Tuotteiden kustannusrakenne ja yhteistyön taloudelliset vaikutukset elintarvikealan maaseutuyrityksissä

Tuotekohtaisten kustannusten seurannan tärkeys korostuu elintarvikealan maaseutuyrityksissä paitsi tehokkaan ja kannattavan toiminnan myös myyntihinnan määrttämisen perustana. Tähän mennessä pienen elintarvikealan yrityksen taloushallinnon kehittäminen on jäänyt vähemmälle huomiolle, sillä tuotteiden valmistukseen liittyvien toimintojen osaaminen on ollut aloittavissa yrityksissä tärkempää kuin taloushallinnon tehtävien osaaminen. Taloushallinnon osaaminen on kuitenkin ensiarvoista yritystoiminnan jatkuvuuden kannalta. Kirjanpito yrityksen ulkoisia sidosryhmiä varten on vasta toinen puoli pienyrityksen talouden hallintaa. Kannattavuuden seurannan näkökulmasta tärkeään sisäiseen laskentaan ei juuri ole pienyrityksille palveluita saatavissa. Tämän vuoksi yrittäjän tulisi perehtyä yrityksensä kustannuslaskentaan itse. Jo yritystoimintaa aloitettaessa koko tuotantoprosessi olisi pystyttävä suunnittelemaan siten, että taloudellisesti terve toiminta olisi mahdollista vallitsevilla tuotantopanosten ja tuotteiden markkinahinnoilla. Tämän vuoksi kustannuslaskennan osaaminen vaikuttaa yrityksen tuleviin menestymahdollisuuksiin jo ennen yritystoiminnan aloittamista. Maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitosessa tutkittiin maaseudulla toimivan pienen alle 5 henkilöä työllistävän elintarvikealan yrityksen taloushallinnon kehittämistä kustannuslaskennan erilaisten toteuttamistapojen avulla. Tutkimuksessa analysoitiin yritysten kustannusrakennetta tuotekohtaisesti sekä tarkasteltiin yritysten välisen yhteistyön merkitystä tuotanto- ja markkinointikustannusten alentamisessa. Tutkimuksen kustannustarkastelu toteutettiin perehtymällä 16 yrityksen kustannustietoihin. Yrityksistä 11 valmisti elintarvikkeita ja viisi tuotti ateriapalveluja. Mallilaskelmien avulla tarkasteltiin mm. tuotantoprosessin muutosten vaikutuksia tuotekohtaisiin yksikkökustannuksiin sekä yrityksen lyhyen tähtäimen kannattavuuteen. Kannattavuuden saavuttamisen osatekijoistä keskeisin on kustannustehokkuus, jota voidaan parantaa mm. raaka-aineiden ja työn käytön tehostamisella. Kustannusten hallinta edellyttää suurta tarkkuutta tuotantoprosessin joka vaiheessa. Erityisesti palvelutoimintoja harjoittavissa ateriapalveluyrityksissä tarkkuutta tarvitaan työn käytön suuunnittelussa työkustannusten alentamiseksi. Myös keskittyminen suppeaan tuotevalikoimaan näyttäisi tutkimuksen perusteella olevan eduksi yrityksen kustannustehokkuudelle. Kuitenkaan keskittyminen ei ole pienessä yrityksessä välttämättä käytännössä paras vaihtoehto, sillä siihen vaikuttaa esimerkiksi elintarvikkeiden tuotantoprosessin luonne. Saattaa olla kannattavampaa valmistaa useita eri tuotteita, jos valmistusprosessin ja niihin sisältyvien odotusaikojen limittyminen mahdollistaa ammattitaitoisen henkilökunnan työllistämisen kokoaikaisesti. Yritysten välinen yhteistyö on hyvä keino vähentää kustannuksia. Erityisesti kuljetuskustannuksissa on mahdollista saada aikaan huomattavia säästöjä. Yhteistyön avulla on myös mahdollista saada näkyvyyttä markkinointiin ja parantaa neuvotteluvoimaa markkinoilla. Kuljetus- ja markinointiyhteistyön taloudelliset edut tulevat selvemmin esiin pienillä tuotantomäärillä, koska jakelusta ja markkinoinnista aiheutuvien kustannusten suhteellinen osuus tuotekohtaisista kokonaiskustannuksista on muuten merkittävä. Pienessäkin yrityksessä kustannuslaskannan ja taloushallinnon menetelmien tarve kasvaa tuotannon laajentuessa ja monimutkaistuessa. Pienyrityksen sisäisen laskennan tulisi tuottaa tietoa yrittäjille erityisesti kannattavuuden parantamista varten. Tutkimuksen mallilaskelmat osoittavat, että kehittämiskohteet kannattavuuden parantamiseen ovat pieninä osina yrityksen tuotantoprosessissa. Näiden kehittämiskohteiden rakenne on yrityskohtainen, ja yrittäjä pystyy löytämään ratkaisuja kannattavuusongelmiin, jos hän pystyy tarkastelemaan tuotantoprosessiaan sekä kokonaisuutena että osina.In small- and medium-sized companies the role of management accounting is often considered fairly less important compared with the role of financial accounting because business profitability is usually verified and analysed in terms of financial accounting. However, management accounting is very significant in defining the principles of business profitability. The study analyses the cost structure in the small rural companies, as well as economic effects of co-operation of these companies. The objective was to estimate the production and marketing costs of the food products of the companies and to analyse the composition of costs. Furthermore, it was analysed how the production and marketing costs will depend on the firm size, product range, marketing channels, and the co-operation with other companies. Cost structures of 16 Finnish rural small food processing companies were analysed. The main problems in cost accounting in the companies were analysed and several alternatives in cost accounting were recommended. The traditional cost accounting methods were used, especially absorption costing in which all manufacturing costs are observed. The benefits of target costing and activity based costing for the case companies were also examined slightly. The results suggest that traditional costing methods were found to be sufficient for most cost accounting purposes of the case companies because direct production costs still have the most significant role in their cost structures and overhead costs can be allocated to the right cost objects in the production process. Co-operation between small companies is often considered to be one of the most important means of reducing production and overhead costs. Especially, the benefits of co-operation in transportation and marketing cost reduction were found valuable if the practical problems in co-operation between small companies can be solved. In this case research co-operation between small companies was found slightly problematic to work in practice.vokMTT TaloustutkimusThe cost analysis and economic effects of co-operation of rural firms in food secto

Yrittäjän sosiaalisen oppimisen motiivit viljanviljelytiloilla

ei saatavill

Työterveysyhteistyöllä vaikuttavuutta työkyvyn tukeen

Tavoitteellinen työturvallisuuden, terveyden ja työkyvyn edistämiseen tähtäävä toiminta luo mahdollisuuden työntekijöiden parempaan terveyteen ja työkykyyn. Toiminnan avulla on saavutettavissa myös myönteisiä taloudellisia vaikutuksia. Samalla luodaan hyvää ilmapiiriä sekä lisätään luottamusta ja työmotivaatiota. Tavoitteet toteutuvat työpaikan, työterveyshuollon ja tarvittavien muiden toimijoiden yhteistyöllä. Onnistunut yhteistyö lisää keskinäistä luottamusta

ToMaHoK - Toimiva masennuksen hoitokäytäntö työterveyshuollossa

Tutkimus- ja kehittämishankkeessa Toimiva masennuksen hoitokäytäntö työterveyshuollossa (ToMaHoK) tutkittiin vuosina 2009–2012, millä edellytyksillä saadaan masennuksen hoidon ongelmakohtia korjattua. Hankkeessa kiinnitettiin huomiota masennuksen yksinkertaiseen tunnistamiseen, tarkkaan diagnostiikkaan, tehokkaaseen hoitoon, riittävän pitkään seurantaan ja hedelmälliseen työpaikkayhteistyöhön. Masennuksen hoitoa tutkittiin seuraamalla vuoden ajan 233 työterveyshuollon masennuspotilaan hoitoa. Raportissa kerrotaan, millä keinoilla suositusten mukainen masennuksen hoito on mahdollista toteuttaa työterveyshuollossa ja esitetään ehdotus tehokkaasta masennuksen hoitomallista

Yhteistyöllä tulosta työkykyjohtamisessa: Moniaineisto- ja monimenetelmätutkimus

Yritysten toimintatavat ja työkyvyttömyyden ehkäisyyn käytetty rahallinen ja inhimillinen panostus vaihtelevat paljon. Osassa tutkimuksia on osoitettu työkyvyttömyyskustannusten laskevan, mutta mitkä toimet tuottavat parhaimman tuloksen? Tässä tutkimuksessa selvitettiin yritysten työkykyjohtamisen eroja ja niiden vaikutuksia työkyvyttömyyden ehkäisyyn tehtyjen investointien ja työkyvyttömyyskustannusten väliseen suhteeseen. Tutkimukseen osallistui kymmenen suomalaista suuryritystä, joista tarkasteltiin yhteensä 20 taloudellista yksikköä. Tutkimuksessa kerättiin tietoa takautuvasti aikaväliltä 2008 – 2013. Tutkimus osoitti, että työkyvyttömyyskustannuksiin voidaan vaikuttaa, mutta ei yksittäisillä toimilla. Yritysten strateginen työkykyjohtaminen, toimijoiden hyvä yhteistyö ja tavoitteiden vieminen käytäntöön havaittiin keinoiksi, joiden yhteisvaikutuksella työkyvyttömyyskustannuksia onnistuttiin alentamaan. Menestyvissä yrityksissä työkykyä tukevat ja palauttavat toimenpiteet oli kohdennettu oikein, tietoa oli käytettävissä ja yhteistoiminta oli koordinoitua

Taxation of farm entrepreneurs in Sweden

Suomen ja Ruotsin verotusjärjestelmien samankaltaisuudesta huolimatta viljelijöitä koskevissa verosäädöksissä on useita merkittäviä eroja. Ruotsissa viljelijöiden verotusta voidaan luonnehtia joustavammaksi ja enemmän valintamahdollisuuksia antavaksi kuin Suomessa. Verotuksen ankaruudessa Ruotsi on tunnetusti EU-maiden kärkeä, sillä Ruotsissa on perinteisesti laaja julkinen talous, jota rahoitetaan verovaroin. Vaikka EU:n säännöt koskevat yhteistä tuotanto- ja tukipolitiikkaa, verotuksesta jäsenmaat päättävät itsenäisesti. Kansallisesti ohjatuilla verotuksen keinoilla on mahdollista vaikuttaa yritystoiminnan taloudelliseen ympäristöön ja kilpailuetuihin siinä. Ruotsissa, toisin kuin Suomessa maa- ja metsätaloutta harjoittavan yrittäjän verotus toteutetaan nykyisin lähes samoin säännöin kuin muillakin aloilla toimivien yrittäjien verotus. Ruotsissa yksityisen elinkeinonharjoittajan kaikki yritystoiminnot sisältyvät samaan tulolähteeseen. Tämä antaa yrittäjälle mahdollisuuden kuitata toisesta yritystoiminnasta syntyvä alijäämä toisen toiminnan ylijäämällä. Ruotsissa yrittäjä voi halutessaan jättää yritystulon jaon pääoma- ja ansiotuloksi tekemättä, mikä lisää yrittäjän vaikutusmahdollisuuksia verotuksen ja sosiaaliturvan tasoon. Myös konepoistoja varten tilinpäätösvelvollinen yrittäjä voi valita kahdesta eri menetelmästä. Vuosittaisten tulojen tasaukseen tarkoitettu jaksotusvaraus on Ruotsissa 20 % tuloista. Suomessa tulontasausmahdollisuutta rajoittaa vuosittain vahvistettava enimmäismäärä. Ruotsissa on oma tuloksentasauskeino myös metsätaloutta varten, ns. metsätili. Sen avulla metsänomistaja voi saada lykkäystä metsätulojen verotukseen. Yksityisellä elinkeinonharjoittajalla on myös mahdollisuus yritystoiminnan voittovarojen rahastoimiseen yrityksen laajennusta varten vastaavasti kuin pienillä osakeyhtiöillä. Ruotsalaisen verotuksen erikoisuutena on myös kulutusluottojen korkojen vähennysmahdollisuus pääomaverotuksessa. Tätä perustellaan mm. tasapuolisella kohtelulla velkaisia ja perintövaroilla toimivia verovelvollisia kohtaan. Maatilan sukupolvenvaihdoksen helpottamiseksi Ruotsin verotuksesta ei juurikaan löydy esimerkkejä suomalaiselle maataloudelle, sillä Ruotsissa luovutusvoiton verotus on selvästi ankarampaa. Perintöverotuksessa velattoman yritysomaisuuden arvosta tehdään aina 30 %:n vähennys. Lahjaverotuksessa huojennuksen teolle on tietyt ehdot, joten käytännössä koko yritysomaisuuden lahjoittaminen on harvinaista. Perintö- ja lahjaveroluokka määräytyy luovuttajan ja saajan sukulaisuussuhteen läheisyyden perusteella siten, että rintaperilliselle verotus on kevein. Sama periaate on Suomessa.This paper is a part of a series of studies concerning the taxation directed at farm entrepreneurs in certain member states of the EU. The production and support policy established through the common agricultural policy of the EU (CAP) is the same for all farm entrepreneurs, but there are considerable differences between the taxation practices in the different members states. Thus nationally regulated taxation procedures may be applied to make the economic environment for operation more or less favourable compared to the entrepreneurs in the other members states. Sweden is quite similar to Finland in terms of the social conditions, as well as to some extent the natural conditions that are closely linked to agricultural entrepreneurship. This is why it has been considered necessary to examine the tax effects directed at Swedish farm entrepreneurs and to compare these to the taxation practices in Finland. This study is concerned with both income taxation and inheritance and capital transfer taxation. Capital transfer taxation is particularly important when preparing to transfer the farm to the following generation of entrepreneurs. In Sweden the current taxation of agricultural and forestry entrepreneurs is largely based on the same stipulations as the taxation of entrepreneurs in other sectors. However, there are certain tax stipulations concerning agriculture and especially forestry only due to their special characteristics. After the tax reform of 1991 the forestry income, like agricultural income, is treated as business income. Personal taxation consists of the taxation of earned income and the taxation of capital income. The business income of farmers is calculated on a cash basis, i.e. double-entry bookkeeping is applied. Farm entrepreneurs have the possibility, but not the obligation, to divide their business income into capital income and earned income. In Sweden there are certain possibilities to equalise the results available to farmers that are similar to those in Finland. Pieces of real estate used in agriculture or forestry, except for private residential buildings of farmers, are not liable to real estate tax, nor is the property of a farm enterprise liable to property tax. In Sweden the value added tax base for foodstuffs is 12% while the general value added tax base is 25%. Social security payments have been highly significant in the Swedish taxation system because the amounts of these accrued to the state have for a long time been higher than the income tax revenue. Farm entrepreneurs also make payments for their own social security. In Sweden the inheritance and capital transfer tax is directed at the added property coming to the beneficiary in the form of inheritance of gift. The inheritance and capital transfer tax is determined on the basis of the value of the inheritance and the tax class of the beneficiary, which is in turn mainly based on the degree of relationship to the deceased. When establishing the value of business property or part of this for inheritance taxation, there is a special tax relief made in the net substance value concerning business activity as well as agriculture and forestry. In inheritance taxation this relief stipulation is applied in all cases, but in the case of capital transfer tax certain conditions must be met in the relinquishing of the property in order for the relief to be applicable.vokMTT Taloustutkimus (MTTL

Ethics and values in animal husbandry and the demand for livestock products

EU:n yhteismarkkinoilla myös elintarvikkeiden tuotantoketjun on oltava tehokas. Tehokkuuden lisäämisellä pyritään viime kädessä alentamaan kuluttajahintoja. Varsinkin kotieläintuotantoa tehostettaessa joudutaan tekemisiin eläinten hyvinvointiin liittyvien eettisten kysymysten kanssa. Kotieläintuotannon eettisyys liittyy paitsi käytettävään tuotantotekniikkaan myös kulttuuriin ja kuhunkin aikakauteen. EU-jäsenyyden myötä Suomessa on jouduttu ottamaan kantaa unionin hyväksymiin, mutta meille vieraisiin tuotantomenetelmiin. Sen, voidaanko joillakin tavanomaista eettisemmillä tuotantomenetelmillä saada kotieläintuotteille lisäarvoa, ratkaisevat viime kädessä kuluttajat ostopäätöksillään. Maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitoksessa valmistuneessa tutkimuksessa selvitettiin, mitä kotieläintuotannon harjoittajat pitävät hyvänä tuotantomenetelmänä ja missä määrin kuluttajat kiinnittävät huomiota alkutuotannon tuotantomenetelmiin elintarvikkeiden ostopäätöksiä tehdessään. Keväällä ja kesällä 1996 toteutettuun kyselyyn vastasi 1 147 kotieläintuotantoa harjoittavaa maatalousyrittäjää ja 1 094 kuluttajaa. Kyselyyn vastanneiden maatalousyrittäjien mielestä eläinten hyvinvointi on toteutunut parhaiten maidontuotannossa ja heikoimmin kananmunien tuotannossa. Eteläsuomalaiset, suurilla tiloilla ja tavanomaisilla menetelmillä tuotantoa harjoittavat yrittäjät olivat muita useammin sitä mieltä, että eläinten hyvinvointiin liittyvät asiat on hoidettu hyvin suomalaisessa kotieläintuotannossa. Maidontuottajat pitivät eläinten hyvinvointiin liittyviä asioita hieman tärkeämpinä kuin muiden tuotantosuuntien harjoittajat. Munantuottajien mielipiteet eläinten hyvinvoinnista jakautuivat selvästi sen mukaan, harjoitettiinko vastaajan tilalla häkki- vai lattiakanalatuotantoa. Kuluttajat pitivät eettisiä tuotantotapoja asennetasolla hieman tärkeämpänä kuin tuottajat. Toisaalta tuottajien mielestä tuotantomenetelmä merkitsi todellisessa ostotilanteessa enemmän kuin kuluttajien mielestä. Vaikka lisää eettisiä tuotteita kaivattiin kaupan hyllylle, 80 % kuluttajista oli sitä mieltä, että elintarvikkeen hinta ratkaisee ostopäätöksen. Kuluttajista 75 % ei ostopäätöstä tehdessään kiinnitä huomiota siihen, millä tuotantotavalla elintarvikkeen raaka-aineena oleva liha on tuotettu. Eettiset elintarvikkeet eivät ole yleistymässä suurten kuluttajaryhmien keskuudessa vielä lähitulevaisuudessa. Osalle maatiloista tavanomaisista menetelmistä poikkeava tuotanto tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden nostaa tuotteidensa arvoa. Edellytyksiä eettisiin tuotantomenetelmiin suunnatuille suurille investoinneille ei kuitenkaan vielä ole riittävän kysynnän puuttuessaThe ethics of livestock production is not only a matter of the production technology available, but also a social phenomenon related to the culture and values of each era. Whether the value added of livestock products can be increased by means of more ethical production methods depends on the purchasing behaviour of the consumers. Firstly, the purpose of the study is to examine what do the producers recognise as good production practices. Secondly, the purpose is to examine to what extent do the consumers take into account the production methods of the primary production when making the decisions on food purchases. Altogether 1,147 agricultural entrepreneurs and 1,094 consumers answered the questionnaire. According to the farmers who answered the questionnaire, the well-being of animals is the best in milk production and the weakest in egg production. In principle, the consumers consider ethical production practices somewhat more important than the producers. However, when it comes to a real purchase situation, the producers consider production methods to be more important than the consumers do. In general, the price of food was the decisive criteria in making purchase decisions in the view of both the producers and consumers. The producers views on the importance of the production methods reflected the belief that in the present production practices, the well-being of domestic animals is at a high level. At the level of attitudes, Finnish consumers are very concerned about the production methods in animal husbandry, but this is not reflected in the purchasing behaviour.vokMTT Taloustutkimu

Eläinten hyvinvointi tärkeä suomalaiselle maidontuottajalle

vokKirjasto Aj-