Total antioxidant activity and trace elements in human milk: the first 4 months of breast-feeding

The content of many nutrients in breast milk are dependent on the nutritional status of the lactating woman. This is particularly true for fat and water-soluble vitamins, some of which have antioxidant properties. The aim of the study entertained herein was to evaluate the changes in total antioxidant status of human milk during the first 4 months of lactation, and to correlate such changes with the contents in specific antioxidant oligoelements (Cu, Zn, Mn and Se). Milk samples were collected from (31) lactating women recruited at the Service of Obstetrics of the Hospital de São João in Porto, after 1, 4, 8, 12 and 16 weeks after birth. The total antioxidant status (TAS) of human milk was measured by the Randox® commercial kit and trace metals by ICP-MS (inductively coupled plasma-mass spectrometry). The results found for TAS and oligoelements under study show a decrease in the concentration of these parameters from 7 days to 4 months of breast-feeding and significant correlations (p < 0.05) were found between TAS and Cu, Zn and Se (not Mn). The decreases of Cu, Zn and Se were also correlated, but not proportional between them, suggesting diverse excretion mechanisms for all. Between primipara and multipara women, a significant difference was found only for Cu and Zn concentrations at 7 days of lactation, but not for the other metals or TAS. With respect to the mother’s age, no correlation was found, either for trace metal concentrations or TAS

Tehomoduulien elinikätestauksen verifiointi yhdistettyjen syklausmenetelmien avulla

In this thesis, the development and verification process for a lifetime test of power modules with a combined cycling methods is described. The combined cycling test merges a slow thermal cycling and a fast power cycling into one unified test. This test imitates the typical operation conditions of a power module more realistically and provides a better understanding of the power module lifetime compared to separate cycling tests. The lifetime of the power module can be estimated using the cycling capability graphs provided by the power module manufacturer. Typically, the strength of the bond wires is tested with the fast power cycling whereas the solder degradation is approached with the slow thermal cycling. Still, these failure mechanisms are linked together. A collector-emitter saturation voltage Vcesat is used to estimate the virtual junction temperature Tvj of IGBT. The temperature information is required when the cycling capability graphs are used in lifetime estimation. In this case, the failure of the power module is defined as an increase of the collector-emitter saturation voltage Vcesat which is monitored via measurement software. The combined cycling test performed well during the experiment and the results obtained were in line with the microscope images taken from the power modules afterwards. It was also discovered that the linear relationship Vcesat - Tvj varies depending on the power module type.Tässä työssä verifiointiin ja koestettiin tehomoduulien elinikätestausprosessi yhdistettyjen syklausmenetelmien avulla. Yhdistetty syklitesti liittää hitaan lämpösyklauksen sekä nopean tehosyklauksen yhteen yhdeksi testiksi. Sen tarkoituksena on jäljitellä tehomoduulin tyypillisiä toimintaolosuhteita mahdollisimman totuudenmukaisesti ja antaa parempi käsitys tehomoduulin eliniästä verrattuna erillisiin elinikätesteihin. Tehomoduulin elinikä on tyypillisesti arvioitavissa valmistajan tarjoamista syklikestoisuuskäyristä. Lankaliitoksen lujuutta testataan nopealla tehosyklauksella kun taas juotosten hajoamista eri kerrosten välillä lähestytään hitaan lämpösyklauksen avulla. Nämä kaksi vikaantumismekanismia ovat kuitenkin tyypillisesti yhteydessä toisiinsa. Kollektori-emitteri saturaatiojännittettä Vcesat käytetään virtuaalisen liitoslämpötilan Tvj mittaamiseen puolijohteesta. Syklikestoisuuskäyrien käyttö eliniän ennustamisessa edellyttää lämpötilaprofiilin tietämistä. Tehomoduulin vikaantuminen määritellään tässä työssä kollektori-emitteri saturaatiojännitteen Vcesat kasvuna, jota monitoroidaan mittausohjelmiston avulla. Yhdistetty syklitesti suoriutui kokeesta hyvin ja saadut testitulokset olivat linjassa tehomoduulista jälkeenpäin otettujen mikroskooppi kuvien kanssa. Samalla havaittiin, että lineaarinen suhde Vcesat - Tvj vaihtelee riippuen valitusta moduulin tyypistä

Organisaatioidentiteetin narratiivinen rakentuminen muutoksessa

Organisaatioidentiteetti määrittelee organisaatiota ja sen merkitys korostuu organisaation erilaisissa muutostilanteissa. Organisaatioidentiteetin avulla organisaation jäsenet ymmärtävät, keitä he organisaationa ovat ja mikä on heidän tehtävänsä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten organisaatioidentiteetti rakentuu muutoksessa. Tutkimuksen taustalla on sosiaalinen konstruktionismi, jonka mukaan identiteetti rakentuu kielellisesti sosiaalisessa kanssakäynnissä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu johtamisen- ja organisaatiotutkimuksen sisällä käytävään keskusteluun organisaatioidentiteetistä diskursiivisena rakennelmana, joka koostuu organisaation jäsenten narratiiveista. Identiteetin rakentuminen on jatkuva prosessi, jossa organisaation toimijat ja sidosryhmät vaikuttavat toisiinsa, muokaten yksilön ja yhteisön käsitystä itsestä ja muista. Tätä keskustelua täydentää muutosvastarintakirjallisuutta kriittisesti lähestyvä näkökulma, jonka mukaan vallan ja vastustuksen välissä käytävät neuvottelut merkityksistä ovat keskeisiä. Aineisto koostuu neljästä organisaation työntekijän haastattelusta ja tutkijan omasta tarinasta. Narratiivisen analyysin keinoin tuloksena syntyy kolme ajallisesti etenevää tarinaa kolmen toimitusjohtajan aikakaudesta; ”Me ollaan erityisiä”, ”Me osataan kyllä sopeutua” ja ”Me ollaan kuitenkin ihan hyviä”. Tarinat tuovat esille, miten organisaatiossa tapahtuvat muutokset vaikuttavat organisaation identiteettiin. Tarinoiden kautta voidaan ymmärtää, mitä työntekijät ajattelevat ja millaisia merkityksiä he asioille antavat. Tutkimuksen tärkein kontribuutio on sen tilannesidonnaisuudessa, paikallisuudessa ja henkilökohtaisuudessa. Organisaatioidentiteetin rakentumisen tarkastelu tutkimuksen kohteena olevassa organisaatiossa tuo näkyväksi kyseisen organisaation käsitykset itsestä toisiaan seuraavien ajanjaksojen aikana. Se kertoo tutkimuksen kohteena olevalle organisaatiolle, miten ihmisten ymmärrys muutoksesta on ajan myötä kehittynyt ja vastaako se kenties organisaation johdon käsityksiä. Tieto auttaa organisaatiota navigoimaan eteenpäin. Toisaalta tutkimus vahvistaa ymmärrystä organisaatioidentiteetin narratiivisen rakentumisprosessin merkityksestä organisaation muutoksissa