Simulating impacts of climate and management on timothy growth in Northern countries

201

The Impact of Intensive Grass Cultivation on Biodiversity - Review

Luken kirjat, raportit, oppaat ja esitteet201

Lypsylehmien ruokinnan järjestäminen – pitkän aikavälin taloustarkastelu

Maatilan toimintaa kehitettäessä toimintavaihtoehtojen määrä kytkeytyy suunnittelun aikajänteeseen. Pitkälläaikavälillä on mahdollista tehdä paljon ja suuria muutoksia, mutta lyhyellä aikavälillä vaihtoehtojenmäärä voi olla hyvinkin rajoitettu. Kummallakin aikavälillä maatalousyrittäjän tavoitteena on tuottojen jakustannusten erotuksen maksimointi.Ruokinta vaikuttaa tuottojen suuruuteen, sillä eri rehuyhdistelmät muuttavat maitotuotoksen määrääja laatua. Lisäksi niillä on vaikutusta eläinten terveyteen. Maidontuotannossa ruokinta muodostaa keskeisenkustannuserän, joka vaihtelee ruokintavaihtoehdoittain. Kustannukset muodostuvat rehujen hankinnasta,käsittelystä ja eläinten ruokinnasta. Vaihtoehtoiset ruokintateknologiat muuttavat myös kustannussuhteita.Lehmän ruokinnan ja maitotuotoksen välisen yhteyden selvittäminen on haasteellinen tehtävä, sillävaihtoehtoisten ruokintakombinaatioiden määrä on suuri ja niiden ravitsemusfysiologiset vaikutuksetpoikkeavat toisistaan. Haasteellisuutta lisää myös se, että tarkasteluun on otettava mukaan maitotilan omienrehujen tuotanto ja siihen liittyvät prosessit (kasvifysiologia, maatalousteknologia jne.) ja niiden määräämätreunaehdot. Tutkimus on rajattu siten, että siinä tarkastellaan muutamia keskeisimpiä rehuja. Sisäruokintakaudenaikana karkearehuna käytetään tilalla tuotettua säilörehua, jota täydennetään väkirehulla(ohra-rypsirouheseos). Kasvukauden aikana kokoaikaisen sisäruokinnan lisäksi vaihtoehtoina on laidunnustai osittainen laidunnus, sillä laidun on lypsylehmälle luonnollista rehua.Tässä tutkimuksessa lypsylehmien ruokintaa tarkastellaan pitkän aikavälin taloudellisena optimointiongelmana.Tutkimuksessa luodaan lineaarinen optimointimalli, joka tekee mahdolliseksi tarkastellarehuntuotannon eri osatekijöitä talouden näkökulmasta. Mallilla verrataan eri toimintavaihtoehdoista saatavientuottojen ja kustannusten erotusta. Optimointimallin pohjana on Seppälän ym. (2002) laatima sisäruokintakaudenoptimointimalli, joka on päivitetty vastaamaan nykyistä tuotantoteknologiaa ja jota onlaajennettu kattamaan myös laidunkausi.Eri rehuyhdistelmien tuotosvaikutus on määritetty MTT:n tuotantokokeiden pohjalta, kuten mm.vähenevät rajatuotokset ja rehujen väliset korvautuvuussuhteet ja niihin liittyvät rajoitukset. MTT:n koetulostenpohjalta on määritetty säilörehun laadun (D-arvo) ja sadon (kg ka/ha) muutokset kasvukauden edetessäsekä kevätkorjuun ajoittumisen vaikutus syyssadon laatuun ja määrään. Teknologiset mahdollisuudetja rajoitteet perustuvat pääosin Työtehoseuran tutkimustuloksiin. Laidunkauden osalta responssit perustuvatMTT:n laidunkokeisiin ja TTS:n työnmenekkitutkimusten tuloksiin

Specialization and optimization of constraint programs with dynamic scheduling

In this report we discuss some of the issues involved in the specialization and optimization of constraint logic programs with dynamic scheduling. Dynamic scheduling, as any other form of concurrency, increases the expressive power of constraint logic programs, but also introduces run-time overhead. The objective of the specialization and optimization is to reduce as much as possible such overhead automatically, while preserving the semantics of the original programs. This is done by program transformation based on global analysis. We present implementation techniques for this purpose and report on experimental results obtained from an implementation of the techniques in the context of the CIAO compiler

Invisible Higgs and Dark Matter

We investigate the possibility that a massive weakly interacting fermion simultaneously provides for a dominant component of the dark matter relic density and an invisible decay width of the Higgs boson at the LHC. As a concrete model realizing such dynamics we consider the minimal walking technicolor, although our results apply more generally. Taking into account the constraints from the electroweak precision measurements and current direct searches for dark matter particles, we find that such scenario is heavily constrained, and large portions of the parameter space are excluded.Comment: arXiv admin note: text overlap with arXiv:0912.229

Process-based modelling of the nutritive value of forages: a review

201

Expression of caspases 3, 6 and 8 is increased in parallel with apoptosis and histological aggressiveness of the breast lesion

The aim of this investigation was to study the expression of caspases 3, 6 and 8 and their association to apoptosis in preneoplastic and neoplastic lesions of the breast. The material consisted of nine benign breast epithelial hyperplasias, 15 atypical hyperplasias, 74 in situ and 82 invasive carcinomas. The extent of apoptosis was assessed by the TUNEL method and caspase 3, 6 and 8 expression by immunohistochemistry with specific antibodies. Increased caspase 3 immunopositivity, as compared to staining of normal breast ductal epithelium, was seen in 22% of benign epithelial hyperplasias, 25% of atypical hyperplasias, 58% of in situ carcinomas and 90% of invasive carcinomas. The corresponding percentages for caspase 6 and 8 were 11%, 25%, 60%, 87% and 22%, 57%, 84%, 83% respectively. In high-grade in situ lesions there were significantly more cases with strong caspase 3, 6 and 8 immunoreactivity than in low- and intermediate-grade lesions (P = 0.0045, P = 0.049 and P = 0.0001 respectively). In invasive carcinomas, however, no association between a high tumour grade and caspase 3, 6 or 8 expression was found (P = 0.27, P = 0.26 and P = 0.69 respectively). The mean apoptotic index was 0.14 ± 0.14% in benign epithelial hyperplasias, 0.17 ± 0.12% in atypical hyperplasias, 0.61 ± 0.88% in in situ carcinomas and 0.94 ± 1.21% in invasive carcinomas. In all cases strong caspase 3, 6 and 8 positivity was significantly associated with the extent of apoptosis (P < 0.001, P = 0.015 and P = 0.050 respectively). The results show that synthesis of caspases 3, 6 and 8 is up-regulated in neoplastic breast epithelial cells in parallel to the increase in the apoptotic index and progression of the breast lesions. © 1999 Cancer Research Campaig

Sward and milk production response to early turnout of dairy cows to pasture in Finland

The timing of turnout is an important factor affecting the grazing management of dairy cows. However,its consequences are not well known in the short grazing season of northern Europe. Thus, the effect of the turnout date of dairy cows to pasture on sward regrowth, herbage mass production and milk production was studied in two experiments,1)a grazing trial with 16 Holstein-Friesian dairy cows and 2)a plot trial where the treatments simulated the grazing trial.The treatments were early turnout (1 June)and normal turnout (6 June).Early turnout decreased the annual herbage mass (HM) production in the plot trial (P =0.005),but due to a higher average organic matter (OM)digestibility (P 0.05). Although early turnout had no effect on milk yields it meant easier management of pastures.;Oikea laiduntamisen aloitusajankohta on tärkeä laitumien hoidon ja hyväksikäytön kannalta. Sen merkitys on todennäköisesti sitä suurempi mitä lyhyempi kasvukausi on. Koska asiasta ei ole suomalaisia tutkimustuloksia,tutkittiin laitumelle laskun ajankohdan vaikutusta laitumen kasvuun ja hyväksikäyttöön sekä lehmien tuottoon kahdessa kokeessa: laidunkokeessa ja tähän yhdistetyssä simuloidussa kenttä kokeessa. Kokeessa verrattiin aikaista aloitusta (1. kesäkuuta)ja normaalia aloitusta (6. kesäkuuta). Kokeetsuoritettiin timotei-nurminata -laitumella,ja laidunkokeessa käytettiin 16 HolsteinFriisiläistä lypsylehmää. Tarjolla oleva laitumen määrä oli 2123 kg kuiva-ainetta lehmää kohti vuorokaudessa, ja laitumen typpilannoitus 196 kg ha1 vuodessa. Aikainen aloitus alensi laitumen kuiva-ainetuotantoa simuloidussa kenttäkokeessa. Toisaalta aikainen aloitus johti korkeampaan sulavuuteen, minkä vuoksi aloitusajankohta ei vaikuttanut sulavan orgaanisen aineen satoon. Myös laidunkokeessa aikainen laitumelle lasku alensi laitumen määrää (kg ha1) myöhäisempään aloitukseen verrattuna. Erot laitumen määrässä, nurmen korkeudessa ja laitumen sulavuudessa olivat suurimmillaan kesä kuun lopussa ja heinäkuun alussa. Aikaisen aloituksen ryhmän laitumen loppukorkeus oli kokeen aikana alhaisempi, mikä osoittaa parempaa laitumen hyväksikä yttöä. Aloitusajankohta ei kuitenkaan vaikuttanut maidon tuotantoon (aikainen 21,0 vs. myöhäinen 20,3 kg vrk1) eikä maidon rasva-(aikainen 39,0 vs.myöhäinen 41,3 g kg1)ja valkuaispitoisuuteen (aikainen 34,5 vs. myöhäinen 34,3 g kg1). Vaikka laiduntamisen aloituksen ajankohta ei vaikuttanutkaan maidon tuotantoon, se vaikutti laitumen kasvuun, hyväksikäyttöön ja laiduntamisen järjestelyihin