Mediaseuranta valtioneuvoston toimintaympäristön luotauksen välineenä

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tämä tutkimus käsittelee valtioneuvoston toimintaympäristön luotausta ja viestintäyksikköjen roolia yhtenä luotaajana. Näistä lähtökohdista tarkastellaan viestintätoimen suhdetta valtioneuvoston muihin tietoammattilaisryhmiin, joita ovat tietopalvelut ja tietohallinnot. Lisäksi selvitetään ministeriöiden viestintäyksiköiden välistä yhteistyötä luotauksessa. Ministeriöiden ja valtioneuvoston tiedotusyksikön osalta tässä tutkimuksessa selvitetään 1) valtioneuvoston viestintäpäälliköiden mielipiteitä ja näkemyksiä ministeriöiden ympäristön luotauksesta, 2) selvitetään heidän kokemuksiaan ja tulevaisuuden odotuksia erityisesti viestintäyksikön toteuttaman mediaseurannan osalta, 3) kuvataan yksityiskohtaisesti eri ministeriöiden mediaseurantaprosesseja käytännön tasolla ja 4) selvitetään syitä, miksi juuri nämä toteutustavat on valittu vallitseviksi tavoiksi toteuttaa seurantaa. Tutkimuksen empiirinen osa koostuu toukokuussa 2001 ministeriöiden viestintäpäälliköille lähetetyn kyselylomakkeen vastauksista, maalis-syyskuussa 2002 tehdystä kahdeksasta teemahaastattelusta ja vuodenvaihteessa 2002-2003 kahteen ministeriöön tehdyn havainnointivierailun tuloksista. Lisäksi maalis-huhtikuussa 2003 tehtiin kolme haastattelua, jotka taustoittavat eräitä tutkimuksen aikana esille nousseita teemoja. Tärkeimpiä tämän tutkimuksen lähteitä ovat olleet kyselyn ja teemahaastattelun lisäksi Åbergin ja Choon teokset sekä valtioneuvoston viestinnän kehittämisen yhteydessä syntyneet muistiot ja raportit erityisesti vuosina 1999-2000 työskennelleen valtionhallinnon viestintä 2000-luvulla -työryhmän osalta. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että järjestelmällisen mediaseurannan lisäksi valtioneuvoston viestintäyksiköt eivät juuri tee muuta säännöllistä toimintaympäristön luotausta. Samoin viestintäyksiköiden yhteistyö valtioneuvoston muiden tietoammattilaisten kanssa on vähäistä ja suunnittelematonta. Mediaseurannan osalta luotetaan edelleen vahvasti itse tehtyihin lehdistökatsauksiin eikä kaupallisten seurantayritysten toteuttamat palvelut useasta kokeilusta huolimatta ole tähän mennessä pystyneet tätä luottamusta horjuttamaan

Työryhmän ehdotus uudeksi valtionhallinnon tehostetun viestinnän ohjeeksi : Viestintä normaalioloissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa

Valtioneuvoston kanslia asetti syyskuussa 2018 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää, miltä osin nykyinen (2013) valtionhallinnon häiriötilanteiden ja poikkeusolojen viestintäohje edellyttää uudistamista ja laatia esitys päivitetyksi ohjeeksi. Työryhmän toimikaudeksi asetettiin 1.10.2018–13.9.2019. Työryhmän ehdotuksessa uudistetuksi ohjeeksi on huomioitu toimintaympäristön kehitys, kuten viestinnän toimintaympäristön voimakas muutos, strategisen viestinnän merkityksen lisääntyminen, viestintä- ja informaatioteknologioiden kehittyminen sekä median käyttötapojen muutos. Lisäksi ehdotuksessa tarkastellaan keinoja, joilla nopeisiin muutoksiin ja uudenlaisiin uhkiin voidaan varautua ja vastata. Ehdotuksen laadinnassa on kiinnitetty huomiota häiriötilanteista ja viranomaisten varautumistyöstä, kuten esimerkiksi vaalihäirintään varautumisesta, tehtyihin havaintoihin ja kokemuksiin. Ehdotuksen luvuissa 1–3 määritellään periaatteet ja toimintatavat valtionhallinnon viestinnälle normaaliolojen tehostettua viestintää vaativissa tilanteissa sekä viestinnälle häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Luvuissa 4–5 annetaan käytännön ohjeita viestinnälliseen varautumiseen ja toimintaan tilanteiden aikana