The integumental appendages of the turtle shell: An evo-devo perspective

The turtle shell is composed of dorsal armor (carapace) and ventral armor (plastron) covered by a keratinized epithelium. There are two epithelial appendages of the turtle shell: scutes (large epidermal shields separated by furrows and forming a unique mosaic) and tubercles (numerous small epidermal bumps located on the carapaces of some species). In our perspective, we take a synthetic, comparative approach to consider the homology and evolution of these integumental appendages. Scutes have been more intensively studied, as they are autapomorphic for turtles and can be diagnostic taxonomically. Their pattern of tessellation is stable phylogenetically, but labile in the individual. We discuss the history of developmental investigations of these structures and hypotheses of evolutionary and anomalous variation. In our estimation, the scutes of the turtle shell are an evolutionary novelty, whereas the tubercles found on the shells of some turtles are homologous to reptilian scales.Peer reviewe

Balanced Scorecardin käyttö yritysten ohjausjärjestelmänä. Kyselytutkimus, suurimmat suomalaisyritykset

Balanced Scorecard (BSC) on suorituksen mittausjärjestelmä, jota voidaan käyttää myös strategisena johtamisjärjestelmänä. Tavanomaisesti BSC:ssä on neljä mittausnäkökulmaa, jotka ovat taloudellinen, asiakkaan, sisäisten prosessien sekä organisaation innovatiivisuuden ja oppimisen näkökulmat. Suorituksen mittausjärjestelmänä käytettynä BSC tuottaa johtajille näkyvyyden parannusta kaipaavista toiminnoista. Strategisena johtamisjärjestelmänä käytetyssä BSC:ssä yrityksen strategiaa kuvataan ja johdetaan hyödyntämällä syy-seuraus-suhteita sekä strategiakarttoja. BSC:tä voidaan käyttää yrityksen ohjausjärjestelmänä. Diagnostiset ohjausjärjestelmät kertovat yrityksen johtajille, milloin toteuma poikkeaa oletetusta tasosta, ja mahdollistaa johtajille poikkeamien kautta johtamisen. Interaktiiviset ohjausjärjestelmät vaativat puolestaan johdon säännöllistä huomiota, ja niitä käytetään uusien strategioiden esilletulon ohjaamiseen sekä strategisten epävarmuustekijöiden tarkkailuun. BSC:n käyttötavan ja käyttötarkoituksen välistä yhteyttä ei ole juurikaan tutkittu. Tuoreemmassa tutkimuskirjallisuudessa on esitetty, että BSC:n käyttötapaa ja käyttötarkoitusta ei tulisi tulkita erillisinä ulottuvuuksina, vaan päällekkäisinä ominaisuuksina. Myöskään BSC:n käytön yleisyydestä Suomessa ei ole tuoretta tutkimustietoa. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää BSC:n käytön yleisyyttä suurimpien suomalaisyritysten keskuudessa. Lisäksi tutkielmassa analysoidaan sitä, käytetäänkö BSC:tä diagnostisella vai interaktiivisella otteella, ja onko BSC:n tarkoitus toimia yrityksen suorituksen mittausjärjestelmänä vai strategisena johtamisjärjestelmänä. Tutkielmassa analysoidaan myös käyttötavan ja käyttötarkoituksen välistä yhteyttä. Tutkielma on toteutettu kyselytutkimuksena. Tutkielman metodologiseksi lähestymistavaksi on valittu kvantitatiivinen, nomoteettinen tutkimusote. Tämän tutkielman aineiston mukaan 43 prosenttia suurimmista suomalaisyrityksistä käyttää BSC:tä. Käyttötavan osalta eniten on sellaisia yrityksiä, jotka käyttävät BSC:tä interaktiivisuuteen suuntautuneella tavalla. Käyttötarkoituksen osalta eniten on sellaisia yrityksiä, jotka käyttävät BSC:tä strategisen johtamisjärjestelmän kaltaisena järjestelmänä. Käyttötavan ja käyttötarkoituksen väliltä löydettiin positiivinen korrelaatio. Kolmasosa BSC:tä käyttävistä yrityksistä käyttää BSC:tä interaktiivisesti suuntautuneella otteella strategisena johtamisjärjestelmänä. Kaikilla BSC:tä käyttävillä yrityksillä on käytössään kannustinpalkkiomalli, ja yli puolilla se perustuu osittain tai kokonaan BSC:n mittaustuloksiin.siirretty Doriast

Mikroekonometrisia tutkimuksia työttömyydestä ja suhdannevaihtelusta

Väitöskirja koostuu neljästä esseestä, joissa tutkitaan empiirisen työntaloustieteen kysymyksiä. Ensimmäinen essee tarkastelee työttömyysturvan tason vaikutusta työllistymiseen Suomessa. Vuonna 2003 ansiosidonnaista työttömyysturvaa korotettiin työntekijöille, joilla on pitkä työhistoria. Korotus oli keskimäärin 15 % ja se koski ensimmäistä 150 työttömyyspäivää. Tutkimuksessa arvioidaan korotuksen vaikutus vertailemalla työllistymisen todennäköisyyksiä korotuksen saaneen ryhmän ja vertailuryhmän välillä ennen uudistusta ja sen jälkeen. Tuloksien perusteella työttömyysturvan korotus laski työllistymisen todennäköisyyttä merkittävästi, keskimäärin noin 16 %. Korotuksen vaikutus on suurin työttömyyden alussa ja se katoaa kun oikeus korotettuun ansiosidonnaiseen päättyy. Toinen essee tutkii työttömyyden pitkän aikavälin kustannuksia Suomessa keskittyen vuosien 1991 – 1993 syvään lamaan. Laman aikana toimipaikkojen sulkeminen lisääntyi paljon ja työttömyysaste nousi yli 13 prosenttiyksikköä. Tutkimuksessa verrataan laman aikana toimipaikan sulkemisen vuoksi työttömäksi jääneitä parhaassa työiässä olevia miehiä työllisinä pysyneisiin. Työttömyyden vaikutusta tarkastellaan kuuden vuoden seurantajaksolla. Vuonna 1999 työttömyyttä laman aikana kokeneen ryhmän vuosiansiot olivat keskimäärin 25 % alemmat kuin vertailuryhmässä. Tulojen menetys johtui sekä alhaisemmasta työllisyydestä että palkkatasosta. Kolmannessa esseessä tarkastellaan Suomen 1990-luvun alun laman aiheuttamaa työttömyysongelmaa tutkimalla työttömyyden kestoon vaikuttavia tekijöitä yksilötasolla. Kiinnostuksen kohteena on työttömyyden rakenteen ja työn kysynnän muutoksien vaikutus keskimääräiseen kestoon. Usein oletetaan, että laman seurauksena työttömäksi jää keskimääräistä huonommin työllistyviä henkilöitä, jolloin se itsessään pidentäisi keskimääräistä työttömyyden kestoa. Tuloksien perusteella makrotason kysyntävaikutus oli keskeinen työttömyyden keston kannalta ja rakenteen muutoksilla oli vain pieni kestoa lisäävä vaikutus laman aikana. Viimeisessä esseessä tutkitaan suhdannevaihtelun vaikutusta työpaikkaonnettomuuksien esiintymiseen. Tutkimuksessa käytetään ruotsalaista yksilötason sairaalahoitoaineistoa, joka on yhdistetty populaatiotietokantaan. Aineiston avulla voidaan tutkia vaihtoehtoisia selityksiä onnettomuuksien lisääntymiselle noususuhdanteessa, minkä on esitetty johtuvan esim. stressin tai kiireen vaikutuksesta. Tuloksien perusteella työpaikkaonnettomuudet ovat syklisiä, mutta vain tiettyjen ryhmien kohdalla. Työvoiman rakenteen vaihtelu saattaa selittää osan naisten onnettomuuksien syklisyydestä. Miesten kohdalla vain vähemmän vakavat onnettomuudet ovat syklisiä, mikä saattaa johtua strategisesta käyttäytymisestä.This dissertation consists of four essays studying topics in empirical labour economics. The first essay evaluates the impact of an unemployment benefit reform in Finland. In 2003, the benefit level was increased in Finland for workers with long employment histories. The average benefit increase was 15% for the first 150 days of the unemployment spell. This study evaluates the effect of the benefit increase on the duration of unemployment by comparing the changes in the re-employment hazard profiles among the unemployed who became eligible for the increased benefits to the changes in a comparison group whose benefit structure remained unchanged. According to the results benefit increase reduced the re-employment hazards by on average 16%. The effect is largest at the beginning of the unemployment spell and disappears after the eligibility period for the increased benefits expires. The second essay analyses the long-term costs of unemployment in Finland by focusing on the deep recession period of 1991 - 1993. The number of plant closures increased sharply during the recession and the unemployment rate rose by more than 13 percentage points. In the analysis, prime working-age men who face unemployment due to plant closure are matched to those who remained employed during the recession. The effect of being unemployed during the recession is estimated for a 6 year follow-up period. In 1999, the unemployed individuals suffer a 25% loss in annual earnings, 10% reduction in employment and 14% wage scar. The third essay focuses on the recession of the early 1990s that caused a serious unemployment problem in Finland. This study analyses the determinants of unemployment duration using individual data from 1987 to 2000. Duration until employment is modelled using a proportional hazard model with piecewise constant baseline hazard. The main focus is on the relative contribution of compositional variation and macroeconomic conditions to unemployment duration. According to the results, the aggregate outflow effect dominates and the observed compositional variation implies only a small increasing trend in the average duration during the recession period. The last essay studies the effect of business cycle on the incidence of workplace accidents. Individual data covering Swedish inhospital care 1997 - 2005 is linked to the population database. These data allow studying if changes in the composition of workers or strategic worker behaviour are driving the cyclicality of accidents. The results show that the incidence of workplace accidents increases during economic upturns but only in specific subgroups. Some evidence is found that compositional changes in labour force may contribute to cyclicality for women. In the male population, on the other hand, only the less severe accidents are cyclical which would be consistent with strategic worker behaviour

Tervetuloa meille! Päivystyksessä työnsä aloittavan sairaanhoitajan perehdyttäminen potilasturvallisuuden varmistamiseksi : Case: Janakkalan terveyskeskus, Turengin terveysaseman päivystyksen perehdytysopas

Potilaan turvallinen hoito on mahdollista vain, jos hoitohenkilökunnalla on tehtävän vaatimat tiedot, taidot ja osaaminen. Hoitohenkilökunnan perehdyttämisellä on olennainen merkitys potilasturvallisuuden toteutumisessa. Hoitotyöhön perehdyttämisen taustalla on muun muassa Terveydenhuoltolaki (1326/2010), joka edellyttää jokaisen terveydenhuollon toimintayksikön laatimaan suunnitelman henkilökunnan perehdyttämisestä osana laadunhallinta- ja potilasturvallisuussuunnitelmaa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa perehdytysopas Janakkalan terveyskeskuksen Turengin päivystyksessä työnsä aloittavan sairaanhoitajan perehdyttämiseen potilasturvallisuuden varmistamiseksi. Tavoitteena oli laadittavan perehdytysoppaan avulla kehittää uuden työntekijän osaamista ja perehdyttämistä kyseisessä työyksikössä. Opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää, millaista osaamista kyseisessä työyksikössä työnsä aloittava sairaanhoitaja tarvitsee ja mitä siellä työnsä aloittavan sairaanhoitajan perehdytyksen pitää sisältää, jotta potilaat saisivat mahdollisimman turvallista hoitoa. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisin menetelmin. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla, joka järjestettiin ryhmässä. Aineisto analysoitiin teorialähtöisesti sisällönanalyysilla aikaisempaan teoriaan perustuvien teemojen mukaan. Opinnäytetyön tulosten mukaan kyseisessä yksikössä työnsä aloittavan sairaanhoitajan perehdyttämisessä tulisi ottaa huomioon kokonaisvaltaisesti aihealueita, jotka liittyvät sairaanhoitajan päivystyshoitotyön osaamiseen ja hänen tarpeeseensa saada tietoa uudesta työyksiköstään ja sen toiminnasta. Tulosten mukaan erityisesti sairaanhoitajan kliinisen osaamisen merkitys korostuu päivystyshoitotyössä oleellisesti. Opinnäytetyön tuotoksena syntynyt perehdytysopas pyrittiin laatimaan mahdollisimman selkeäksi ja helposti luettavaksi kokonaisuudeksi työyksikön edellytysten ja osaamisvaatimusten mukaisesti. Opasta voidaan hyödyntää uusien työntekijöiden työyksikköön ja työtehtäviin perehdyttämisessä ja näin helpottaa heidän työhönsä sopeutumista. Sitä voidaan hyödyntää myös sairaanhoitajan päivystyshoitotyön osaamisen tukena ja siten varmistaa näyttöön perustuvaa, turvallista potilashoitoa.The purpose of this study was to produce an orientation guide for a newcomer nurse in Janakkala Municipal Health Care Center, Emergency Department of Turenki in order to ensure the patient safety. The aim was to develop a new employee´s competence and orientation within that particular department. The task was to perceive, what kind of competence the newcomer nurse needs there and what his/her orientation should contain in order to ensure that patients receive the safest possible treatment. The study was qualitative in nature. The data were collected from the group interview with certain themes. The data were analyzed through content analysis. It was found that a newcomer nurse´s orientation within that particular department should observe comprehensive categories relating to competence of emergency nursing and his/her demands to get information from the new employment and its operation. According to the results the importance of the clinical competence is essentially emphasized within emergency nursing. The orientation guide was designed to serve as a clear and legible product in accordance with the qualifications of the employment and the competence requirements. The guide can be used for a new employee´s orientation and hence facilitate his/her adaptation to the work. It can be used also as a support for the emergency nursing competence and thereby ensure evidence-based and safe patient care