaille arviota siksi, että spesialistit ovat olleet jäävejä tai muista syistä estyneitä eikä muita halukkaita ole löytynyt. Jälkimmäisessä tapauksessa yhtenä huolena on monesti varmasti se, että oma, tietylle erikoisalalle suuntautuva asiantuntemus ei riitä tekemään oikeutta naapurialan teokselle. Kirja-arviot eivät kuitenkaan ole refereearvioita, eikä kirjoittaja ole portinvartijan roolissa. Vaikka spesialistin näkemys on kullan­arvoinen kirjallisuus­osastossakin, myös hieman ulkopuolisen mutta uteliaan lukijan näkökulma voi olla hedelmällinen, uusia näköaloja avaava niin teoksen tekijälle kuin arvioijalle itselleen. Myös fennistiikka – pirstoutunut mutta yhä meitä yhdistävä tieteenala – ­eittämättä hyötyisi oppisuuntien välisestä keskustelusta ja silloituksesta. Edellytyksenä tietenkin on toisen lähestymistapaa kunnioittava ja ymmärtämään pyrkivä asenne. Kotimainen kirjasyksy on poikkeusoloista huolimatta ollut vilkas niin tiede- kuin tietokirjallisuuden osalta. Ilahduttavaa on ollut, että moni kieliaiheinen teos on ylittänyt uutiskynnyksen ja herättänyt keskustelua myös tiedeyhteisön ulkopuolella. Esimerkkinä voi mainita Valter Langin suomennetun teoksen Homo Fennicus, joka arvioitiin Virittäjässä tuoreeltaan alkukielisenä vuonna 2018. Syksyn kirjoista paljon on puhuttanut myös Mia Halosen ja kumppanien teos Helsingin puhekielestä ja erityisesti niin kutsutusta stadilaisesta s:stä. Teos arvioidaan Virittäjässä ensi vuoden puolella. Tässä Virittäjän numerossa on jälleen tarjolla monipuolinen kattaus kirja-arvioita. Arvioitavien teosten aihepiirit ulottuvat partitiivin merkityksistä hätäpuheluiden prosodiikkaan ja kielenoppimiseen luokkahuoneen ulkopuolella. Myös kielten kirjo on laaja, sillä arvioitavana on useampiakin teoksia, joissa käsitellään suomelle läheisiä kieliä: karjalaa, viroa ja suomenruotsia. Karjalan osalta tarkastelussa on perustavia, kieltä voimistavia teoksia: aapinen, peruskielioppi ja sanakirja. Virittäjässä on jatkuva tarve uusille kirja-arvioille. Mikäli mielessäsi on teos, jonka haluaisit arvioida, ota empimättä yhteyttä toimitukseen. Laajojen ja/tai monitieteisten teosten kohdalla myös yhteisarvio voi olla mielekäs ja näkökulmia lisäävä vaihtoehto. Arviokappaleen saa omaksi. Päätän kauteni Virittäjän kirjallisuustoimittajana tähän numeroon. Lämmin ­kiitos kaikille kirja-arvioita laatineille panoksestanne ja vaivannäöstänne! Tahdon kiittää myös Virittäjän toimituksen jäseniä – nykyisiä ja entisiä – yhteen hiileen puhaltamisesta ja monista mukavista muistoista. Ensi numerosta alkaen kirjallisuusosastoa toimittaa Karita Suomalainen. Tervetuloa, Karita! Mikko T. Virtanen Virittäjän toimitus kiittää Mikkoa monivuotisesta ja paneutuneesta uurastuksesta lehden hyväksi sekä erinomaisesti sujuneesta yhteistyöstä. Samalla toivotamme Karitan tervetulleeksi toimitukseen

Asemointi ja tutkijakuvat tiedettä popularisoivien biologien matkakertomuksissa

Tarkastelen kirjoituksessani sitä, kuinka tutkijoiden tietokirjoihin upotetuissa matkakertomuksissa rakennetaan tutkijan, erityisesti tutkimusmatkailijan, julkista persoonaa ja edelleen tiedeyhteisön ulkopuolelle suunnattua kuvaa siitä, mitä tutkimusmatkailu ruohonjuuritasolta koettuna on. Perehdyn varsinkin siihen, kuinka kertomuksissa työstetään tutkijan identiteettiä suhteessa matkalla kohdattuihin toisiin ja millaisia merkityksiä tutkimusmatkailulle annetaan suhteessa muihin matkailun muotoihin, esimerkiksi turismiin. Analyysikehikkona on Michael Bambergin asemointimalli, joka ohjaa tarkastelemaan tarinankerrontaa monitasoisena identiteettejä rakentavana toimintana. Malli on alkujaan suunniteltu keskustelumuotoisen kerronnan analyysiin, mutta artikkelissa kokeilen, missä määrin ja millaisin reunaehdoin sitä on mahdollista soveltaa myös kirjallisen kerronnan analyysissa. Aineistoksi on kerätty neljä tiedettä popularisoivaa nykytietokirjaa, jotka ovat suomalaisten biologien laatimia. Tutkimustuloksina esitän kolme tutkijoiden matkakertomuksille ominaista asemoinnin käytännettä: i) ei-tutkijoista erottautuminen ammatillista havainnointikykyä – tutkijan katsetta – korostamalla; ii) erottautuminen muista matkailijoista (etenkin turisteista ja reppureissaajista) painottamalla tutkimusmatkailuun liittyviä vastoinkäymisiä ja epämukavuuksia; iii) itsereflektiivinen erottautuminen kerrotusta minästä ja nykyisen minän asemoiminen esimerkiksi kokeneeksi, maailmaa nähneeksi tutkimusmatkailijaksi

Managing several simultaneous lines of talk in Finnish multi-party mobile messaging

As smartphones have become an integral part of the everyday life of many, we have seen a proliferation of private messaging groups in mobile apps such as WhatsApp. One characteristic of group messaging is the constant presence of multiple simultaneous lines of talk - even more so than in the dyadic mode. In this article, we explore the linguistic and technologically afforded practices of managing simultaneous lines of talk - topics, sequences, larger activities in mobile group messaging. Specifically, we analyze (i) how new lines of talk are initiated next to already existing ones, (ii) how two prior messages are responded to consecutively, and (iii) how non-adjacent messages are responded to. Our data consist of Finnish instant group messaging, and the analysis was conducted using the Conversation Analytic method. Our study complements previous studies on the management of multiple lines of talk in mobile messaging, and more generally, multiactivity in social interaction. In particular, it presents new insights into how practices such as 'and'-prefacing, action-labelling and platform-provided reply-marking are utilized for organizing parallel activities. (c) 2020 Elsevier Ltd. All rights reserved.Peer reviewe

The Nexus between Study Burnout Profiles and Social Support —The Differences between Domestic (Finnish) and International Master’s Degree Students

The present study investigated the variation in higher education students’ study burnout experiences and how they are related to academic success and social support needs. Similarities and differences between the international and domestic students were also explored. In this mixed-methods study, the data were collected through a self-reported questionnaire, and a total of 902 (response rate 42%) first year master’s students from the fields of arts, business and technology responded. Using Latent Profile Analysis (LPA), we detected three distinct study burnout risk profiles (No exhaustion or cynicism; Exhausted; Exhausted and cynical). The following distinct forms of social support needs were found using theory-based qualitative content analysis: informational, instrumental, emotional, and co-constructional support. We found out that the students with highest risk of burnout had the lowest grade point averages (GPAs). Further investigation showed that international students pass their courses despite the experiences of study burnout, even though the GPAs might deteriorate. When the domestic students experience study burnout symptoms, they both gain fewer study credits and earn lower GPAs. Finally, a relationship between the form of support needed and the burnout profile was identified

The Nexus between Study Burnout Profiles and Social Support —The Differences between Domestic (Finnish) and International Master’s Degree Students

The present study investigated the variation in higher education students’ study burnout experiences and how they are related to academic success and social support needs. Similarities and differences between the international and domestic students were also explored. In this mixed-methods study, the data were collected through a self-reported questionnaire, and a total of 902 (response rate 42%) first year master’s students from the fields of arts, business and technology responded. Using Latent Profile Analysis (LPA), we detected three distinct study burnout risk profiles (No exhaustion or cynicism; Exhausted; Exhausted and cynical). The following distinct forms of social support needs were found using theory-based qualitative content analysis: informational, instrumental, emotional, and co-constructional support. We found out that the students with highest risk of burnout had the lowest grade point averages (GPAs). Further investigation showed that international students pass their courses despite the experiences of study burnout, even though the GPAs might deteriorate. When the domestic students experience study burnout symptoms, they both gain fewer study credits and earn lower GPAs. Finally, a relationship between the form of support needed and the burnout profile was identified