Supporting Craft Sense in Early Education

The research task was to describe and construct theoretical background for Craft Sense in early education. Craft Sense represents a learner&rsquo;s skill for obtaining Sloyd (Craft, Design &amp; Technology) related knowledge, skills and understanding. The development of Craft Sense is based on producing artefacts and evaluating the production process. In this research, the concept of Craft Sense is based on the integration of Sloyd and meta-cognitive regulation of learning activities. Based on theoretical information, an empirical research question was formulated: &ldquo;What kind of Craft Sense do children have in early education Sloyd?&rdquo; The method of study was assessing picture supported learning on a Sloyd course for young children. The data was analyzed by qualitative content analysis and Child Behaviour Rating Scale (CBRS). Findings indicate that the development of children&rsquo;s Craft Sense can be supported with pictures. Furthermore, the CBRS can be used to evaluate and understand children&rsquo;s Craft Sense. Keywords: Craft Sense, Sloyd, Sloyd Education, Meta-cognition </div

Rab8, a small GTPase involved in vesicular traffic between the TGN and the basolateral plasma membrane

Small GTP-binding proteins of the rab family have been implicated as regulators of membrane traffic along the biosynthetic and endocytic pathways in eukaryotic cells. We have investigated the localization and function of rab8, closely related to the yeast YPT1/SEC4 gene products. Confocal immunofluorescence microscopy and immunoelectron microscopy on filter-grown MDCK cells demonstrated that, rab8 was localized to the Golgi region, vesicular structures, and to the basolateral plasma membrane. Two-dimensional gel electrophoresis showed that rab8p was highly enriched in immuno-isolated basolateral vesicles carrying vesicular stomatitis virus-glycoprotein (VSV-G) but was absent from vesicles transporting the hemagglutinin protein (HA) of influenza virus to the apical cell surface

VIP21, a 21-kD membrane protein is an integral component of trans-Golgi-network-derived transport vesicles

In simple epithelial cells, apical and basolateral proteins are sorted into separate vesicular carriers before delivery to the appropriate plasma membrane domains. To dissect the putative sorting machinery, we have solubilized Golgi-derived transport vesicles with the detergent CHAPS and shown that an apical marker, influenza haemagglutinin (HA), formed a large complex together with several integral membrane proteins. Remarkably, a similar set of CHAPS-insoluble proteins was found after solubilization of a total cellular membrane fraction. This allowed the cloning of a cDNA encoding one protein of this complex, VIP21 (Vesicular Integral-membrane Protein of 21 kD). The transiently expressed protein appeared on the Golgi-apparatus, the plasma membrane and vesicular structures. We propose that VIP21 is a component of the molecular machinery of vesicular transport

The Resistome of Farmed Fish Feces Contributes to the Enrichment of Antibiotic Resistance Genes in Sediments below Baltic Sea Fish Farms

Our previous studies showed that particular antibiotic resistance genes (ARGs) were enriched locally in sediments below fish farms in the Northern Baltic Sea, Finland, even when the selection pressure from antibiotics was negligible. We assumed that a constant influx of farmed fish feces could be the plausible source of the ARGs enriched in the farm sediments. In the present study, we analyzed the composition of the antibiotic resistome from the intestinal contents of 20 fish from the Baltic Sea farms. We used a high-throughput method, WaferGen qPCR array with 364 primer sets to detect and quantify ARGs, mobile genetic elements (MGE), and the 16S rRNA gene. Despite a considerably wide selection of qPCR primer sets, only 28 genes were detected in the intestinal contents. The detected genes were ARGs encoding resistance to sulfonamide (sul1), trimethoprim (dfrA1), tetracycline [tet(32), tetM, tetO, tetW], aminoglycoside (aadA1, aadA2), chloramphenicol (catA1), and efflux-pumps resistance genes (emrB, matA, mefA, msrA). The detected genes also included class 1 integron-associated genes (intI1, qacE?1) and transposases (tnpA). Importantly, most of the detected genes were the same genes enriched in the farm sediments. This preliminary study suggests that feces from farmed fish contribute to the ARG enrichment in farm sediments despite the lack of contemporaneous antibiotic treatments at the farms. We observed that the intestinal contents of individual farmed fish had their own resistome compositions. Our result also showed that the total relative abundances of transposases and tet genes were significantly correlated (p = 0.001, R-2 = 0.71). In addition, we analyzed the mucosal skin and gill filament resistomes of the farmed fish but only one multidrug-efflux resistance gene (emrB) was detected. To our knowledge, this is the first study reporting the resistome of farmed fish using a culture-independent method. Determining the possible sources of ARGs, especially mobilized ARGs, is essential for controlling the occurrence and spread of ARGs at fish farming facilities and for lowering the risk of ARG spread from the farms to surrounding environments.Peer reviewe

Independent component analysis for tensor-valued data

In preprocessing tensor-valued data, e.g., images and videos, a common procedure is to vectorize the observations and subject the resulting vectors to one of the many methods used for independent component analysis (ICA). However, the tensor structure of the original data is lost in the vectorization and, as a more suitable alternative, we propose the matrix- and tensor fourth order blind identification (MFOBI and TFOBI). In these tensorial extensions of the classic fourth order blind identification (FOBI) we assume a Kronecker structure for the mixing and perform FOBI simultaneously on each direction of the observed tensors. We discuss the theory and assumptions behind MFOBI and TFOBI and provide two different algorithms and related estimates of the unmixing matrices along with their asymptotic properties. Finally, simulations are used to compare the method's performance with that of classical FOBI for vectorized data and we end with a real data clustering example. (C) 2017 Elsevier Inc. All rights reserved

Kelan sairaanhoitokorvaukset tuloryhmittäin : Kenelle korvauksia maksetaan ja kuinka paljon?

Tutkimuksessa tarkastellaan Kelan maksamien sairaanhoitokorvausten (lääkekorvaukset, korvaukset yksityislääkärin palkkioista, korvaukset yksityisestä hammashoidosta, korvaukset yksityisestä tutkimuksesta ja hoidosta sekä matkakorvaukset) jakautumista tulojen mukaan 25 vuotta täyttäneessä väestössä. Sairaanhoitokorvaukset ovat varsin merkittävä etuus: ne muodostivat noin 14 prosenttia Kelan etuuskuluista vuonna 2013. Korvauksia saaneiden osuuksia, korvaussummia ja korvauksensaajien itse maksamia omavastuuosuuksia ei ole aikaisemmin tarkasteltu systemaattisesti tulojen näkökulmasta eikä tulojen yhteyttä niihin ole tarkasteltu ikä- ja sukupuoliryhmittäin. Tämä tutkimus täydentää tietotarvetta aiheesta, josta on vain vähän aiempaa tutkimustietoa. Aineistona käytettiin Kelassa muodostettua, vuosia 2006–2011 koskevaa rekisteriaineistoa, jota varten yhdistettiin koko Suomen aikuisväestölle yksilötason väestötiedot, tiedot Kelan maksamista sairaanhoitokorvauksista sekä verottajan tiedot henkilöiden vuosittaisista veronalaisista tuloista. Tutkimus rajattiin 25 vuotta täyttäneisiin, joita oli aineistossa noin 3,8 miljoonaa. Tarkastelut tehtiin sekä koko 25 vuotta täyttäneelle väestölle että erikseen työikäisille ja eläkeikäisille miehille ja naisille. Henkilöt jaettiin tuloryhmiin 25 vuotta täyttäneen väestön tuloviidennesten mukaan. Iän, sukupuolen ja tulojen lisäksi huomioitiin asuinkunnan kaupunkimaisuus sekä suuralue. Ikä-, sukupuoli- ja tuloryhmittäin tarkasteltiin etuuslajeittain korvauksia saaneiden osuuksia väestöstä, korvauskertojen vuosittaisia määriä sekä keskimääräisiä maksettuja korvaussummia ja henkilöiden itsensä maksamia omavastuusummia. Pääosa analyyseista kohdistui vuoteen 2011, ja lisäksi tarkasteltiin, miten tilanne on muuttunut aikavälillä 2006–2011. Lukuja laskettiin sekä vakioimattomina aineistosta havaittuina osuuksina ja lukumäärinä että taustatekijät vakioituina, jolloin otettiin huomioon tuloryhmien väliset erot iässä, sukupuolessa ja asuinalueessa. Lääkekorvauksia saaneiden osuus väestöstä ei vaihdellut juurikaan tulojen mukaan. Matkakorvausten saaminen oli käänteisessä yhteydessä tuloihin: korvauksia saivat useammat pieni- kuin suurituloiset. Korvauksia yksityislääkärin palkkioista, yksityisestä hammashoidosta ja yksityisestä tutkimuksesta ja hoidosta sai johdonmukaisesti sitä suurempi osuus väestöstä, mitä suurituloisemmista oli kyse. 25 vuotta täyttäneestä väestöstä 85 prosenttia sai vähintään yhtä sairaanhoitokorvausten etuuslajia vuoden 2011 aikana. Koska eri etuuslajien korvaukset kohdistuivat tuloryhmiin eri tavalla, kaikkia sairaanhoitokorvauksia yhteensä tarkasteltaessa tuloryhmien väliset erot olivat varsin pieniä – poikkeuksena pienituloisimpien ryhmä, jossa korvausta saaneita oli jonkin verran vähemmän kuin muissa tuloryhmissä. Euromääräisesti tarkastellen sairaanhoitokorvauksia maksettiin keskimäärin selvästi suuremmassa määrin pienituloisille kuin suurituloisille, mikä oli seurausta pienituloisten suuremmista lääke- ja matkakorvauksista. Pienituloiset maksoivat myös keskimääräistä enemmän omavastuita sairausvakuutuksen korvaamista lääkkeistä ja matkoista. Sen sijaan yksityisen sairaanhoidon palveluiden käytöstä korvauksia maksettiin suuremmassa määrin suurituloisille, jotka myös maksoivat vuositasolla pienituloisia enemmän omavastuita näiden palveluiden käytöstä

Osasairauspäiväraha Suomessa : Etuutta saaneiden kokemuksia ja työhön paluu

0,00 euro

Tensorial blind source separation for improved analysis of multi-omic data

There is an increased need for integrative analyses of multi-omic data. We present and benchmark a novel tensorial independent component analysis (tICA) algorithm against current state-of-the-art methods. We find that tICA outperforms competing methods in identifying biological sources of data variation at a reduced computational cost. On epigenetic data, tICA can identify methylation quantitative trait loci at high sensitivity. In the cancer context, tICA identifies gene modules whose expression variation across tumours is driven by copy-number or DNA methylation changes, but whose deregulation relative to normal tissue is independent of such alterations, a result we validate by direct analysis of individual data types

Tensorial blind source separation for improved analysis of multi-omic data

There is an increased need for integrative analyses of multi-omic data. We present and benchmark a novel tensorial independent component analysis (tICA) algorithm against current state-of-the-art methods. We find that tICA outperforms competing methods in identifying biological sources of data variation at a reduced computational cost. On epigenetic data, tICA can identify methylation quantitative trait loci at high sensitivity. In the cancer context, tICA identifies gene modules whose expression variation across tumours is driven by copy-number or DNA methylation changes, but whose deregulation relative to normal tissue is independent of such alterations, a result we validate by direct analysis of individual data types