Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa:hyväksi havaittuja ja kehitteillä olevia käytänteitä

Tiivistelmä Tässä artikkelissa tarkastellaan korkeakoulupedagogiikkaa työelämäosaamisen vahvistamisen näkökulmasta ja luodaan katsaus korkeakoulutuksen toimintakulttuuria uudistavan Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa -hankkeen (myöhemmin TYÖPEDA) kehittämistoimenpiteiden lähtötilanteeseen: mitä on jo kehitetty tai kehitteillä. Työelämäpedagogiikalla tarkoitetaan tässä yhteydessä toimintamalleja, joissa korkeakoulut ja työelämä luovat yhdessä teoriaa ja käytäntöä yhdistäviä oppimisympäristöjä. Artikkeli perustuu kymmeneen työelämäpedagogiikkaa kehittävään korkeakoulutuksen käytänteeseen 2010-luvulta. Käytänteitä tarkastellaan korkeakoulujen ja työelämän yhteistyön, opiskelijoiden työelämätaitojen kehittämisen sekä korkeakouluhenkilöstön työelämäpedagogisen osaamisen kehittämisen -teemojen kautta integratiivisen pedagogiikan malliin peilaten. Integratiivisessa pedagogiikassa eli ajattelussa, käsitteellistämisessä ja teoriatiedon soveltamisessa painottuvat teoreettisen, käytännölliskokemuksellisen, itsesäätely- ja sosiokulttuurisen tiedon yhdistäminen. Käytänteissä ilmeni integratiivisen pedagogiikan tasojen tunnusmerkkejä vaihtelevasti. Kognitiivisen ja sosiaalisen tason piirteitä havaittiin lähes kaikissa käytänteissä, mutta emotionaalisen tason tunnusmerkkejä tunnistettiin huomattavasti vähemmän. Artikkelissa kootaan työelämäpedagogiikan toimintamalleja ja oppimiskäytänteitä sekä tuotetaan tilannekuvaa suomalaisten korkeakoulujen työelämärelevanssitaitojen kehittämiseen liittyneistä projekteista viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Samalla tehdään näkyväksi monipuolista työelämäpedagogiikkaan liittyvää osaamista, jota voidaan hyödyntää korkeakoulutuksessa

Work placement periods in university studies:recommendations on the planning, implementation and reporting of internships and other work placement periods – for students, universities and employers

Foreword An internship or other comparable work placement period plays an important role in a university degree – an internship can bridge theoretical knowledge with practical skills that are needed in working life. Particularly these days, as the pressure to shorten study times has increased, internships have become more important, because they offer students a chance to gain some work experience before graduation. A well-planned internship can benefit everyone: the student, the university, and the employer. At the moment, internship practices differ across universities and degree programmes, which can place students in different fields in unequal positions. Of course, each degree programme should be able to choose the internship model that best suits it. However, many aspects of internships could be harmonised, and developing the internship system would benefit students, universities and internship providers alike. This guide was written as part of the ESR funded TYYLI project (Työelämäjaksoja ja työssäoppimista yliopisto-opintoihin – Bridging the gap between university studies and working life). This guide maps out the strengths and weaknesses of current internship practices at Finnish universities and gives recommendations for areas of development and operating models, covering the different stages of the internship process and all the parties – the university, the student and the organisations that offer internship opportunities. This guide was commented on by a large and varied group of actors in the university sector, student unions, companies and employers’ associations, and we would like to thank everyone for their valuable contribution. Practice makes perfect

Työelämäjaksot yliopisto-opinnoissa:suosituksia harjoitteluiden sekä muiden työelämäjaksojen suunnitteluun, toteuttamiseen ja raportointiin — opiskelijalle, yliopistolle ja työnantajalle

Alkusanat Yliopisto-opintoihin sisältyvällä harjoittelulla tai muulla siihen rinnastettavalla työelämäjaksolla on merkittävä asema tutkinnossa, sillä harjoittelu sitoo usein teoreettisiksi miellettyjä opintoja käytännön työelämään. Etenkin nyt, kun opiskelijoiden valmistumisaikoja pyritään valtakunnallisesti lyhentämään, harjoittelun merkitys oman alan työkokemusta tarjoavana oppimiskokemuksena ennen valmistumista korostuu entisestään. Hyvin suunniteltu harjoittelu hyödyttää opiskelijoiden lisäksi myös yliopistoa ja työnantajia. Harjoittelukäytänteet eri yliopistoissa ja eri tutkinto-ohjelmissa ovat tällä hetkellä hyvin erilaisia ja osin jopa epätasa-arvoisia eri alojen opiskelijoiden välillä. On selvää, että jokaisessa tutkinto-ohjelmassa harjoittelu tulee toteuttaa sille parhaiten soveltuvalla tavalla. Monet harjoitteluun liittyvistä asioista ovat kuitenkin sellaisia, joita olisi mahdollista yhtenäistää ja joiden kehittäminen hyödyttäisi niin opiskelijoita, yliopistoa kuin harjoittelupaikkoja tarjoavia organisaatioitakin. Tämä opas on laadittu yliopistojen harjoittelukäytänteiden kehittämisen tueksi osana ESR-rahoitteista TYYLI (Työelämäjaksoja ja työssäoppimista yliopisto-opintoihin) -hanketta. Oppaassa kuvataan suomalaisten yliopistojen harjoittelukäytänteistä tunnistettuja vahvuuksia ja heikkouksia ja annetaan suosituksia kehittämiskohteiksi ja toimintamalleiksi harjoittelun eri vaiheisiin sekä yliopistolle, opiskelijalle että harjoittelupaikkoja tarjoaville organisaatioille. Oppaan kommentointiin ovat osallistuneet laajasti useat yliopistotoimijat, ylioppilaskunnat, yritykset ja työnantajajärjestöt, heille kaikille palautteista lämpimät kiitokset. Harjoittelu tekee mestarin