Automatic Posture and Movement Tracking of Infants with Wearable Movement Sensors

Infants' spontaneous and voluntary movements mirror developmental integrity of brain networks since they require coordinated activation of multiple sites in the central nervous system. Accordingly, early detection of infants with atypical motor development holds promise for recognizing those infants who are at risk for a wide range of neurodevelopmental disorders (e.g., cerebral palsy, autism spectrum disorders). Previously, novel wearable technology has shown promise for offering efficient, scalable and automated methods for movement assessment in adults. Here, we describe the development of an infant wearable, a multi-sensor smart jumpsuit that allows mobile accelerometer and gyroscope data collection during movements. Using this suit, we first recorded play sessions of 22 typically developing infants of approximately 7 months of age. These data were manually annotated for infant posture and movement based on video recordings of the sessions, and using a novel annotation scheme specifically designed to assess the overall movement pattern of infants in the given age group. A machine learning algorithm, based on deep convolutional neural networks (CNNs) was then trained for automatic detection of posture and movement classes using the data and annotations. Our experiments show that the setup can be used for quantitative tracking of infant movement activities with a human equivalent accuracy, i.e., it meets the human inter-rater agreement levels in infant posture and movement classification. We also quantify the ambiguity of human observers in analyzing infant movements, and propose a method for utilizing this uncertainty for performance improvements in training of the automated classifier. Comparison of different sensor configurations also shows that four-limb recording leads to the best performance in posture and movement classification.Peer reviewe

City Service Survey 1985

Kaupunkipalvelututkimus 1985 kartoitti kuntien asukkaiden mielipiteitä kaupungin hallinnon ja palvelujen nykytilanteesta ja kehittämistarpeista. Vastaajilta kysyttiin asuinalueesta ja asumisesta, lasten päivähoidon järjestämisestä, neuvolapalveluista, ala- ja yläasteesta, terveyspalveluista, vanhusten hoidosta, kulttuuri- ja liikuntapalveluista, ulkoilusta ja vapaa-ajasta, suhtautumisesta hallintoon, vaikutusmahdollisuuksista kaupungin asioihin sekä kunnan tiedottamisesta. Vastaajille esitettiin kunnan talouteen liittyviä kysymyksiä. Heiltä tiedusteltiin esimerkiksi mistä kunnan palveluista he olisivat valmiita tinkimään. Lopuksi kysyttiin kuntalaisten arkielämästä sekä mahdollisista muuttoaikeista. Taustamuuttujia olivat syntymävuosi, sukupuoli, elämäntilanne, koulutus, lasten lukumäärä, ammattiasema, työpaikan sijainti ja työmatkoilla käytetty kulkuväline.City service survey 1985 charted citizen's views on the current state and development needs of city services and administration. Respondents answered questions about their dwelling area and housing, childcare arrangements, child health clinics, primary schools, secondary schools, health services, care of the elderly, cultural activities, leisure and recreation opportunities, city administration, means of communication used to inform citizens about the services offered and possibilities to exercise influence on decision-making. Some topics examined municipality finances. Respondents were asked, for example, which public services could be privatized or discontinued. They were also asked about their everyday life, moving intentions and priority areas for city development. Background variables included date of birth, sex, marital status, number of children, occupational status, means of transportation to work and distance between home and work

City Service Survey 2001

Kaupunkipalvelututkimus 2001 kartoitti kuntien asukkaiden mielipiteitä mm. kuntapalveluista ja kunnan hallinnosta. Vastaajilta kysyttiin asuinalueesta ja asumisesta, lasten päivähoidon järjestämisestä, neuvolapalveluista, peruskoulusta ja lukiosta, terveyspalveluista, maahanmuuttajien määrästä, kulttuuri- ja liikuntapalveluista, Internet-palveluista, puhelinpalveluista, tiedottamisesta, erilaisten palvelujen rahoittamisesta sekä mahdollisista vaikeuksista, joita vastaaja itse tai joku hänen perheenjäsenistään on kohdannut arkielämässä. Lopuksi tiedusteltiin vastaajien mahdollisia muuttoaikeita sekä selvitettiin turvallisuuden ja turvattomuuden kokemuksia asuinkunnassa. Taustakysymyksinä olivat esimerkiksi ikä, sukupuoli, elämäntilanne, koulutus, lasten lukumäärä, ammattiasema, omistaako auton, mitä kulkuvälinettä käyttää työmatkoihinsa ja työmatkan pituus.City service survey 2001 canvassed citizens' views on, for example, the present state of local government and public services. Questions revolved around residential areas and living conditions, day care services, public child welfare clinics, secondary and senior secondary schools, health care services, immigrants, cultural and recreational services, Internet and information services, flow of public information, financing various services, and the difficulties the respondents or their family members had faced in everyday life. The respondents assessed their willingness to migrate, and whether they considered their home municipalities to be safe or unsafe. Background variables included the respondent's age, sex, marital status, education, number of children, professional status, car ownership, length of commute, and the modes of transportation used for commuting

Improving Cash and Voucher-based Humanitarian Assistance Operations with Blockchain Technology

An increasing number of man-made and natural disasters, most recently the COVID-19 pandemic, have led to a growing need for humanitarian aid. To alleviate the suffering of millions of people around the world, humanitarian organizations must continuously develop more effective and efficient practices and innovations. In the past decade cash and voucher-based approaches have become an alternative solution to traditional in-kind help, meaning that instead of transporting finished goods to the affected area, beneficiaries are provided with cash. Blockchain technology is another innovation whose potential has been explored in recent years. The technology that was initially associated only with cryptocurrencies can now possibly create significantly faster, cheaper, more transparent, and safer humanitarian supply chains. This thesis discusses the potential benefits, opportunities and challenges of blockchain technology in the context of cash and voucher-based assistance. The research is conducted as a literature review with an illustrative case example from the field. The case presented is World Food Programme’s (WFP) blockchain project called Building Blocks. The paper first identifies the main issues of cash-based approaches and then discovers that those are largely the same as the main benefits of blockchain technology. The conclusion is that most of the challenges of cash-based humanitarian operations can in theory and in practice be answered with blockchain technology, but more research on the topic is needed

Uutuustuotteen lanseeraus lääketeollisuudessa

Diplomityö on tehty lääketeollisuusyrityksessä. Työn ensisijaisena tavoitteena oli ymmärtää ja kehittää uutuustuotteen lanseerausprosessia. Uusien lääkkeiden kehittäminen on hyvin kallista. Lääkkeen tulisi lanseerauksen jälkeen maksaa aiheuttamansa menot takaisin. Rahaa tulisi jäädä myös uusia kehitysprojekteja varten. Ensimmäisenä markkinoille tulevan tuotteen asema on lääketeollisuudessa usein vieläkin edullisempi kuin muilla teollisuuden aloilla. Kynnys vaihtaa muihin, myöhemmin markkinoille tuleviin valmisteisiin on suuri, ellei niillä ole selkeitä lisäetuja. Niinpä uudet tuotteet tulisi saada markkinoille mahdollisimman nopeasti. Ihanteellinen lääkkeen lanseerausajankohta on kuukauden sisällä myyntiluvan saamisesta. Kohdeyrityksessä lanseeraus tapahtuu keskimäärin 6 - 12 kuukautta myyntiluvan saamisen jälkeen. Lanseerausprosessin nopeuttamista pidetäänkin kohdeyrityksessä tärkeänä. Työn kirjallisuuskatsauksessa käsitellään lanseerauksen peruskysymyksiä sekä lääketeollisuutta teollisuudenalana. Tämän jälkeen esitellään kohdeyritys. Seuraavaksi analysoidaan lanseerausprosessiin sisältyviä tehtäviä ja eri toimintojen välistä koordinointia pääosin kohdeyrityksessä suoritettujen haastattelujen pohjalta. Lopuksi pohditaan miten lääkkeen lanseerausprosessia voisi kehittää yrityksessä. Lanseerausprosessia voidaan huomattavasti parantaa organisoimalla se entistä selkeämmin. Lanseeraukseen tulisi soveltaa prosessiajattelua. Jokaista lanseerausta varten tulisi muodostaa lanseerausryhmä, joka käsittäisi avainhenkilöt eri toiminnoista. Ryhmän tulisi tarvittaessa kokoontua keskustelemaan lanseerauksen yksityiskohdista. Lanseerauksen vastuuhenkilön tulisi laatia kriittinen polkukaavio hahmottamaan lanseeraukseen sisältyvät tehtävät ja niiden väliset riippuvuudet sekä kestot. Lanseerauksen vastuuhenkilöille voitaisiin laatia yleiset ohjeet lanseerauksen peruskysymyksistä ja lanseerausprosessin organisoinnista. Täten prosessista tulisi selkeämpi, eikä se olisi niin projektin vetäjän henkilökohtaisista ominaisuuksista riippuvainen kuin kirjoittamishetkellä