Tieteelliset kirjastot pandemian jälkeen: poikkeusaika kiihdytti työn muutosta

Koronaviruspandemia hiipuu ja vähitellen voidaan puhua pandemian jälkeisestä ajasta. Tieteellisten kirjastojen tilanne on erilainen kuin kaksi vuotta sitten. Nyt on aika luoda katsaus siihen, mitä oikeastaan tapahtui, ja pohtia vaikutusten kauaskantoisuutta. Tässä artikkelissa kirjastolaiset — kevään 2020 Signumin koronakirjeenvaihtajat — jatkavat koronaraportointia omista kirjastoistaan ja analysoivat mennyttä poikkeusaikaa

Russia of Challenges

In 2007 the Ministry of Defence conducted the research project Stable Russia – an evaluation of the security situation in Finland’s neighbourhood. The goal of the project was to paint an all-round picture of the factors affecting stability in Russia as well as possible destabilizing developments which could alter the security situation close to the Finnish borders. The project comprehensively tapped into Finnish Russia-expertise. This publication is based on the reports written for that project

Integrated health care in Russia: to be or not to be?

The purpose of this paper is to look at what has happened in Russia during the last ten years in the health care sector from the point of view of integrated care. This country, when it still was the leading subject of the Soviet Union, hosted in 1978 the Alma Ata Conference on Primary Health Care, which in many countries gave a strong boost on the development of multidisciplinary, community based care in a gate-keeper position. In Soviet Russia, PHC became marginalised and identical to poor level of care in remote areas of the country where people had very little choice and did not want to use it. Has the situation changed, and is Russia in practice addressing the problems created by the lack of integration, vertical treatment structures and over specialisation? In addition to the data sources that are referred to in the text, this paper is based on “gray literature” available in project reports and governmental documents, and on the personal experiences of the authors, who have worked for long periods of time in the Russian Federation as international experts dealing with health sector reforms and health policy formulation

Enne­nai­kaisten kuolemien aiheuttamat elinvuosien menetykset pohjoisen ulottuvuuden kumppa­nuus­maissa 2003–13

Lähtö­kohdat: Täs­sä tutki­muk­sessa tarkas­tellaan ehkäis­tä­vissä olevien enne­nai­kaisten kuo­lemien ta­kia mene­tet­tyjä elin­vuosia Suo­messa ja seitse­mässä muus­sa poh­joisen ulot­tu­vuuden kumppa­nuus­maassa. Mene­telmät: Enne­nai­kai­seksi kuole­maksi määri­teltiin en­nen 70 ikä­vuotta tapah­tunut kuo­lema. Mene­tetyt elin­vuodet las­kettiin ikä­va­kioi­dusti 100 000 hen­kilöä koh­ti vuo­sina 2003, 2009 ja 2013. Tu­lokset: Eniten elin­vuosia mene­tettiin vuon­na 2013 Valko-Ve­nä­jällä, 9 851/100 000, ja vä­hiten Ruot­sissa, 2 511/100 000. Suo­messa me­netys oli 3 115/100 000 eli yh­teensä noin 170 000 elin­vuotta. Nais­ten mene­tetyt elin­vuodet olivat Suo­messa sa­malla ta­solla kuin Ruot­sissa, mut­ta mie­hillä mene­tykset olivat suu­remmat. Eniten mene­tet­tyjä elin­vuosia aiheut­tivat ul­koiset syyt, toi­seksi eniten syö­vät ja kolman­neksi eniten veren­kier­toe­linten sai­raudet. Alko­ho­li­kuo­lemien ta­kia mene­te­tyissä elin­vuo­sissa oli suurim­millaan yli 10-ker­tainen ero; Suo­mi si­joittui kes­kiarvon huonom­malle puo­lelle. Enne­nai­kai­sesti mene­tet­tyjen elin­vuosien mää­rä vä­heni kai­kissa tutki­mukseen osal­lis­tu­neissa mais­sa vuo­desta 2003 vuo­teen 2013. Pää­telmät: Vertai­lussa Suo­mi si­joittuu hy­vin syö­pien ja sy­dän- ja veri­suo­ni­tautien aiheut­taman enne­nai­kaisen kuollei­suuden ehkäi­syssä, mut­ta itse­murhien ehkäi­syssä ja eri­tyi­sesti alko­holin aiheut­tamien kuo­lemien ­vä­hen­tä­mi­sessä hei­kommin. Mies­ten ja nais­ten enne­nai­kaisen kuollei­suuden ta­kia mene­te­tyissä elin­vuo­sissa on Suo­messa huomat­tavan suu­ri ero

Haasteiden Venäjä

Puolustusministeriössä toteutettiin vuonna 2007 ”Arvio Suomen lähialueturvallisuudesta – Vakaa Venäjä”- hanke. Hankkeen tavoitteena oli antaa monipuolinen kuva Venäjän vakauteen vaikuttavista tekijöistä ja mahdollisista kehityssuunnista, jotka voivat aiheuttaa epävakautta ja siten muuttaa Suomen lähialueturvallisuuden tilaa. Hanke toteutettiin hyödyntäen laajasti kotimaista Venäjä-asiantuntemusta. Tämä julkaisu on toimitettu hankkeessa laadittujen raporttien pohjalta