Keskustelua

Tieteessä tapahtuu 1/98 arvioi Wagner-artikkeliani Politiikka-lehdessä (4/97). Arviosta välittyy sellainen kuva, että asettaisin Wagnerin kyvyt säveltäjänä kyseenalaisiksi. Artikkelini ei kuitenkaan ensisijaisesti tulkitse Wagnerin musiikkia, vaan nimenomaan hänen poliittista toimintaansa, jota hän itsekin piti vähintään yhtä tärkeänä kuin varsinaista sävellystyötään

Smoking is an Independent Marker of Poor Prognosis in Cutaneous Melanoma

Previous studies have suggested that persistent tobacco smoking impairs survival in cutaneous melanoma, but the effects of smoking and other prognostic factors have not been described in detail. This study examined the association of smoking (persistent, former, or never) with melanoma-specific (MSS) and overall survival (OS) in patients with cutaneous melanoma treated in Southwest Finland during 2005 to 2019. Clinical characteristics were obtained from electronic health records for 1,980 patients. Smoking status was available for 1,359 patients. Patients were restaged according to the 8th edition of the tumour-node-metastasis (TNM) classification. Smoking remained an independent prognostic factor for inferior melanoma-specific survival regardless of age, sex, stage, and comorbidities. The hazard ratio of death from melanoma was 1.81 (1.27-2.58, p = 0.001) in persistent and 1.75 (1.28-2.40, p = 0.001) in former smokers compared with never smokers. In 351 stage IV patients, smoking was associated with increased melanoma-specific and overall mortality: median MSS 10.4 (6.5-14.3), 14.6 (9.1-20.1), and 14.9 (11.4-18.4) months, p = 0.01 and median OS 10.4 (6.5-14.3), 13.9 (8.6-19.2), and 14.9 (11.7-18.1) months, p = 0.01 in persistent, former, and never smokers, respectively. In conclusion, since smoking represents an independent modifiable poor prognostic factor in patients with cutaneous melanoma, smoking habits should be proactively asked about by healthcare professionals, in order to support smoking cessation.</p

Finnish agriculture and rural industries 2007

The report consists of following topics: operating environment of agriculture, agricultural and food market, agricultural policy, economic situation of agriculture, agriculture and the environment, rural and regional policy, special topics: biogas etc

Monipaikkaisuus – nykytila, tulevaisuus ja kestävyys

Monipaikkaisuus on lisääntynyt erityisesti työn muutosten, vapaa-ajan lisääntymisen, kaupungistumisen voimistumisen sekä liikenne- ja viestintätekniikan kehityksen ansiosta. Tässä raportissa määritellään monipaikkaisuus ja tarkastellaan sen nykytilaa, kestävyyttä ja tulevaisuuden kehitysnäkymiä sekä tunnistetaan keskeisiä keinoja, joilla voidaan edistää kestävää monipaikkaisuutta. Monipaikkaisuuden tilalliset ja ajalliset ulottuvuudet vaihtelevat hyvinkin merkittävästi, ja se näyttäytyy ja kohtelee eri alueita eri tavalla. Ennustemallin mukaan monipaikkaisen väestön painopiste siirtyy 2020-luvulla entistä vahvemmin kohti Etelä-Suomea suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueille, mutta monipaikkainen väestö levittäytyy laajemmalle vaikutusalueelle. Väestön ikääntyminen näkyy vapaa-ajan asujien voimakkaana ikääntymisenä. Monipaikkaisten huomiointi suunnittelussa muuttaa kuvaa tulevaisuuden väestön liikkumisen ja palvelujen tarpeesta. Monipaikkaisuus siirtää kotitalouksien kulutusta maakuntien välillä kausittain erityisesti vapaa-ajan asumisen välityksellä. Monipaikkaisuuden muodoista pendelöinti vaikuttaa eniten kuntien väliseen nettotulovirtaan työmatkakuluvähennysten kautta. Monipaikkaisuuden ekologista kestävyyttä voi edistää erityisesti tukemalla kestävää liikkumista ja energiamuotoja.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä