Rekisteritutkimus psyykenlääkkeiden käytön yleisyydestä oululaisilla omaishoitajilla vuonna 2013

Omaishoitajan psyykkisen terveydentilan ja kuormittuneisuuden indikaattorina voidaan pitää hänen psyykenlääkkeiden käyttöään. Aiheesta ei ole julkaistu suomalaista tutkimustietoa. Tavoitteenamme oli selvittää, erosivatko psyykenlääkkeitä kalenterivuoden aikana ostaneiden osuudet omaishoitajien ja muun saman ikäisen väestön välillä. Lisäksi kuvailemme omaishoidettavien terveydentilaa ja psyykenlääkkeen oston yleisyyttä. Rekisteritutkimuksemme kohteena olivat Oulussa vuonna 2013 asuneet henkilöt, joiden tietoja analysoitiin kuvailevin tilastollisin menetelmin ja logistisella regressioanalyysilla. Omaishoitajien (N=1 905) keski-ikä oli 59 vuotta ja 62 % oli naisia. Keskimäärin yksi neljästä omaishoitajasta oli ostanut jotain psyykenlääkettä sairausvakuutuksen korvaamana. Työikäiset (18−64-vuotiaat) omaishoitajat ostivat yleisimmin masennuslääkettä (16 %) ja ikääntyneet (65–95-vuotiaat) unilääkettä (18 %). Psyykenlääkettä ostaneita oli enemmän työikäisissä omaishoitajissa kuin vertailuväestössä (23 % vs. 14 %); ikääntyneillä ei ollut merkitsevää eroa. Kun psyykenlääkkeen ostoa tarkasteltiin tarkemmin neljässä yleisimmässä lääkeryhmässä, havaittiin vertailussa sukupuolittaisia eroja: työikäisen miespuolisen omaishoitajan unilääkkeen ostamisen vetosuhde (odds ratio) väestöön verrattuna oli 1,4 ja naisilla masennuslääkkeen ostamisen vetosuhde 1,2. Psykoosilääkkeen käyttö oli naispuolisilla omaishoitajilla vertailuväestöä harvinaisempaa: työikäisellä naisella vetosuhde oli 0,8 ja ikääntyneellä 0,6. Omaishoidettavien keski-ikä oli 60 vuotta, ja ikääntyneitä kuoli 13 % vuoden 2013 aikana. Lähes joka toisella työikäisellä ja ikääntyneellä omaishoidettavalla oli vähintään yksi psyykenlääkkeen osto. Omaishoito jatkuu usein vuosia, joten omaishoitajien kanssa toimivien tulee kiinnittää huomiota hoitajan psyykkiseen jaksamiseen. Omaishoitoa tukevia palveluja ja järjestelyjä tulee kehittää entisestään tukemalla myös omaishoitajan psyykettä

High and increasing prevalence of inflammatory bowel disease in Finland with a clear North-South difference

Peer reviewe

Psychiatric disorders in paediatric-onset immune-mediated inflammatory diseases : a nationwide Danish study

ObjectivesTo investigate the frequency of psychiatric disorders before and after onset of paediatric-onset immune-mediated inflammatory diseases (pIMID).Study designIn a nationwide study from 1996 to 2018, we investigated psychiatric disorders in patients with paediatric-onset inflammatory bowel diseases, autoimmune liver diseases and rheumatic diseases, using Danish national healthcare and population registers. Each case was matched with up to 10 controls from the background population. The cumulative incidence for psychiatric disorders prior to pIMID onset in patients was compared with controls. Cox proportional regression was used to estimate adjusted HRs (aHR) with a 95% CI between cases and controls after the index date.ResultsWe included 11 208 cases (57% female) and 98 387 controls. The median age at disease onset was 12.5 years (IQR 8-15) and follow-up time 9.8 years (IQR 5-15). We found an association between psychiatric disorders before index date and a diagnosis of subsequent pIMID (OR 1.3, 95% CI 1.2 to 1.4). Notably, after index date, cases also had an increased risk (aHR 1.6, 95% CI 1.5 to 1.7) of psychiatric disorders compared with controls. This risk was increased for all groups of psychiatric disorders. Female patients had an increased risk of suicide attempt after index date (aHR 1.4, 95% CI 1.1 to 1.8).ConclusionPatients with pIMID are at increased risk for a broad spectrum of psychiatric disorders both before and after onset of pIMID. The results support the need for awareness of psychiatric morbidity in this young patient group and the need for coordinated healthcare for those with comorbid states.Peer reviewe