Hans Nielsen Frandsen

November 29th 1967 died in Denmark the correspondent member of the Scientific Agricultural Society of Finland (from the year 1956) Doctor h.c. HANS NIELSEN FRANDSEN (born 1881). In this article professor Vilho A. Pesola outlines the curriculum vitae of Dr. Frandsen and gives a summary of his scientific biological investigations and of his practical plant breeding work

Lantsträsädes- och ärtsorternas tidigare och nutida utbredning i Finland, deras egenskaper och betydelse för växtförädlingen samt tillvaratagningen av desamma

In the paper the Finnish country varieties of rye, winter and spring wheat, barley, oats, and field peas, their past and present distribution, their agronomic characteristics, and their value for the Finnish plant breeding are discussed. The importance of maintenance of country plant material is emphasized

Kevätvehnän keltaruosteen kestävyydestä

vokKirjasto Aj-kOn the resistance of spring wheat to yellow rus

Wilhelm Rudorf

Am 26. März 1969 verstarb in Herrsching in der Bundesrepublik Professor Dr. Wilhelm Rudorf (geb. 1891), Ehrenmitglied (seit 1956) den Agrikulturwissenschaftlichen Gesellschaft in Finnland. Auf der Sitzung der Gesellschaft am 27. November 1969 hielt Professor Vilho A. Pesola eine Gedächtnisrede über Professor Rudorf, in der er über dessen Lebenslauf berichtete und eine Zusammenfassug über dessen wissenschaftliche Arbeit auf den Gebieten der Pflanzengenetik, der Pflanzenphysiologie und der Pflanzenzüchtung gab

Kulttuurikasvupaikkain kasvit Kuusamossa ja Sallassa yli kolme vuosikymmentä sitten

In the article a list of the plants in the ruderal places (fields, yards, etc.) in the counties Salla and Kuusamo (Ks) in northern Finland (around the Arctic circle) in the year 1917 (2) are enumerated. Most of them have been carried here by man (antropochores: I in the table). Other species are native in this region but are clearly favoured by the influence of man (apophytes; II in the table). Some special features in the composition of the ruderal flora are discussed

Vehnän kvaliteettijalostuksesta ja sen tuloksista Suomessa

Yhteenvetona edellä esitetystä voidaan mainita seuraavaa: Syysvehnästä on maassamme käytettävissä, kotimaisen kasvinjalostustyön tuloksena, lajikkeita (Varma, Olympia, Vakka), jotka leivontaominaisuuksiltaan (Olympia, Vakka) ja jauhatusominaisuuksiltaan (Varma, Vakka) täyttävät varsin tai erittäin korkeat vaatimukset. Syysvehnän aikainen tuleentuminen on omiaan varmistamaan sadon laadun hyvyyden, lakoutuneisuus ja loppukesän sateisuus saattaa sitä vaarantaa. Varmalla ja Olympialla on tiettyjä viljelybiologisia heikkouksia, jotka rajoittavat niiden viljelyä; Vakkaan kiinnitetään toiveita. Syysvehnän jalostustyössä vaativat vehnän jauhatusominaisuudet osakseen ilmeisesti entistä suurempaa huomiota. Kevätvehnästä on käytettävissä olevalla lajikevalikoimalla sen laatutaso pidettävissä tyydyttävällä korkeudella. Kotimaisessa jalostustyössä on varsin edullisesti onnistuttu yhdistämään sovelias aikaisuus ja hyvät leivontaominaisuudet (B tai lähes A luokka). Ruotsalaisilla jalosteilla on, niiden monien edullisten viljelyominaisuuksien ohessa suhteellinen myöhäisyys haittana, nimenomaan kvaliteettituotantoa ajatellen. Kevätvehnän viljelyssä meillä on kiinnitettävä erityistä huomiota lajikkeitten aikaisuuteen, ja kullekin viljelyalueelle on koetettava saada aikaisuuden puolesta soveliaat lajikkeet. Vehnän lajiketilanne on meillä nykyisin sellainen, että sääsuhteiltaan normaalisina ja normaalista edullisempina kesinä voimme itse tuottaa laadultaan tyydyttävän vehnäviljan. Sääsuhteiltaan epäedulliset kesät (koleus, sateisuus, hallaisuus ym.) vaikuttavat erityisesti kevätvehnän kvaliteettiin. Tästä syystä ja syysvehnän suhteellisen runsaan satoisuuden vuoksi olisi erityisesti syysvehnän viljelyä lisättävä. Vehnälajikkeittemme suhteellisen korkea kvaliteettitaso on tärkeätä ottaa huomioon pyrittäessä vehnäntuotannossa omavaraisuutta kohti ja järjestettäessä vehnäviljan tuontia ulkomailta. Vehnän hyvällä kvaliteetilla on huomattava kansantaloudellinen merkitys

Maatalouskoelaitoksen kasvinjalostusosasto Jokioisissa kesällä 1929 : Kenttäopas

vokKirjasto Aj-

Sopu : Uusi kevätvehnäjaloste

vokKirjasto Aj-

Syysviljan talvehtimisesta Jokioisissa talvikautena

vokKirjasto Aj-

Tärkeimmät ruislaatumme maatalouskoelaitoksen kasvinjalostusosaston Jokioisissa suorittamien kokeiden valossa

vokKirjasto Aj-kDie wichtigsten Roggensorten in Finnlan