Institutionalismi ja polkuriippuvuus sote-uudistuksessa

Kansainvälisesti institutionalismi, instituutiot ja polkuriippuvuus julkisen hallinnon ja erityisesti julkisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen reformeissa on laajasti tutkittu aihe. Suomessa vastaavaa tutkimusperinnettä ei ole muutamaa artikkelia lukuun ottamatta. Tämä tutkimus käsittelee institutionalismia, instituutioita ja polkuriippuvuutta meneillään olevassa sote-uudistuksessa, joka on osa laajempaa maakunta- ja sote-uudistuskokonaisuutta. Pro gradu–tutkielman tavoitteena oli luoda uutta tietoa maakuntauudistuksen osauudistuksesta sote-uudistuksesta ja sen polkuriippuvuudesta. Pro gradu -tutkielmassa sote-uudistus on nähty institutionalismin ja polkuriippuvuuden paradigmassa. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu institutionalismista, instituutioista ja polkuriippuvuudesta. Metodologinen asemointi nousee pragmatismista. Tutkimustehtävänä oli etsiä maakuntien sote-uudistuksen dokumenteista viittauksia menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Tutkimuskysymykset käsittelivät seikkoja, jotka viittasivat menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Tutkimus rajautui sote-uudistuksen esiselvitys –vaiheen dokumentteihin. Tutkimuksen aineisto koostuu kaikkien maakuntien dokumenteista, joita oli yhteensä 26 kpl. Maakuntien dokumentit analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä. Maakuntien dokumenteista löydettyjen sekä menneisyyteen että tulevaisuuteen viittaavien asioiden perusteella on havaittavissa viittauksia sekä menneeseen että tulevaan. Tämä antaa aiheen olettaa, että maakuntauudistuksen osauudistus sote-uudistus on osin polkuriippuva. Sekä menneisyyteen että tulevaisuuteen viittaavina seikkoina olevat muutos ja haaste sopivat historiallisen institutionalismin kontekstiin. Historiallisen institutionalismin paradigman mukaan maakuntien sote-järjestelmien eri osat ovat täydentäneet toisiaan. Tulevaisuudessa sote-uudistusta tulisi ensiksi tutkia laajemmin polkuriippuvuuden, instituutioiden ja institutionalismin paradigmassa, sillä se voi antaa laajempaa ymmärrystä ja uutta tietoa sote-uudistuksen toteutumista ja toteuttamista ajatellen. Toiseksi tulisi tutkia sitä, miten hallituksen politiikka ja valtionhallinnon ohjeistus sote-uudistuksen toteuttamisesta on vaikuttanut sen suunnitteluun, toteuttamiseen ja toteutumiseen maakunnissa

Vammaisten henkilöiden asumisyksiköt ja niiden johtaminen COVID-19 -epidemian aikana : Yksikön johtajien kokemuksia korona-ajasta

Tässä työpaperissa raportoidaan haastattelututkimuksen tuloksia vammaisten henkilöiden asumisyksiköissä toimivien johtajien koronaepidemian aikaisista kokemuksista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tehty tutkimus on toteutettu osana Vammaisten ja ulkomaalaistaustaisten ihmisten selviäminen poikkeus- ja kriisitilanteissa Tulevaisuutta luomassa covid-19-kokemusten pohjalta -hanketta. Hanke on saanut rahoituksen Euroopan sosiaalirahastolta ja sitä on toteutettu Kehitysvammaliiton, Kuntaliiton sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä

Coping of persons with disabilities and migrant origin populations in serious disruptions and emergencies : Emergency action plans supporting preparedness

Operating models that support the coping of people with disabilities and immigrants in serious disruptions and emergency conditions has been developed in Building the Future based on COVID-19 Experiences project. Emergency action plans in this publication contain concrete tasks, operating methods and suggestions for supporting coping and developing preparedness. Co-creaton methods and research data on the effects of the coronavirus epidemic on the lives and services of people with disabilities and migrant origin populations has been utilised. The publication is aimed at people responsible for preparedness and emergency planning in cooperation areas, wellbeing service counties and municipalities, as well as social work, health and communication professionals in their different operating environments. This publication has been produced in Building the Future based on Covid-19 Experiences project, funded by the European Social Fund (ESF) in 2021 2023. The project was carried out jointly by the Finnish Association on Intellectual and Developmental Disabilities, the Finnish Institute for Health and Welfare (THL) and the Association of Finnish Municipalities and wellbeing services company Hyvil Oy

Vammaisten ja maahanmuuttaneiden ihmisten selviytyminen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa : Varautumista tukevat toimintakortit

Tulevaisuutta luomassa -hankkeessa kehitetyt toimintamallit tukevat vammaisten ja maahanmuuttaneiden ihmisten selviytymistä vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tämän julkaisun varautumista tukevat toimintakortit sisältävät konkreettisia tehtäviä, toimintatapoja ja ehdotuksia, jotka tukevat hyvinvointialueiden ja kuntien varautumista ja valmiussuunnittelua. Toimintakorttien kehittämistyössä on hyödynnetty tutkimustietoa koronaepidemian vaikutuksista vammaisten ja maahanmuuttaneiden ihmisten elämään ja palveluihin sekä yhteiskehittämisen menetelmiä. Julkaisu on suunnattu varautumisesta ja valmiussuunnittelusta vastaaville henkilöille yhteistoiminta-alueilla, hyvinvointialueilla ja kunnissa sekä sosiaalityön, terveysalan ja viestinnän ammattilaisille eri toimintaympäristöissään. Julkaisu on tuotettu Tulevaisuutta luomassa covid-19-kokemusten pohjalta hankkeessa, jonka rahoittajana oli Euroopan sosiaalirahasto (ESR) vuosina 2021 2023. Hanketta toteutettiin Kehitysvammaliitto ry:n, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Suomen Kuntaliiton sekä Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n yhteistyönä

Åtgärder för att personer med funktionsnedsättning och invandrare ska klara av allvarliga störningssituationer och undantagsförhållanden : Handlingskort som stöder förberedelser

Verksamhetsmodeller som stöder personer med funktionsnedsättning och invandrare att klara av allvarliga störningssituationer och undantagsförhållanden har utvecklats i projektet Framtiden skapas utifrån erfarenheter av covid-19. Handlingskorten i denna publikation innehåller konkreta uppgifter, strategier och förslag för att stöda förmågan att klara sig och för att utveckla beredskapen. Forskningsdata om coronaepidemins inverkan på livet och tjänsterna för personer med funktionsnedsättning och invandrare har utnyttjats i arbetet med att utveckla handlingskorten. Publikationen har utarbetats med hjälp av metoder för gemensam utveckling. Publikationen vänder sig till personer som ansvarar för beredskap och beredskap inom samverkansområden, välfärdsområden och kommuner samt till yrkesverksamma inom socialarbete, hälsovård och kommunikation i deras olika verksamhetsmiljöer. Denna publikation har producerats i projektet Framtiden skapas utifrån erfarenheter av covid-19, som finansierades av Europeiska socialfonden (ESF) 2021 2023. Projektet förverkligades av Kehitysvammaliitto ry, Institutet för hälsa och välfärd (THL) och Finlands Kommunförbund samt Välfärdsområdesbolaget Hyvil Oy

Institutionalismi ja polkuriippuvuus sote-uudistuksessa

Kansainvälisesti institutionalismi, instituutiot ja polkuriippuvuus julkisen hallinnon ja erityisesti julkisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen reformeissa on laajasti tutkittu aihe. Suomessa vastaavaa tutkimusperinnettä ei ole muutamaa artikkelia lukuun ottamatta. Tämä tutkimus käsittelee institutionalismia, instituutioita ja polkuriippuvuutta meneillään olevassa sote-uudistuksessa, joka on osa laajempaa maakunta- ja sote-uudistuskokonaisuutta. Pro gradu–tutkielman tavoitteena oli luoda uutta tietoa maakuntauudistuksen osauudistuksesta sote-uudistuksesta ja sen polkuriippuvuudesta. Pro gradu -tutkielmassa sote-uudistus on nähty institutionalismin ja polkuriippuvuuden paradigmassa. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu institutionalismista, instituutioista ja polkuriippuvuudesta. Metodologinen asemointi nousee pragmatismista. Tutkimustehtävänä oli etsiä maakuntien sote-uudistuksen dokumenteista viittauksia menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Tutkimuskysymykset käsittelivät seikkoja, jotka viittasivat menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Tutkimus rajautui sote-uudistuksen esiselvitys –vaiheen dokumentteihin. Tutkimuksen aineisto koostuu kaikkien maakuntien dokumenteista, joita oli yhteensä 26 kpl. Maakuntien dokumentit analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä. Maakuntien dokumenteista löydettyjen sekä menneisyyteen että tulevaisuuteen viittaavien asioiden perusteella on havaittavissa viittauksia sekä menneeseen että tulevaan. Tämä antaa aiheen olettaa, että maakuntauudistuksen osauudistus sote-uudistus on osin polkuriippuva. Sekä menneisyyteen että tulevaisuuteen viittaavina seikkoina olevat muutos ja haaste sopivat historiallisen institutionalismin kontekstiin. Historiallisen institutionalismin paradigman mukaan maakuntien sote-järjestelmien eri osat ovat täydentäneet toisiaan. Tulevaisuudessa sote-uudistusta tulisi ensiksi tutkia laajemmin polkuriippuvuuden, instituutioiden ja institutionalismin paradigmassa, sillä se voi antaa laajempaa ymmärrystä ja uutta tietoa sote-uudistuksen toteutumista ja toteuttamista ajatellen. Toiseksi tulisi tutkia sitä, miten hallituksen politiikka ja valtionhallinnon ohjeistus sote-uudistuksen toteuttamisesta on vaikuttanut sen suunnitteluun, toteuttamiseen ja toteutumiseen maakunnissa