Åtgärdsprogram för vattenvården för åren 2022–2027 i Södra Österbotten, Österbotten och Mellersta Österbotten.

Det centrala syftet med vattenvården är att hindra att tillståndet i vattendragen, sjöarna och kustvattnen försämras och att sträva efter att alla vatten uppnår åtminstone god status. Tillståndet i vatten som bedömts ha hög eller god status får inte försämras. För att nå målet planerar och vidtar man åtgärder som förbättrar vattnens status samt följer upp effekterna. I vattenvården beaktar man också målen för havsvården, för hanteringen av översvämnings-risker och för naturskyddet. Vattenvården planeras enligt vattenförvaltningsområden, av vilka det finns sju i Fastlandsfinland. Ett vattenför-valtningsområde bildas av ett eller flera vattendragsområden. Planeringen av vattenvården framskrider i sexårspe-rioder. De första åtgärdsprogrammen som sträcker sig fram till 2015 utarbetades i ett brett samarbete under 2008–2009. Mer information om vattenvården och organiseringen av den inom vattenförvaltningsområdet finns på https://www.ymparisto.fi/sv-FI/Vatten/Vattenskydd/Vattenvardsplanering_och_samarbete/Vattenforvaltningsomraden/Kumo_alvSkargardshavetBottenhavet och i förvaltningsplanen för Kumo älvs-Skärgårdshavets-Bottenhavets vattenförvaltningsområde. I förvaltningsplanen för vattenvården beskrivs lagstiftningen och andra planer och strategier som rör vattenvården mer i detalj. Dessutom har man i vattenförvaltningsplanen gjort en granskning av alternativ för vattenvårdsåtgär-derna i hela vattenförvaltningsområdet

Leikki-ikäisen lapsen nielu- ja verinäytteenotto : ohje leikki-ikäiselle lapselle ja vanhemmille

Opinnäytetyön aihe oli toimeksianto Dextra Koskiklinikalta. Tarkoituksena oli tehdä tuotoksena ohje leikki-ikäiselle lapselle ja vanhemmille nielu- ja verinäytteenottoon. Työelämätaho koki tarpeelliseksi saada ohjeen leikki-ikäiselle ja vanhemmille siitä, kuinka toimia lapsen nielu- ja verinäytteenoton aikana. Tehtävinä oli selvittää, miten luodaan turvallinen näytteenottotilanne leikki-ikäiselle lapselle ja mitä asioita tulee huomioida leikki-ikäisen lapsen nielu- ja verinäytteidenotossa. Lisäksi tehtävänä oli selvittää, miten leikki-ikäistä lasta ja hänen vanhempiaan tulisi ohjata valmistautumaan näytteenottotilanteeseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että ohjeen avulla vanhemmat osaavat valmistaa leikki-ikäisen lapsen näytteenottoon, ymmärtävät oikeanlaisen kiinnipitotekniikan näytteenottotilanteessa ja pystyvät olemaan turvallinen tuki leikki-ikäiselle lapselle. Ohjeen tavoitteena oli myös lieventää lapsen ja vanhemman jännitystä ja pelkoja näytteenottotilanteessa sekä helpottaa laboratoriohoitajan työtä. Leikki-ikäisen lapsen näytteenoton haasteena on, että siinä täytyy ottaa paljon enemmän asioita huomioon kuin aikuisen näytteenottotilanteessa. Lapsi kokee sekä nielu- että verinäytteenotoista pelkoa ja kipua. Myös vanhempi voi jännittää lapsen näytteenottotilanteessa. Lapsen on vaikea ymmärtää kipua tuottavien toimenpiteiden merkitystä. Leikki-ikäisen lapsen näytteenoton tulisi sujua mahdollisimman nopeasti. Näytteenoton pyrkimyksenä on kivuttomuus, luottamuksen luominen ja turvallinen ilmapiiri. Näytteenottoon valmistautumisella on suuri merkitys näytteenoton sujuvuudessa. Turvallisen näytteenottotilanteen luomiseen tarvitaan tukea ja ohjausta leikki-ikäiselle lapselle sekä hänen vanhemmilleen. Yhteistyön sujuminen lapsen, vanhemman ja hoitajan välillä on ensiarvoisen tärkeää näytteenoton onnistumisessa. Tilanteessa vanhemman tulee luottaa laboratoriohoitajan ammattitaitoon ja samalla laboratoriohoitajan tulee ottaa huomioon vanhemman asiantuntijuus omasta lapsestaan. Leikki on hyvä apuväline lapsen ohjauksessa ja tukemisessa. Merkittävä tekijä näytteenoton onnistumisessa on lapsen turvallinen kiinnipito, joka täytyy vanhemmalle hyvin ohjata. Laboratoriohoitajan tulee myös kertoa vanhemmalle, että hän voi poistua tilanteesta, jos tilanne tuntuu liian haastavalta. Tuotos on tehty teoreettisen tiedon ja työelämätahon toiveiden pohjalta. Kehittämisehdotuksena on selvittää, millä tavoin ohje on Dextra-Koskiklinikalla ollut käytössä ja ovatko vanhemmat kokeneet ohjeen hyödylliseksi. Olisi mielenkiintoista saada tuloksia ohjeen toimivuudesta Dextra-Koskiklinikalla.The purpose of the thesis was to produce a guide for a toddler and the parents about a toddler’s pharynx and blood sampling. The topic of the thesis came from Dextra-Koski-klinikka. The objective was that the parents can prepare their child for sampling and they would understand the right holding technique in order to achieve as safe and easy condi-tions as possible for all parties. The theoretical section of the thesis covers the ways how a toddler and the parent can prepare for the sample-taking and how a toddler, a parent and a biomedical laboratory scientist can co-operate before, during and after the procedure. The aim is that the instructions would make it easier for the family to go to the sample-taking and relieve the anxiety and fear a toddler and the parent might experience due to lack of information. The guide contains photographs of taking pharynx and blood sample. A professional photographer took the pictures during the visit in the co-operating department. The people appearing in the pictures and the photographer gave their consent for the publishing.Opinnäytetyöhön kuuluu tuotos, jota ei julkaista opinnäytetyön liitteenä

Keski-Suomen maakunnan strateginen vesihuollon kehittämissuunnitelma vuosille 2009–2020

Keski-Suomen maakunnan strateginen vesihuollon kehittämissuunnitelma vuosille 2009–2020 käsittelee maakunnan vesihuollon kehittämistavoitteita, kehittämistarpeita sekä tarvittavia toimenpiteitä. Suunnitelmassa käydään läpi vesihuoltoon liittyvää lainsäädäntöä sekä kaavoituksen ja vesihuollon suhdetta. Keski-Suomen vesihuollon nykytila ja kehittämistarpeet käsitellään seutukunnittain ja kuntakohtaisesti. Vesihuollon kehittämisen tavoitteet määritellään eri osa-alueille, kuten maankäytön ja vesihuollon yhteensovittaminen, erityistilanteiden vesihuollon kehittäminen ja vesihuoltolaitosten kehittäminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi on esitetty toimenpiteitä seutukunnittain. Keski-Suomen runkoviemärit ja -vesijohdot sekä vedenottamot on esitetty kartoilla

Vesienhoidon toimenpideohjelma 2022–2027. Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa.

Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on estää jokien, järvien ja rannikkovesien sekä pohjavesien tilan heikkeneminen sekä pyrkiä kaikkien vesien vähintään hyvään tilaan. Erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää. Tavoitteen saavuttamiseksi suunnitellaan ja toteutetaan vesien tilaa parantavia toimenpiteitä ja seurataan niiden vaikutuksia. Vesienhoidossa otetaan huomioon myös merenhoidon, tulvariskien hallinnan sekä luonnonsuojelun tavoitteet. Vesienhoitoa suunnitellaan vesienhoitoalueittain, joita on Manner-Suomessa seitsemän. Vesienhoito-alue muodostuu yhdestä tai useammasta vesistöalueesta. Vesienhoidon suunnittelu etenee kuuden vuoden jaksoissa. Ensimmäiset vuoteen 2015 ulottuvat toimenpideohjelmat laadittiin laajassa yhteistyössä vuosien 2008–2009 aikana. Lisätietoa vesienhoidosta ja vesienhoidon järjestämisestä vesienhoitoalueella on saata-villa osoitteessa https://www.ymparisto.fi/lantinenvesienhoitoalue sekä Kokemäenjoen - Saaristomeren – Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmasta. Vesienhoitosuunnitelmassa esitellään tarkemmin vesienhoitoon liittyvä lainsäädäntö ja vesienhoitoon liittyvät muut suunnitelmat ja strategiat. Lisäksi vesienhoitosuunnitelmassa on tehty koko vesienhoitoaluetta koskeva vaihtoehtotarkastelu vesienhoidon toimenpiteistä. Tämä päivitetty toimenpideohjelma ulottuu vuoden 2027 loppuun asti. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus) ympäristövastuualueen toimialueen toimenpideohjelman suunnittelualueiden sijainti on esitetty kuvassa 1.1. Päivityksen yhteydessä on tehty väliarvio vesien tilasta ja vesien hyvän tilan saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Alkuperäinen tavoite, vähintään hyvä vesien tila, piti saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Joidenkin vesien kohdalla on ollut mahdotonta saavuttaa vaadittavia tavoitteita esimerkiksi luonnonolojen vuoksi tai taloudellisista syistä. Tällöin niiden tavoittamiseen voidaan antaa lisäaikaa aina vuoden 2027 loppuun asti