Circular economy: enabling the transition towards sustainable consumption and production

acceptedVersionacceptedVersionPeer reviewe

Kohti uusia maakuntia. Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanon esivalmisteluvaiheen yhteenveto

Pääministeri Juha Sipilän hallitus on uudistamassa suomalaista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestel-mää sekä aluehallintoa. Uudistuksessa kootaan noin 425 olemassa olevaa paikallis- ja aluehallinnon organisaatiota 18 maakunnalliseksi organisaatioksi. Samalla noin 215 000 henkilötyövuotta siirtyy uu-siin, perustettaviin maakuntiin. Uudistuksella on vaikutuksia kaikkiin hallinnon tasoihin sekä alueilla että valtakunnallisesti. Tämä raportti käsittelee sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua ja toimeenpanoa. Raportin sisältö painottuu uudistuksen esivalmistelun ensimmäiseen vaiheeseen, joka päättyi 30.6.2017. Hallituksen heinäkuun alussa tekemän uuden linjauksen mukaan uudistuksen valmistelua jatketaan siten, että siirtyvien tehtävien järjestämisvastuu siirtyy maakunnille 1.1.2020. Maakuntien väliaikaishallinto aloittaa 1.6.2018. Tutkimus on luonteeltaan kehittävää tutkimusta, jossa on pyritty tukemaan uudistuksen suunnittelua ja toimeenpanoa. Samalla on pyritty tuottamaan käytännönläheistä ja välittömästi hyödynnettävissä ole-vaa aineistoa uudistuksen kansalliseen ja alueelliseen valmisteluun. Raportin lopussa esitetään tutki-muskonsortion päätelmiä ja kehittämisehdotuksia uudistuksen toimeenpanon ja jatkovalmistelun terä-vöittämiseks

Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen osaamiskeskuksen (KEINO) arviointi

Pääministeri Sipilän hallitus päätti keväällä 2017 kestävien ja innovatiivisten hankintojen verkostomaisen osaamiskeskuksen perustamisesta (KEINO). Politiikkatavoitteena oli tukea innovatiivisten julkisten hankintojen määrän kasvattamista viiteen prosenttiin kaikista hankinnoista sekä bio- ja kiertotalouden strategisten tavoitteiden toteutusta. Kuuden organisaation muodostama verkostomainen KEINO-osaamiskeskus on toiminut vuoden 2018 maaliskuusta lähtien, ja meneillään on kolmas toimintakausi. Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta vuoden 2020 lopulla käynnistettiin KEINOn toiminnan arviointi, jossa on arvioitu KEINOn toimintaa ja verkostomaisen toimintamallin tuloksellisuutta, laadittu yleinen vaikuttavuusmalli KEINOn toiminnan ja arvioinnin tueksi sekä esitetty suositukset KEINOn toimintamallin kehittämiseksi. Arvioinnin perusteella KEINO-osaamiskeskus on kansallisesti merkittävä taho kestävien ja innovatiivisten hankintojen edistämisessä. Osaamiskeskus kokoaa onnistuneesti keskeisiä toimijoita sekä osaamista yhteen ja on toteuttanut sille asetettuja tavoitteita. Jatkossa toiminnan strategisuuden säilyttämiseen, toimivien käytäntöjen levittämiseen ja skaalaamiseen sekä edelläkävijähankintojen edistämiseen on kiinnitettävä vahvemmin huomiota. Arvioinnissa laadittiin kuusi suositusta, jotka liittyvät KEINOn strategiseen rooliin, verkostomaisen toimintamallin vaikuttavuuden ja asiakasymmärryksen vahvistamiseen, vuorovaikutteisen ohjauksen kehittämiseen ja pitkäjänteisempään toiminnan suunnitteluun

Työkokeilu TE-toimiston palveluna Asiakkaiden, työkokeilupaikkojen ja TE-toimiston asiantuntijoiden kokemuksia työkokeilusta

Tutkimuksessa on selvitetty työkokeilua TE-toimiston asiakkaiden, työkokeilupaikkojen ja asiantuntijoiden näkökulmista. Työkokeilun taloudelliset hyödyt ovat suurempia kuin sen kustannukset. Työkokeilu edistää osallistujien tilannetta sekä työllistymisen että opintoihin ohjautumisen näkökulmasta. Työkokeilun ei kuitenkaan havaittu aikaansaavan myönteisiä vaikutuksia vaikeammissa tilanteissa oleville henkilöille. Työkokeilua tulee jatkaa ja kehittää. Se tulisi yhdistää tiiviimmin muihin palveluihin, opiskeluun ja kielitaidon kehittämiseen. Työkokeilussa tulee painottaa kokeiluluonnetta ja kannustaa osallistumiseen. Hallinnollinen prosessi tulisi sähköistää. Työkokeiluun liittyvien väärinkäytösten estämiseksi tarvitaan selkeämpää ohjeistusta sekä systemaattista valvontaa. TE-toimistoihin tulee nimetä työkokeiluvastaavat. Lisäksi tarvitaan koulutusta ja toimintatapojen yhdenmukaistamista. Osana tutkimusta selvitettiin rekrytointikokeilua kokonaisuutena. Rekrytointikokeilu on palveluna vaikutuksiltaan myönteinen, sillä se on johtanut isolla osalla osallistujista työllistymiseen. Rekrytointikokeilu on palveluna kuitenkin vähän käytetty. Rekrytointikokeilua tulisi jatkaa, mutta sen aikana maksetut tuet tulisi uudistaa. TEM:n yhteyshenkilö: asiantuntija Joni Rehunen, alueet ja kasvupalvelut -osasto, puh. +358 2950 47394

Sosiaali- ja terveysjärjestöt uudistajina? : Selvitys STEA-avusteisesta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta

Tämän selvityksen tavoitteena oli parantaa ymmärrystä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta (TKI-toiminta) sekä kuvata järjestöjen ja STEA-rahoituksen roolia TKI-toiminnassa. Suomessa on noin 10 000 rekisteröityä sosiaali- ja terveysalan yhdistystä. Suuri osa toiminnasta on erilaista auttamista, tukea, neuvontaa, koulutusta tai vapaaehtoistoimintaa, jonka kustannuksista osa katetaan ulkopuolisilla avustuksilla. Selvityksessä käytetty aineisto koostui kahdesta keskeisestä aineistosta. Ensimmäisen muodostavat 21 tapaustutkimukseen valittua STEA-avustusta saanutta kohdetta ja hanketta sote-järjestöissä. Näiden tapausten osalta tehtiin analyysi kirjalliseen aineistoon, jossa oli järjestöjen toimittamia hakemuksia, väli- ja loppuraportteja, tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksiä sekä STEAn laatimat palautteet. Toisen osan aineistosta muodostaa kysely, joka lähetettiin 1 863 järjestölle, jotka olivat hakeneet STEA-avustusta vuodelle 2020. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 20,67 %. Selvityksen perusteella sosiaali- ja terveysalan järjestöjen TKI-toiminta painottuu kehittämistoimintaan, ja sitä voidaan luonnehtia tietoisuus- tai toimintalähtöiseksi. Tietoisuuslähtöisen toiminnan tavoitteena on parantaa ihmisten tietoisuutta ja ymmärrystä, kun taas toimintalähtöisen toiminnan tavoitteena on saada aikaa muutos toimintatavoissa. Selvityksen lopuksi esitetään kehittämissuosituksia järjestöille, STM:lle ja STEAlle sekä kansalliseen innovaatiopolitiikkaan laajemmin

Työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisten kokeilujen toiminta- ja arviointitutkimus

Työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisten kokeilujen tavoitteena on ollut vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä ja nostaa työllisyysastetta. Kokeilujen tarkoituksena on ollut myös valmistautua uuteen maakuntamalliin ja sen myötä muuttuvaan tuottajarakenteeseen, kehittää asiakaslähtöisiä työllisyys- ja yrittäjyyspalveluja ja uudenlaisia palvelujen tuottamistapoja sekä lisätä asiakkaille tarjottavaa lähipalvelua. Kokeiluissa on etsitty hyviä työvoima- ja yrityspalvelujen toimintamalleja, joita voitaisiin hyödyntää erilaisissa rakenteissa muuttuvassa toimintaympäristössä. Kokeiluissa kerättiin myös oppeja kokeilemisesta julkisen hallinnon kehittämisen välineenä. Yrittäjyyttä ja työllisyyttä (YTYÄ) maakuntiin! -hanke tuki, seurasi ja arvioi kokeiluja niiden tavoitteiden osalta. Kaikkineen kokeilujen toteutuksesta on saatu jo ennen niiden päättymistä monia erittäin tärkeitä kokemuksia ja oppeja julkisten työvoimapalveluiden ja koko työllisyyspalvelujärjestelmää koskevaan kehittämiseen sekä kokeiluihin kehittämisen välineenä. Kokeilualueet ovat panostaneet mm. digitalisointiin, elämäntilanteen arviointiin palvelujen alkaessa, palvelun jatkuvuuden ja siirtymien tukemiseen sekä palvelujen koordinointiin yhden vastuutyöntekijän kautta

Impacts and indicators of Innovation Ecosystems : A Framework for Analysis

The INNOVA project has produced information and tools to support the assessment of the impact of innovation ecosystems. Ecosystems are recognised to play an increasingly im-portant role in the implementation of EU and Finnish innovation and industrial policies. How-ever, assessing and measuring the impacts of different kind of ecosystems is challenging and requires a wide range of data and ecosystem-specific reviews. The empirical review carried out in this study will help to identify innovation ecosystems and their impacts. The built framework and case studies provide a basis for impact assessment of innovation ecosystems. The results of the statistical analysis show a strong link between companies' participation in innovation ecosystems and better firm-level innovation performance. However, it is not possible to identify the causal links between the effects of innovation ecosystems on the basis of the reviews. When examining the impacts of innovation ecosystems, special attention should be paid to the extent to which innovation ecosystems increase RDI cooperation between organisations and generate innovations that benefit society more broadly. The recommendations of the study emphasise the long-term nature of innovation policy and its monitoring, and the im-portance of cooperation between RDI funders, as well as impact-oriented policy formulation and implementation.This publication is part of the implementation of the Government Plan for Analysis, Assessment and Research (tietokayttoon.fi) The content is the responsibility of the producers of the information and does not necessarily represent the view of the Government

Näkymiä tulevaan kasvupalvelumarkkinaan : Tutkimus yksityisistä palveluntuottajista kasvupalvelujen tuottajina

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Suomen palvelumarkkinoiden tilannetta tulevien kasvupalvelujen näkökulmasta ja palveluntarjoajien mahdollisuuksia tarjota uudenlaisia palvelukonsepteja. Tarkoituksena on selvittää eri toimijoiden valmiuksia ja mahdollisuuksia toimia tulevien kasvupalvelujen tuottajina. Tutkimuksen päähavainto on, että kasvupalvelu-uudistuksen sisältö ja mahdollisuudet tunnetaan palveluntarjoajien keskuudessa huonosti. Maakuntien palveluhankintoihin ja markkinoiden syntyyn liittyy epävarmuuksia, mikä tekee markkinoiden ja liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisesta vaikeaa. Kasvupalvelumarkkinat kiinnostavat palveluntarjoajia. Samalla kun kiinnostus kasvupalveluita kohtaan on suurta, tietämys kasvupalveluista ja niiden luomista mahdollisuuksista on suhteellisen vähäistä. Kysely potentiaalisille kasvupalveluntuottajille antaa hyvin positiivisen kuvan potentiaalisten kasvupalveluntuottajien halukkuudesta ja kyvystä toimia tulevilla kasvupalvelumarkkinoilla. Oletettavaa on kuitenkin, että vain osa halukkaista kasvupalveluntuottajista tulee toimimaan kasvupalvelujen tuottajina tulevissa maakunnissa. Kasvupalvelut eivät ole palvelutuottajien liiketoiminnan näkökulmasta yksi yhtenäinen markkina. Palkkiomallit ja palkkiohinta ovat keskeisiä elementtejä ja ajureita uuden liiketoiminnan ja kasvupalvelumarkkinoiden synnyttämisessä. Tulevien kasvupalvelumarkkinoiden luomisen näkökulmasta on oleellista tunnistaa periaatteet sille, mistä elementeistä tulospalkkioperusteisen mallin ja palvelujen hinnoittelun tulisi koostua

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun tuki

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu on jatkunut läpi hallituskauden. Uudistuksessa halutaan koota noin 425 olemassa olevaa paikallis- ja aluehallinnon organisaatiota 18 maakunnalliseksi organisaatioksi. Uudistus vaikuttaa toteutuessaan kaikkiin hallinnon tasoihin alueilla ja valtakunnallisesti. Tämä loppuraportti on koottu osana tutkimushanketta, jossa on tarjottu tiedollista tukea maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun alueilla ja kansallisesti. Raportti vetää yhteen valmistelussa tiiviisti mukana olleiden asiantuntijoiden kokemuksia ja näkemyksiä maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelusta ja etenemisestä. Pääasiallisina aineistoina ovat toimineet dokumentoitu valmisteluaineisto ministeriöissä ja maakunnissa, keskeisille valmistelijoille syksyllä 2018 toteutetut kyselyt maakunnissa ja kansallisesti sekä lainsäädäntöprosessin avainhenkilöiden haastattelut. Lisäksi tutkijaryhmä on prosessin aikana tehnyt havainnointia ja käynyt keskustelua lukuisissa valmisteluryhmissä. Tutkimus on ollut luonteeltaan kehittävää tutkimusta. Tutkimusryhmä on osallistunut koko hankkeen ajan uudistuksen valmisteluun kokoamalla ja päivittämällä ajankohtaista tilannekuvaa maakuntien valmistelusta. Raportin viimeisessä luvussa esitetään johtopäätöksiä ja oppeja, jotka on hyvä huomioida suunniteltaessa ja valmisteltaessa tulevia uudistuksia

Tietojohtaminen ja sen kehittäminen: tietojohtamisen arviointimalli ja suosituksia maakuntavalmistelun pohjalta

Tässä hankkeessa on luotu kuva tietojohtamisen nykytilasta ja kehitystarpeista, sekä kehitetty arviointimalli tietojohtamiselle. Hyödynnettäessä tietojohtamisen arviointimalli tukee tietojohtamisen jatkuvaa kehittämistä. Arviointimallia on tarkoitus käyttää tietojohtamisen ymmärryksen parantamiseen sekä organisaation tietojohtamisen käytäntöjen kehittämiseen sen omien tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Hankkeessa tietojohtamista on tarkasteltu osana vuosien 2018 ja 2019 maakunta- ja soteuudistuksen valmistelua, jossa sen kehittämisellä on ollut keskeinen rooli. Vaikka tietojohtamisen kehittämiselle nähdään monia hyötyjä, ei sen toteuttamiseksi ole olemassa yhtä oikeaa tapaa. Organisaatioiden tarpeet vaihtelevat usein riippuen esimerkiksi toimialasta, toimintaympäristöstä ja organisaation koosta. Tietojohtamisen arviointimallin luomisen lisäksi hankkeessa tarkasteltiin maakuntien tilannetta tietojohtamisen suunnittelussa ja kehittämisessä sekä tunnistettiin joukko toimenpiteitä kansallisen- ja alueellisen tason toimijoille. Keskeisiä kehittämistoimenpiteitä kansallisella tasolla ovat periaatteiden, luokitusten ja mittareiden määrittely sekä työnjaon selkeyttäminen kansallisen ja alueellisen tason välillä etenkin tietojohtamiseen liittyvän teknologian ja IT-arkkitehtuurin kehittämisen ja hankinnan suhteen. Alueellisella tasolla tärkeimmät kehittämiskohteet liittyvät tavoitteiden konkretisointiin, IT-arkkitehtuurin ja järjestelmien päivittämiseen sekä datan käsittelyn ja hyödyntämisen resurssien parempaan kohdentamiseen