Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään

Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään -artikkelikokoelma on toteutettu osana samannimistä hanketta (Immu). Artikkelikokoelmassa kerrotaan kolmevuotisen hankkeentuloksista ja jokaisen artikkelin jälkeen on alueellisen toimijan kommenttikirjoitus. Kokoelman alussa on kuvattu, miten paikallista ilmastopolitiikkaa on toteutettu ilmastotyönä Lahden seudulla ja laajemmin Päijät-Hämeessä sekä kasvihuonekaasupäästölaskennasta ja Lahden kaupungin päästöjen vähentämispolusta. Seuraavaksi kokoelmassa on kuvattu eri sektoreiden, kuten maankäytön, energiantuotannon ja jätehuollon, paikallisista mahdollisuuksista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Myös maakunnan asukkaiden näkemykset on huomioitu omassa artikkelissaan. Kokoelman lopussa on sade- ja sulamisvesien hallintaan keskittyvä artikkeli, joka liittyy Lahden kaupungin hulevesiohjelmaan. Immu-hankkeen tavoitteena oli selvittää ja sopia kuntatason konkreettiset keinot ilmastonmuutoksen hillintään Päijät-Hämeessä. Hanke oli mukana toteuttamassa Lahden seudullista ilmasto-ohjelmaa. Lisäksi tuotettiin tietoa paikallisista keinoista hillitä ilmastonmuutosta. Tietoa jaettiin lukuisissa tilaisuuksissa ja seminaareissa. Lisäksi asukkaita kannustettiin ilmastotyöhön omalta osaltaan. Immu-hanke osallistui myös Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelman valmisteluun sekä teki yhteistyötä useiden muiden projektien kuten, Lahden kaupungin GreenCity-ohjelman, kanssa

Encouraging sustainable mobility: community case study on workplace initiatives in Lahti, Finland

The transport sector represents about 30 per cent of all carbon dioxide (CO2) emissions in developed countries. Developing sustainable transport and mobility play a central role in reducing greenhouse gas emissions. Sustainable mobility means a mind shift where transport in private cars is replaced by different modes of more sustainable mobility, such as, walking, biking, and public transport. The transformation toward more sustainable mobility plays a key role in reaching CO2 emission reduction goals. However, in addition to the environmental perspective, also social and economic aspects are interconnected in the change. In this sustainability shift, employers can encourage the employees through offering and supporting new alternatives for mobility. This article aims to study how different sustainable mobility initiatives provided by an employer are adopted by employees. This case study presents a set of pilots implemented at a workplace in Lahti, Finland in May-October 2022. The mobility forms offered for commuting were fringe benefits from employment, that is, employer-subsidized commuter tickets and employer-provided bicycle benefits. Travel during the workday was supported through introducing the use of shared electric city bikes and scooters. The research data consisted of short surveys before (n = 70) and at the end of the pilots (n = 66), and thematic interviews (n = 8) during the implementation period. The pilots were implemented in collaboration with the employer and two local universities. Before the pilots, the main part of the employee participants was using private cars for commuting and travel during the workday. Results show that the pilots were successful in introducing more sustainable ways of mobility. However, the employer's role in preparing, supporting, and planning the continuation of support for sustainable commuting and mobility is essential

Promoting source separation of Biowaste for a Sustainable Circular Economy in the Baltic Region

BackgroundThe European Union Waste Framework Directive mandates the separate collection and sustainable utilization of biowaste at the source in member states from January 1, 2024, to achieve the EU's target of recycling 65% of municipal solid waste by 2035. However, less than 50% of municipal biowaste is being collected separately in member states. This presents significant challenges for the Baltic countries, where some need to develop new collection systems and waste treatment facilities, while others must improve their existing systems. Moreover, up to 60% of biowaste still ends up in residual waste bins, which poses a concern for the solid waste management system. Study AreaThe cities examined in this study include Bornholm, Lappeenranta, Rostock, and Gdańsk distributed across different countries. The selected cities are located within the geographical vicinity of the Baltic Sea, a brackish inland sea in Northern Europe  (Figure 1).MethodsThis study was a collaborative effort involving experts from Germany, Finland, Denmark, and Poland The methodology employed in this study involved an extensive review of scientific literature and seven discussion meetings from January to March 2023 between involved experts. The research aimed to identify the challenges, gaps, and potential measures to improve the source separation of biowaste in the Baltic region.ResultsManagement of biowaste varies significantly due to consumption patterns, economic wealth, regional policies, technical infrastructure, and public awareness. The studied areas have national-level regulations on biowaste source separation and landfill bans. Aside from Germany, other countries have recently implemented these regulations, leading to a transitional phase in biowaste management.Local authorities often struggle to adapt solutions to their specific context due to limited flexibility and resources. Sharing experiences and knowledge can mitigate repeating mistakes, foster cross-border collaboration, and enhance local authorities' capacity to improve biowaste source separation.</div

Cleantech insinöörikoulutuksessa

Cleantech-insinoorit -projekti on Lahden ammattikorkeakoulun tekniikan alan hallinnoima ja Hameen ELY-keskuksen osarahoittama Euroopan Sosiaalirahaston hanke, jonka tavoitteena on parantaa Paijat-Hameen cleantech-osaamista seka insinoorikoulutuksen tyoelamavastaavuutta. Projektin tavoitteena on tuottaa uudenlainen koulutuksen toimintamalli, joka luo aitoja edellytyksia cleantech-innovaatioiden syntymiselle seka uusille tuotteille ja palveluille ymparistoliiketoiminnan alueella. Uuden yhteistyo- ja toimintamallin kehittaminen tekniikan alan koulutukseen perustuu yhteistyohon yrityselaman ja muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyota on toteutettu erilaisissa opiskelija- ja T&K-projekteissa, opinnaytetoissa, koulutuksissa, tyopajoissa, seminaareissa, opintomatkoilla ja benchmarkkaamalla erilaisia kaytantoja koti- ja ulkomailla. Uusi yhteistyo- ja toimintamalli kasittaa lisaksi CDIO-/PBL-pedagogiikkaan (CDIO = Conceive – Design – Implement – Operate- / PBL = Problem Based Learning) perustuvan oppimismallin tuomisen tekniikan alan koulutukseen perinteisten insinooritietojen ja -taitojen ohella seka cleantech-osaamisen sisallyttamisen opintosuunnitelmiin. Myos tyoelamalta saadut tiedot tyoelamaosaamisen osaamis- ja muista tarpeista sisallytetaan opintosuunnitelmiin. Lahden ammattikorkeakoulu haluaa osaltaan seka kehittaa insinoorikoulutusta vastaamaan alueen cleantech-yritysten osaamistarpeita etta osallistua alueen yritysten tuotteiden, palvelujen ja prosessien kehittamiseen. Cleantech-insinoorit -projektin tarkoituksena on tunnistaa puhtaan teknologian suunnittelemisessa ja hyodyntamisessa tarvittavia tietoja ja taitoja ja integroida ne insinoorien koulutukseen. Lahden ammattikorkeakoulun tekniikan alalla on viisi koulutusohjelmaa, joista jokaisen cleantech-tarpeita on projektissa tarkasteltu. Lisaksi projektissa selvitettiin olemassa olevan tiedon avulla cleantech-sektorin tarpeita. Cleantech-osaamisen koulutustarvekartoitus tehtiin syksylla 2011, josta tarkempi koulutussuunnitelma cleantech-osaamisen parantamiseksi Paijat-Hameessa valmistui joulukuussa 2011. Kartoituksen ja yritysten haastattelujen pohjalta projektissa toteutettiin cleantech-osaamisen parantamiseksi koulutuksia vuosina 2012 – 2013. Koulutukset pureutuivat ajankohtaisiin teemoihin, kuten vihreaan ICT:hen, energia- ja materiaalitehokkuuteen, kestaviin hankintoihin seka ajankohtaisiin lainsaadannon vaatimuksiin. Tassa artikkelikokoelmassa kerrotaan Lahden ammattikorkeakoulun tekniikan alan koulutusohjelmien toimenpiteista, joilla alueen ja insinoorikoulutuksen cleantech-osaamista ja tyoelamavastaavuutta on parannettu. Raportin suomenkielisessa osassa on tarkasteltu cleantech-liiketoiminnan globaaleja markkinoita ja tulevaisuuden nakymia seka Suomen ja Lahden seudun cleantech-osaamista ja osaamistarpeita. Materiaalitekniikan koulutusohjelman artikkeleissa on kasitelty opintosuunnitelman muutostyota, joka kasittaa myos cleantech-nakokulman ja CDIO- / PBL-pedagogiikan sisallyttamisen opintosuunnitelmaan. Mekatroniikan koulutusohjelman artikkelissa on kasitelty CDIO- / PBL-pedagogiikan lahestymistapaa ja toteutumista kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmassa. Raportin englanninkielinen osuus kasittelee ymparistoteknologian koulutusohjelman opintosuunnitelman muutosta, joka sisaltaa myos englanninkielisen ylemman ammattikorkeakoulututkinnon. Lisaksi englanninkieliset artikkelit kasittelevat tietotekniikan koulutusohjelman cleantech-nakokulmaa Green ICT -moduuleissa

Adapting a Circular Economy in Regional Strategies of the European Union

The transition towards a sustainable circular economy (CE) model is seen as a solution to keep the consumption of the earth’s resources within planetary boundaries. In the regional context, the CE is promoted through various policy actions, one being the smart specialisation concept. This paper provides a novel approach to examining the spatial adaption of a CE through a conceptual framework of research and innovation strategies for smart specialisation (S3) in Europe. This interdisciplinary research presents a multi-country comparison of S3 implementation in Europe in 12 regions that have defined the CE as a priority area. The data consist of interviews with representatives of organisations responsible for the regional S3 process. The findings indicate that a political demand exists for proceeding further with the construction of transformative activities involving the CE, but the models and stages of implementation vary. In addition, most regions still struggle with building specific monitoring and evaluation measures and mechanisms for the CE. Despite these challenges, promoting the CE as a strategic priority through the S3 process has, at least in some regions, helped define the CE targets and actions by focusing on existing regional assets and future potential

Ilmastonmuutos asukkaiden arjessa : haastattelututkimus Päijät-Hämeessä 2009-2011

Ilmastonmuutos on käsitteenä ihmisille tuttu, mutta sanan todellinen merkitys arjessa jää usein epäselväksi. Tutkimusraportti esittelee Päijät-Hämeessä tehdyn ilmastonmuutoksen hillintään liittyvän asukastutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa sitä, miten hyvin asukkaat kokevat tietävänsä ilmastonmuutoksesta, minkälaista tietoa he toivovat lisää ja ovatko he valmiita omilla teoillaan hillitsemään ilmastonmuutosta sekä mitä he ovat tehneet ympäristön ja ilmaston hyväksi. Tutkimuksen tarkoituksena oli hankkia tietoa asukkaiden asennoitumisesta tiedonlevityksen toteuttamiseksi. Tutkimus tehtiin osana Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään (Immu) -hanketta. Tutkimuksessa haastateltiin syksyisin vuosina 2009, 2010 ja 2011 yhteensä 362 asukasta. Strukturoidut ja puolistrukturoidut haastattelut tehtiin vuosittain Lahdessa sekä kahdessa muussa Päijät- Hämeen kunnassa. Vuosittain toistettujen kysymysten lisäksi jokaisena haastatteluvuonna oli oma erityisteemansa. Vuonna 2009 teemana oli maankäyttö ja viihtyminen, vuonna 2010 liikenne ja vuonna 2011 energiantuotanto ja -kulutus. Tutkimuksen mukaan, asukkaat kokevat tietävänsä tarpeeksi ilmastonmuutoksesta. Puolet haastatelluista haluaisi kuitenkin vielä kartuttaa tietämystään asiaan liittyen. Yli 85 prosenttia asukkaista oli valmiita omilla toimillaan osallistumaan ilmastonmuutoksen hillintään, mutta vain neljännes osasi nimetä käytännön tekoja joita itse toteuttavat. Haastattelujen mukaan asukkaat toimivat monelta osin ympäristö- ja ilmastovastuullisesti, mutta he eivät kuitenkaan tiedä tarkalleen, mitkä teot hillitsevät ilmastonmuutosta. Ympäristötekojen motiivina ovat usein muut syyt, esimerkiksi rahan säästö tai paikallisten tuotteiden suosiminen. Asukkaille suunnattua ilmastoviestintää pitäisi suunnitella niin, että perusteluja ilmastonmuutoksen hillintään liittyville teoille esitetään laajasti. Näin lisätään asukkaiden motivaatiota tehdä arjen ympäristötekoja

Verkostoista voimaa FUAS ammattikorkeakoulujen TKI-työhön

Tämä artikkeli käsittelee työelämälähtöisen TKI-toiminnan edellytysten vahvistamista FUAS-liittouman ammattikorkeakouluissa

Adapting a Circular Economy in Regional Strategies of the European Union

The transition towards a sustainable circular economy (CE) model is seen as a solution to keep the consumption of the earth’s resources within planetary boundaries. In the regional context, the CE is promoted through various policy actions, one being the smart specialisation concept. This paper provides a novel approach to examining the spatial adaption of a CE through a conceptual framework of research and innovation strategies for smart specialisation (S3) in Europe. This interdisciplinary research presents a multi-country comparison of S3 implementation in Europe in 12 regions that have defined the CE as a priority area. The data consist of interviews with representatives of organisations responsible for the regional S3 process. The findings indicate that a political demand exists for proceeding further with the construction of transformative activities involving the CE, but the models and stages of implementation vary. In addition, most regions still struggle with building specific monitoring and evaluation measures and mechanisms for the CE. Despite these challenges, promoting the CE as a strategic priority through the S3 process has, at least in some regions, helped define the CE targets and actions by focusing on existing regional assets and future potential

BIRD - Wetlands, nature reserves and cultural landscapes for rural development

111