Accumulation of Geosmin and 2-methylisoborneol in European Whitefish Coregonus Lavaretus and Rainbow Trout Oncorhynchus Mykiss in RAS

Geosmin (GSM) and 2-methylisoborneol (MIB)-induced off-flavors can cause serious problems in a recirculating aquaculture system (RAS), such as delayed harvest and increased production costs, but also damage producers’ reputation. Traditionally, off-flavors have been removed by depuration before harvesting. Rainbow trout (Oncorhynchus mykiss) and European whitefish (Coregonus lavaretus) are commercially valuable species produced for consumers, both being suitable for rearing in RAS. In this study, European whitefish and rainbow trout were raised from juvenile up to 240 g (European whitefish) and 660 g (rainbow trout) to monitor the long-term accumulation of off-flavors. The concentrations in fillet of rainbow trout reached 3.6 ng·g-1 (MIB) and 5.6 ng∙g-1 (GSM) with lipid content of 22.5%, while for European whitefish up to 3.2 ng·g-1 (MIB) and 3.9 ng·g-1 (GSM) were found with 14.8% in lipid content. Concentrations up to 58 ng·L-1 (MIB) and 49 ng·L-1 (GSM) were found in the circulating water. Based on the results, the accumulation of MIB proceeds at similar pace for both species. In the case of GSM, the accumulation started similarly for both species but proceeded more quickly for rainbow trout after 140 days of the experiment, with a statistically significant difference (p < 0.05).202

Vesiviljelyn sijainninohjaus-suunnitelma Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen sisävesille

Suomessa kulutetusta kalaravinnosta noin 75 prosenttia on peräisin ulkomailta. Tuontikalasta suurin osa on kasvatettua lohta, pääosin Norjasta tuotua Atlantin lohta. Kotimaisesta kalasta noin kolmannes tulee kalanviljelystä, reilu kolmannes vapaa-ajankalastuksesta ja vajaa kolmannes ammattikalastuksesta. Kun vapaa-ajankalastuksen saalismääriä ei oteta huomioon, on kuluttajan markkinoilla saatavilla olevasta kalasta yli 80 prosenttia ulkomaista alkuperää. Vesiviljelyllä kokonaisuudessaan on valtava potentiaali ja se onkin ollut maailmalla nopeimmin kasvava elintarviketuotannon muoto. Nykyään vesiviljelytuotannosta saadaan enemmän ihmisravintoa kuin naudanlihantuotannosta. Maailmalla vesiviljelytuotannosta saatava ravinnonmäärä on ennusteiden mukaan ylittänyt kalastuksella saadun ravinnonmäärän vuonna 2014. Suomessa tiukka lupapolitiikka on vaikeuttanut kalankasvatuksen kehittymistä ja kilpailukykyä. Nykyisten laitosten tuotantomääriä on supistettu, eikä uusiin laitoksiin ole saatu lupia, vaikka kalankasvatuksen ympäristökuormitusta on saatu vähennettyä ruokintamenetelmien ja rehukehityksen avulla. VesiVilja-hankkeen tarkoituksena on tehdä Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueelle vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma, jolla ohjataan vesiviljelyelinkeinon sijoittumista, laitoskokoa ja laitoksissa käytettävää tekniikkaa huomioiden laitosten aiheuttama ravinnekuormitus ja sen vaikutus vesistön tilaan. Hankkeella pyritään parantamaan vesiviljelyn ympäristölupahaun onnistumista. Hankkeessa on otettu uudella, ainutlaatuisella tavalla alla toimivat sidosryhmät mukaan suunnitteluun. Hanke-alue toimii myös pilottialueena ja hankkeesta saatavien tietojen avulla voidaan arvioida soveltuvatko käytetyt menetelmät koko Manner-Suomen sisävesille. Vaikka pääosa vesiviljelyn tuotannosta tehdään merialueella, on sisävesien tuotannolla myös tärkeä merkitys varsinkin poikastuotannossa. Hankealueella ainoastaan Oulujoen ja Iijoen vesistöalueisiin voidaan sijoittaa vesiviljelyä. Venäjän puolelle laskevien vesistöaluieden osalta tarkastelu jätettiin mahdollisen rajajokiyhteistyön tarkasteluun, vaikka alueella voi olla potentiaalisia paikkoja vesiviljelyyn. Oulujoen alueelta kartoitettiin 10 soveltuvaa paikkaa vesiviljelyyn, joista nykyisellään on jo laitos 8 paikassa. Iijoen osalta kartoitettiin 9 soveltuvaa paikkaa vesiviljelyyn, joista nykyisellään on jo laitos 5 paikassa. Maltillisella 1000 kg:n fosforikuormituksella sekä Iijoella, että Oulujoella voitaisiin lisätä vesiviljelyn tuotantoa nykyisellä ominaiskuormituksella laskettuna noin 360 000 kg. Hankealueelta kartoitettiin lisäksi kolme potentiaalista teollisuusaluetta kiertovesiviljelyyn.201

The Effect of Filtration with Natural Esker Sand on the Removal of Organic Carbon and Suspended Solids from the Effluent of Experimental Recirculating Aquaculture Systems

We studied the effect of sand filtration with natural esker material on the removal of total organic carbon (TOC), total suspended solids (TSS), and turbidity from the effluent of an experimental recirculating aquaculture system (RAS) farm. Separate experiments were performed with the same esker sand: (1) a soil column experiment in 2017 where the effluent (mean TOC 8.14 mg L−1) was percolated vertically through a 50-cm-thick sand column with the infiltration 1 m day−1; (2) a sand filtration experiment with watersaturated conditions in 2018 where the effluent from the woodchip denitrification (mean TOC 26.84 mg L−1) was infiltrated through a sand layer with the retention time of 1.2 days. In experiment 2, infiltration of 25 L day−1 through a 31-cm sand layer and 40 L day−1 through a 50-cm sand layer were studied. Both experiments were performed in association with rainbow trout (Oncorhynchus mykiss) grow-out trials. In sand filtration with vertical water flow through a soil column, the removal of TSS was 40%, while of TOC 6%, partly due to the small thickness of the soil column and coarse sand material. In water-saturated conditions, mean removal of TOC (3 mg L−1 1.2 day−1), TSS (1.2 mg L−1 1.2 day−1), and turbidity (0.4 FTU 1.2 day−1) reached 11% (TOC), 18% (TSS), and 15% (turbidity), even with the retention time of only 1.2 days. The removal of TOC in water-saturated conditions correlated with the removal of TSS and turbidity.202

Sininen biotalous

Luken kirjat, raportit, oppaat ja esitteet. Esiselvitys 16.4.2015201

Olosuhteiden vaikutus kirjolohen kasvatuksen tehokkuuteen Suomen merialueilla

Kalankasvatusyksiköiden tuotantopaikan sijainti vaikuttaa olennaisesti tuotannon tehokkuuteen ja yritystoiminnan kannattavuuteen. Kasvatuskauden pituus, veden lämpötila, happiolot sekä myrskyt vaikuttavat kalojen kasvuun ja hyvinvointiin. Kasvu on eräs merkittävämmistä tuotannon tehokkuuteen vaikuttavista tekijöistä. Suomessa on Kansallisen vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelman yhteydessä määritelty tuotantoalueita, joihin uutta tuotantoa voidaan sijoittaa. Uusien, kasvatusmäärältään suurien tuotantopaikkojen sijainniksi suositellaan avoimia merialueita. Avoimilla alueilla meren lämpötila ja muut olosuhteet poikkeavat kuitenkin nykyisistä tuotantopaikoista, jotka ovat sijoittuneet yleisesti saariston suojaan. Toistaiseksi ei ole ollut tietoa miten uudet alueet vaikuttavat kotimaisen tuotannon kilpailukykyyn. Tässä selvityksessä arvioidaan, miten kirjolohen kasvu poikkeaa eri kasvatuspaikoissa Suomen merialueilla ja miten se vaikuttaa kasvatuksen kannattavuuteen. Parhaimmat kasvatusolosuhteet kirjolohelle tuotantokauden pituus huomioiden sijaitsevat Saaristomerellä väli- ja ulkosaaristossa sekä Ahvenanmaalla vastaavilla alueilla, missä sijaitsee myös merkittävä osa nykyisestä tuotannosta. Saaristomeren parhailla alueilla kasvu on noin 16–22 % keskimääräistä parempi. Pohjanlahdella avomeren lyhyemmät kasvatuskaudet ja pohjoisessa lisäksi kylmemmät vedet vaikuttavat kasvuun ja kannattavuuteen heikentävästi. Keskimääräinen kirjolohen kasvu on Saaristomeren parhailla alueilla jopa yli 50 % suurempi kuin Perämeren ulappa-alueilla. Mikäli loppuvuoden tuuliolot ja talveen varautuminen eivät rajoita kasvatuksen päättymisajankohtaa, löytyy lämpötilan puolesta erinomaisia kasvualueita eteläisiltä avoimilta merialueilta laajemminkin. Kalankasvatusyrityksen nettotulos voi vaihdella Suomen eri merialueilla useita prosenttiyksikköjä tuotantopaikan takia. Järkevällä sijainninohjauksella ja merialuesuunnittelulla on mahdollista edistää kotimaisen kalatuotannon kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Selvitystä rahoitti Euroopan Meri- ja Kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelma 2014–2020, sekä osittain myös Suomen Akatemian Strategisen tutkimusneuvoston rahoittama Smartsea-hanke (rahoituspäätökset 292985 ja 314225).202