Matriisihajotelmista

Tämä matematiikan opettajalinjan pro gradu -tutkielma käsittelee matriisihajotelmia. Matriisihajotelmassa matriisi esitetään kahden tai useamman yksinkertaista muotoa olevan matriisin tulona. Matriisihajotelmia käytetään esimerkiksi lineaaristen yhtälöryhmien ratkaisemiseen. Hajotelmilla on monia eri käyttötarkoituksia ja jokaiseen tilanteeseen sopii tietynlainen hajotelma, jonka vuoksi hajotelmia on monenlaisia. Tutkielma on suunnattu oppimateriaaliksi aiheesta kiinnostuneille, joilla on kuitenkin perustietämys lineaarialgebrasta; esimerkiksi henkilöille, jotka ovat käyneet lineaarialgebran kurssin. Tutkielman alussa kerrataan jonkin verran lineaarialgebrasta tuttuja asioita. Tutkielma jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa koostuu luvusta 1, jossa esitellään matriisihajotelmissa tarvittavaa pohjatietoa. Tämän luvun on tarkoitus toimia lineaarialgebran kertauksena. Toinen osa koostuu luvusta 2, joka käsittelee matriisihajotelmia. Tutkielmaan on valittu QR-hajotelma, LU-hajotelma, spektraalihajotelma ja -esitys, singulaariarvohajotelma ja polaarihajotelma. Jokaisesta hajotelmasta annetaan myös esimerkki havainnollistamaan sen muodostamista

Long-term changes in the incidence of childhood epilepsy. A population study from Finland

BackgroundThe incidence of childhood epilepsy has changed during the past decades, but it is unclear whether it increased or decreased.MethodsChanges in drug-treated childhood epilepsy between 1968 and 2012 were evaluated using the Finnish nationwide register of all children, aged ≤ 15 years, on antiepileptic drugs (AEDs) prescribed for the treatment of epilepsy. The first registered entitlement to full-refundable AEDs was used as a proxy for newly diagnosed epilepsy. Incidence densities were calculated as ratios of annual new cases per 100,000 person-years in each calendar year during 1968 to 2012.ResultsThe annual incidence density of newly treated childhood epilepsy increased from 35 in the 1960s to 87 per 100,000 person-years in the 1990s and decreased thereafter to 61 per 100,000 person-years. Since 1996, the incidence density decreased 1–2% per year in children aged ConclusionThe incidence of drug-treated childhood epilepsy from the late 1960s to the early 1990s distinctly increased. The reasons for the increase are not fully understood but may include increasing ascertainment through improved diagnosis and a wider acceptance of AED treatment. Since the 1990s, a slight decline can be seen, probably reflecting the recent improvement in child health and safety.</p

Kätilöiden käsityksiä ponnistusvaiheen hoidosta normaalissa alatiesynnytyksessä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Keski-Suomen keskussairaalan ja Tampereen yliopistollisen sairaalan synnytysyksiköissä työskentelevien kätilöiden toimintaa normaalin synnytyksen ponnistusvaiheessa ja heidän käsityksiään normaalia alatiesynnytystä edistävistä käytännöistä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää syntymän hoitoa koskevia hoitokäytäntöjä. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää laadittaessa paikallisia normaalin synnytyksen hoito-ohjeita. Opinnäytetyön tutkimusosa toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin käyttämällä strukturoitua sähköistä kyselylomaketta, joka sisälsi yhden avoimen kysymyksen. Aineisto analysoitiin tilastollisesti frekvensseinä ja prosenttiosuuksina, ja avoimen kysymyksen vastaukset määrällisellä sisällön analyysilla. Tutkimustulosten mukaan kätilöt edistivät normaalia synnytystä muun muassa antamalla synnyttäjälle tietoa eri ponnistusasennoista ja kivunlievitysmenetelmien vaikutuksista asentojen valintaan, suojelemalla välilihaa ja käyttämällä episiotomiaa valikoiden. Kätilöiden käsityksen mukaan normaalia synnytystä edistäviä käytäntöjä ovat myönteisen yhteistyösuhteen muodostaminen, synnytyksen luonnonmukaisen kulun tukeminen, liikkumaan kannustaminen ja perustarpeista huolehtiminen. Kätilöiden tulee motivoida synnyttäjää aktiivisemmin erilaisten ponnistusasentojen kokeilemiseen ja tarjota erilaisia välineitä mieleisen ponnistusasennon löytämiseksi. Ponnistamisen ohjauksessa tulee suosia aikaisempaa enemmän naisen omien tuntemusten mukaan tapahtuvaa ponnistamista ja kätilöiden tulee olla mahdollisimman paljon läsnä synnytyshuoneissa.The purpose of the thesis was to describe the actions in the second stage of labour of a normal childbirth by midwives who worked in the maternity units of Central Finland Central Hospital and Tampere University Hospital. Moreover, the thesis also examined their opinions on the practices that would advance normal childbirth. The main goal was to produce information which would enhance the development of the care practices related to childbirth. The results of thesis can be used when making local regimens for normal labour. The research part of the thesis was implemented as quantitative research. The material for the research was collected by using a structured electronic questionnaire which included one open question. The data was analysed statistically as frequencies and percentages, and the answers of the open question with a quantitative content analysis. The research results show that midwives advance normal labour, for example, by giving information to the parturient about different pushing positions and about the influence of pain relief methods on choosing the positions, by protecting the perineum and by using episiotomy carefully. According to the midwives, factors that enhance normal childbirth are creating a positive cooperation relation, supporting the natural course of childbirth, encouraging the parturient to move and taking care of basic needs. Midwives should motivate the parturient to try different pushing positions actively and offer different equipment in order to find a pleasant position. In the directing of pushing, midwives should allow it to happen according to the feelings of the parturient more than before. Moreover, they should be present in the labour rooms as much as possible

Sosiaalisen median hyödyntäminen IT-alan rekrytointiprosesseissa

Teknologian muutokset ja digitalisaatio ovat vaikuttaneet erilaisiin liiketoimintaprosesseihin merkittävästi viime vuosikymmenien aikana. Erityisesti sosiaalisen median käyttö on kasvanut huomattavasti ja nykypäivänä sosiaalisen median sivustoilla vieraillaan internetissä eniten. Sosiaalinen media vaikuttaa paitsi yksilöiden vuorovaikutukseen keskenään, myös yritysten sekä yksityisten henkilöiden väliseen vuorovaikutukseen, minkä vuoksi sitä voidaan pitää merkittävänä ilmiönä tänä päivänä. Tämän myötä sen vaikutus huomioidaan tänä päivänä yhä laajemmin osana myös erilaisten yritysten strategioita ja liiketoimintaprosesseja. Rekrytointiprosessi puolestaan on yrityksille merkittävä taloudellinen investointi myös pitkällä aikatähtäimellä. Sosiaalinen media tarjoaa myös rekrytointiprosesseihin uusia toimintamalleja ja aputyökaluja. Tässä pro gradu-tutkielmassa tutkin sosiaalisen median merkitystä erityisesti osana IT-toimialan rekrytointiprosesseja. Tämän osaamisryhmän valintaan vaikutti erityisesti oma mielenkiintoni sekä lisäksi alan osaajien rekrytoinnin haastavuus tänä päivänä sekä viime vuosien aikana, mikä tekee siitä ajankohtaisen tutkimuskohteen. Tutkielma on kvalitatiivinen ja sen aineisto on kerätty viiden puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla Helsingissä alkusyksystä 2017. Aineiston analysointi on tehty teemoittelun menetelmää hyödyntäen ja tutkielmassa aihetta on lähestytty erityisesti alan rekrytoijien näkökulmasta

Lonkkamurtumapotilaan kirjallinen ravitsemusohje

Vuosittain Suomessa tilastoidaan yli 7000 lonkkamurtumaa. Yli 90 % lonkkamurtumista tapahtuu kaatumisen seurauksena ja valtaosalla potilaista on taustalla osteoporoosi. Kotonaan ennen murtumaa asuneista lonkkamurtumapotilaista 29 % ei kykene enää asumaan kotonaan vaan päätyy vuoden kuluessa pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Ravitsemus liittyy vahvasti lonkkamurtumapotilaiden kuntoutumiseen. Ruokavaliomuutoksilla voidaan saavuttaa sekä kuntoutumista parantava että uusia kaatumisia ehkäisevä vaikutus. Ruokavaliolla voidaan vaikuttaa myös osteoporoosiin. Lonkkamurtumapotilaan tulisi saada tietoa ravitsemuksen merkityksestä kuntoutumiseensa, jotta potilas tuntisi voivansa vaikuttaa siihen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia kirjallinen ravitsemusohje lonkkamurtumapotilaille. Tavoitteena oli laatia sisällöllisesti, opetuksellisesti ja ulkomuodollisesti laadukas potilasohje, jota voi hyödyntää käytännön hoitotyössä. Kirjallisella potilasohjeella tuetaan suullista potilasohjausta. Työtä tehtiin yhteistyössä Turun sosiaali- ja terveystoimen kanssa ja se liittyi kehittävä vuoropuhelu- ravitsemusterveysprojektiin. Ohje laadittiin kirjallisuuskatsauksen tuottaman teoreettiseen viitekehyksen pohjalta. Lonkkamurtumapotilaan ravitsemuksen pääkohdat ovat monipuolinen ruokavalio sekä riittävä kalsiumin ja D-vitamiinin saanti Kirjallisessa potilasohjeessa tieto on pyritty esittämään ytimekkäästi, selkeästi ja perustellen, jotta ohje on ikääntyneen potilaan näkökulmasta mahdollisimman ymmärrettävä ja helposti toteutettavissa.Statistics show there are over 7000 hip fracture incidents every year in Finland. Over 90 % of the fractures occur when a person falls down e.g. on the ground. A majority of the hip fracture patients have also been diagnosed with osteoporosis. 29 % of the patients who were able to live independently prior to the hip fracture end up in a long-term care in a hospital or some other therapeutical facility. Nutrition is an essential part of the rehabilitation process among hip fracture patients. Dietary changes can help both rehabilitation of the fractured hip as well as preventing future fractures. Changes in the nutrition have also beneficial effects on the osteoporosis. In order for the patients to be able to have an impact on their own rehabilitation process, it's very important for them to receive information about the right kind of diet. The purpose of this thesis was to compile a written nutritional guidebook for the hip fracture patients. A written guidebook supports the spoken guidance given e.g. in the hospital. This thesis was made in co-operation with the municipal social services and health care department of Turku. The thesis was also a part of a nutritional health project, improving dialogue. The hip fracture patient's nutrition consists of diverse diet and adequate intake of calcium and vitamin D. The information in the guidebook was demonstrated as clearly as possible, so it would be understandable and easy to follow by the elderly patients

Arjen terapiaa - Toimintaterapeutti lastensuojelulaitoksessa

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata toimintaterapeutin työn sisältöä, sen laajentamismahdollisuuksia sekä erityisosaamista lastensuojelulaitoksessa. Työn yhteiskunnallinen merkitys perustuu artikkelisarjaan, joka tehtiin opinnäytetyöstä saadun aineiston pohjalta. Artikkelien tavoitteena oli toimintaterapian sekä toimintaterapeutin työn esittely, informaation lisääminen ja toimintaterapeutin tarpeellisuuden pohtiminen lastensuojelussa työskentelevien ammattilaisten, toimintaterapeuttien ja lapsiperheiden keskuudessa. Kirjallisuuskatsaus koottiin aiheeseen kuuluvista teorioista, ja se koostui lastensuojeluun, lapsen ja nuoren psyykkiseen kehitykseen, varhaiseen vuorovaikutukseen, kiintymyssuhteeseen, traumaan sekä toimintaterapiaan liittyvistä aihepiireistä. Teoriat valikoituivat asiakkaan ja ympäristön perusteella, jotta ymmärrettäisiin lastensuojelun asiakkaan ongelmat ja ympäristön vaikutus. Lisäksi selvitettiin, kuinka toimintaterapialla voidaan tukea lapsen ja nuoren kehitystä. Aineisto kerättiin kirjallisuuskatsauksen avulla sekä teemahaastatteluin, joiden teemat perustuivat Toimintaterapianimikkeistöön (2003). Haastateltavina oli seitsemän toimintaterapeuttia, jotka työskentelevät lastensuojelulaitoksissa toimintaterapeutti-nimikkeellä. Haastattelut nauhoitettiin ja haastattelumateriaali analysoitiin teoriaohjaavaa aineistonanalyysia käyttäen. Haastatteluista saadut tulokset tukivat määritelmää toimintaterapeutin työn sisällöstä. Toimintaterapeutin työn sisältö lastensuojelulaitoksessa on pääasiassa asiakas-, suunnittelu sekä dokumentointityötä. Lastensuojelun asiakkaat ovat usein moniongelmaisia, jolloin toimintaterapiassa keskitytään mm. itsestä huolehtimisen, sosiaalisten tai tunne-elämän taitojen harjoitteluun esimerkiksi luovien menetelmien tai arjessa tapahtuvan terapian avulla. Toimintaterapeutti on moniammatillisen työyhteisön jäsen. Työ voi olla työyhteisön tai muiden alan ammattilaisten konsultointia. Toimintaterapeutit haluaisivat sisällyttää enemmän ryhmiä työhönsä ja lisätä ryhmäkertojen määrää. Lisäksi esille nousi työyhteisöjen vaihteleva tietämys toimintaterapiasta. Työyhteisöä tulisikin konsultoida enemmän, jotta toimintaterapeutin erityisosaamista osattaisiin hyödyntää paremmin. Toimintaterapeutilla on taito analysoida sekä soveltaa toimintaa ja siten löytää keinoja asiakkaan ongelmien ratkaisemiseksi ja toimia tukena arjessa. Toimintaterapeuteilla on perusteltu paikka lastensuojelussa, sillä heiltä löytyy hyödyllisiä menetelmiä lasten ja nuorten kasvun sekä kehityksen tukemiseksi.The purpose of thesis was to describe the work content of the occupational therapist, how to develop it, and what special knowlegde is required when working in a facility for child protection. The importance to society of this thesis is based on a series of articles which was done using the data gathered. The purpose of a series of articles was to introduce occupational therapy and the occupational therapist’s work content, to increase information, and to discuss the need for occupational therapists in child protection services. The material for the theory part was collected from professional literature and dealt with child care, child and adolescent psychological development, early interaction, attachment, trauma, and occupational therapy themes. Theories were selected to increase understanding for the client’s problems or environment’s effects. In addition, ways for the occupational therapist to support and promote child and adolescent development were investigated. The information was gathered from literature and theme interviews. Themes for interviews were based on the “Toimintaterapeuttinimikkeistö (2003)”. Seven occupational therapists were interviewed who were working in a child welfare protection facility as occupational therapists. The interviews were recorded and material was analysed with theory-directed content analysis. The results supported the accepted definition of the occupational therapist’s work content including client care, planning, and documentation work. The clients of child protection service usually have many different problems, and occupational therapy concentrates on the practise, for example, of activities of daily living, social, and emotional life skills. Occupational therapists normally belong to multi-professional teams working as consultants to the team or in cooperation with other professionals. Occupational therapists would like to have more group therapy in their work, and felt it still necessary to educate professionals in the ways that the special competencies of occupational therapists might be used in helping clients to find ways to solve problems and move forward in everyday life skills. Occupational therapists have justified positions in child protective services because they have useful and creative methods to promote child and adolescent growth and development

Tiivistelmä: Lypsylehmien rehuhyötysuhde paremmaksi eläinjalostuksella

201