KÄSITYKSIÄ KANSAINVÄLISESTI REKRYTOITUJEN HOITAJIEN AMMATILLISESTA KIELITAIDOSTA JA SEN KEHITTYMISESTÄ. MEDIAKESKUSTELUIDEN JA ASIANTUNTIJAN HAASTATTELUN ANALYYSIA

Terveydenhoitoalan henkilöstön kansainvälinen rekrytointi ja kielitaito ovatherättäneet paljon julkista keskustelua. Tässä artikkelissa tarkastellaankansainvälistä työvoimaa – etenkin filippiiniläisiä hoitajia – ympäröiviäkäsityksiä. Teoreettinen lähestymistapa pohjautuu dialogisuuteen jasosiokulttuurisuuteen, joissa kieli ja käsitykset nähdään jaettuina, varioivinaja dynaamisina ilmiöinä. Aineisto koostuu sanomalehtiartikkeleista,verkkokeskusteluista ja suomi toisena kielenä -opettajan haastattelusta, joidenanalyysissa etenkin äänen ja toimijuuden käsitteet ovat keskiössä. Tuloksetosoittavat, että julkisessa keskustelussa kaiutetaan sellaisia autoritaarisiaääniä, joissa hoitajat ovat muusta työyhteisöstä irrallisia ja kielenoppiminenon yksilöllistä kamppailua. Kielitaitoa joko on tai ei ole. Toisaalta käsityksissäkuuluu ääni, jossa kielitaito asettuu yhteisön osana kehittyväksi prosessiksi.Avainsanat: ammatillinen kielitaito, dialogisuus, käsitykset, maahanmuuttajat, sosiokulttuurisuusKeywords: Beliefs, dialogism, immigrants, work-related language skills, sociocultura

Finnish L2 proficiency for working life : towards research-based language education and supervision practices

Peer reviewe

Metsäalan opetuksen digitalisaatio ammatillisessa peruskoulutuksessa – Opettajien näkökulma

Refereed article This study examined the views and experiences of digitization among teachers of forestry in Finnish vocational education and training (VET). The focus was on motives for attending in-service training on digitization, conceptual change related to digitization and perceived effectiveness of training. The data were collected from teachers (n=29) during in-service training on digitization in the teaching of forestry by means of interviews, and questionnaires. The data were analyzed using statistical methods and qualitative content analysis. According to the findings, teachers perceived digitization as a key developmental challenge in forestry. Their views of digitization did not change radically during the training; rather, they became stronger, sharper, and broader. The teachers felt ready to apply the new software and skills in their own teaching. The study raised some challenges in the teaching of forestry. For example, the teachers were unable to familiarize themselves with the new software and applications in their working hours; therefore, in-service training was experienced as very useful. Moreover, the forest as a working site was problematic due to inadequate Internet access and seasonal dampness and frost.Artikkeli on läpikäynyt referee-menettelyn Tutkimuksessa tarkasteltiin ammatillisen peruskoulutuksen metsäalan opettajien näkemyksiä ja kokemuksia digitalisaatiosta. Tutkimus toteutettiin alan täydennyskoulutuskokonaisuuden yhteydessä, jolloin opettajien (n=29) näkemyksiä ja kokemuksia selvitettiin koulutukseen hakeutumisen motiiveina, digitalisaatioon liittyvien käsitysten muutoksina ja koulutuksen vaikuttavuuden tarkasteluna. Täydennyskoulutuksen aikana opettajilta kerättiin monipuolinen aineisto (mm. alku- ja loppukyselyt ja haastattelut), jotka analysoitiin tilastollisia menetelmiä ja laadullista sisällönanalyysia käyttäen. Tulosten mukaan metsäalan opettajat olivat hyvin selvillä digitalisaatiosta metsäalan keskeisenä kehittämishaasteena. Opettajien käsitykset digitalisaatiosta eivät muuttuneet koulutuksen aikana radikaalisti, mutta ne vahvistuivat, tarkentuivat ja avartuivat. Opettajat olivat valmiita heti ottamaan käyttöön omassa opetuksessaan hyödylliseksi koetun täydennyskoulutuksen opit. Täydennyskoulutuksen aikana opettajat vaihtoivat myös oma-aloitteisesti kokemuksia ja kuulumisia digitalisaatiosta, mikä kannattaa jatkossa huomioida koulutuksien suunnittelussa. Tutkimus toi myös esille haasteita. Esimerkiksi opettajan kiireinen työ ei anna mahdollisuuksia perehtyä huolella uusiin ohjelmiin ja sovelluksiin, minkä vuoksi täydennyskoulutus koettiinkin hyvin tarpeellisena. Myös metsä työkenttänä asetti omat haasteensa (verkkoyhteydet, kosteus, pakkanen) digitalisoituvalle opetukselle ja oppimiselle.&nbsp

Toimijuutta toisella kielellä : kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillinen suomen kielen taito ja sen kehittyminen työharjoitteluissa

This dissertation focuses on the development of the agency and professional Finnish language skills of international nursing students studying in an English-medium degree program in Finland. The study draws on sociocognitive and ecological perspectives to examine the social nature of language and its use. This ethnographic theoretical-methodological orientation helps to analyze both subjectively experienced and collectively emergent factors. This longitudinal, multidisciplinary, and multimethodological study examines how the professional language skills and agency of international nursing students develop during their practical training. More specifically, the focus is on the situated and experienced development. The focus is also on the interrelation of the key concepts: agency, professional language skills, positions and the resources of the environment. Relevant pedagogical issues are also discussed. The findings of the four substudies are reported in four research articles. The data of my substudies consist of media texts, as well as interviews with international nursing students, teachers, and hospital staff. Interaction data between the student and the mentors are also included. The data are analyzed using dialogical analysis of beliefs, narrative analysis, nexus analysis, and dialogical interaction analysis. The findings show that professional language skills are embodied, distributed, and stratified in time and space. Professional language skills are situational skills to perceive and use the affordances of the work environment. The development of professional language skills is seen as an expansion of the operational environment. However, weak labor market positions as well as positioning in interaction affect the students’ opportunities to exercise agency and promote professional Finnish language skills. Therefore, positions are closely linked to the development of agency and professional language skills. In order to support students’ second language agency, flexible study plans and guidance practices should be established. The study is a part of the project Finnish as a work language: a sociocognitive perspective to work-related language skills of immigrants (University of Jyväskylä)

Toimijuutta toisella kielellä. Kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillinen suomen kielen taito ja sen kehittyminen työharjoitteluissa

Aija Virtasen suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 22. huhtikuuta 2017. Vastaväittäjinä toimivat apulaisprofessori Lena Näre ja dosentti Johanna Vaattovaara Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimi professori Minna Suni.   Aija Virtanen: Toimijuutta toisella kielellä: kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillinen suomen kielen taito ja sen kehittyminen työharjoitteluissa. Jyväskylä Studies in Humanities 311. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto 2017. Kirja on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7021-5

Minä sairaanhoitajana: tulevaisuuden minuudet motivaatiota muokkaamassa

Ulkomaalaisen terveydenhoitoalan henkilöstön ammatillinen kielitaito on herättänyt julkista keskustelua Suomessa, mutta alalle kouluttautuvat maahanmuuttajataustaiset opiskelijat kielitaitoineen ovat olleet vasta vain tieteellisen keskustelun kohteena. Tässä artikkelissa tarkastelen, mitä odotuksia Suomessa englanninkielisessä koulutusohjelmassa sairaanhoitajiksi opiskelevilla maahanmuuttajilla on kielitaidostaan ja tulevaisuudestaan ja kuinka odotukset näkyvät motivoituneisuutena työharjoitteluissa. Motivaatiota lähestytään kompleksisena, identiteettiin nivoutuvana ilmiönä, jonka ytimessä on toimijuus. Tutkimus sijoittuu sosiokognitiiviseen viitekehykseen, jossa kieli ja motivaatio nähdään jaettuina, dynaamisina ja tilanteittain varioivina ilmiöinä. Analyysin kohteena ovat neljän opiskelijan suulliset narratiivit ja kuuden työharjoitteluohjaajan haastattelut, joiden tarkastelussa sovelletaan narratiivista analyysia ja dialogista käsitysanalyysia. Tulokset osoittavat, että tulevaisuuden minuuksilla on vaikutus opiskelijan suomen kielen opiskeluun sitoutumiseen, mutta ympäristön oppimismahdollisuudet on myös havaittava ja niihin on päästävä osalliseksi. Työyhteisöltä ja muulta kieliympäristöltä saatu tuki on tärkeää: se lisää toimijuutta ja siten motivaatiota

Minä sairaanhoitajana: tulevaisuuden minuudet motivaatiota muokkaamassa

Ulkomaalaisen terveydenhoitoalan henkilöstön ammatillinen kielitaito on herättänyt julkista keskustelua Suomessa, mutta alalle kouluttautuvat maahanmuuttajataustaiset opiskelijat kielitaitoineen ovat olleet vasta vain tieteellisen keskustelun kohteena. Tässä artikkelissa tarkastelen, mitä odotuksia Suomessa englanninkielisessä koulutusohjelmassa sairaanhoitajiksi opiskelevilla maahanmuuttajilla on kielitaidostaan ja tulevaisuudestaan ja kuinka odotukset näkyvät motivoituneisuutena työharjoitteluissa. Motivaatiota lähestytään kompleksisena, identiteettiin nivoutuvana ilmiönä, jonka ytimessä on toimijuus. Tutkimus sijoittuu sosiokognitiiviseen viitekehykseen, jossa kieli ja motivaatio nähdään jaettuina, dynaamisina ja tilanteittain varioivina ilmiöinä. Analyysin kohteena ovat neljän opiskelijan suulliset narratiivit ja kuuden työharjoitteluohjaajan haastattelut, joiden tarkastelussa sovelletaan narratiivista analyysia ja dialogista käsitysanalyysia. Tulokset osoittavat, että tulevaisuuden minuuksilla on vaikutus opiskelijan suomen kielen opiskeluun sitoutumiseen, mutta ympä- ristön oppimismahdollisuudet on myös havaittava ja niihin on päästävä osalliseksi. Työyhteisöltä ja muulta kieliympäristöltä saatu tuki on tärkeää: se lisää toimijuutta ja siten motivaatiota.peerReviewe

The multivoicedness of written documentation: An international nursing student documenting in a second language

peerReviewe

Käsityksiä kansainvälisesti rekrytoitujen hoitajien ammatillisesta kielitaidosta ja sen kehittymisestä. Mediakeskusteluiden ja asiantuntijan haastattelun analyysia

Terveydenhoitoalan henkilöstön kansainvälinen rekrytointi ja kielitaito ovat herättäneet paljon julkista keskustelua. Tässä artikkelissa tarkastellaan kansainvälistä työvoimaa – etenkin filippiiniläisiä hoitajia – ympäröiviä käsityksiä. Teoreettinen lähestymistapa pohjautuu dialogisuuteen ja sosiokulttuurisuuteen, joissa kieli ja käsitykset nähdään jaettuina, varioivina ja dynaamisina ilmiöinä. Aineisto koostuu sanomalehtiartikkeleista, verkkokeskusteluista ja suomi toisena kielenä -opettajan haastattelusta, joiden analyysissa etenkin äänen ja toimijuuden käsitteet ovat keskiössä. Tulokset osoittavat, että julkisessa keskustelussa kaiutetaan sellaisia autoritaarisia ääniä, joissa hoitajat ovat muusta työyhteisöstä irrallisia ja kielenoppiminen on yksilöllistä kamppailua. Kielitaitoa joko on tai ei ole. Toisaalta käsityksissä kuuluu ääni, jossa kielitaito asettuu yhteisön osana kehittyväksi prosessiksi.peerReviewe