Luomusiipikarjan ruokinta

Opas on julkaistu MMM:n ympäristötuen koulutusvaroilla.vo

Egg production in furnished cages

In the European Union, conventional cages for laying hens will be faded out at the beginning of 2012. The rationale behind this is a public concern over animal welfare in egg production. As alternatives to conventional cages, the European Union Council Directive 1999/74/EC allows non-cage systems and enriched (furnished) cages. Layer performance, behavior, and welfare in differently sized furnished cages have been investigated quite widely during recent decades, but nutrition of hens in this production system has received less attention. This thesis aims to compare production and feed intake of laying hens in furnished and conventional cages and to study the effects of different dietary treatments in these production systems, thus contributing to the general knowledge of furnished cages as an egg production system. A furnished cage model for 8 hens was compared with a 3-hen conventional cage. Three consecutive experiments each studied one aspect of layer diet: The first experiment investigated the effects of dietary protein/energy ratio, the second dietary energy levels, and the third the effects of extra limestone supplementation. In addition, a fourth experiment evaluated the effects of perches on feed consumption and behavior of hens in furnished cages. The dietary treatments in experiments 1 3 generally had similar effects in the two cage types. Thus, there was no evidence supporting a change in nutrient requirements for laying hens when conventional cages are replaced with small-group furnished cages. Moreover, the results from nutritional experiments conducted in conventional cages can be applied to small-group furnished cage systems. These results support the view that production performance comparable with conventional cages can be achieved in furnished cages. All of the advantages of cages for bird welfare are sustained in the small-group furnished cages used here. In addition, frequent use of perches and nests implies a wider behavioral repertoire in furnished cages than in conventional cages. The increase observed in bone ash content may improve bird welfare in furnished cages. The presence of perches diminished feed consumption during the prelaying period and enhanced the feed conversion ratio during the early laying period in furnished cages. However, as the presence or absence of perches in furnished cages had no significant effect on feed consumption after the prelaying period, the lower feed consumption observed in furnished cages than in conventional cages could be attributed to other factors, such as the presence of wood shavings or a nest box. The wider feed trough space per hen in conventional than in furnished cages may partly explain the higher feed consumption observed in conventional cages.Euroopan unionin neuvoston antama direktiivi (1999/74/EY) määrittää munantuotantoon käytettävien kanojen suojelua koskevat vähimmäismääräykset. Direktiivi kieltää perinteisten varustelemattomien häkkien käytön munivien kanojen pitopaikkana vuoden 2012 alusta. Munantuotanto on tämän jälkeen mahdollista joko niin kutsutuissa vaihtoehtoisissa järjestelmissä, joita ovat lattia- ja kerroslattiakanalat, tai varustelluissa ns. virikehäkeissä. Muutoksia perustellaan eläinten hyvinvoinnin parantumisella. Varustelluissa häkeissä on kanaa kohti enemmän tilaa kuin perinteisissä varustelemattomissa häkeissä. Lisäksi varustelluissa häkeissä kanojen käytettävissä on orret, munintapesä ja pehkualue. Varusteltuja häkkejä on kehitetty jo vuosikymmenten ajan, mutta kanojen ruokintaa ja ravinnontarvetta tässä tuotantomuodossa on tutkittu vain vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli verrata varusteltuja ja perinteisiä häkkejä munantuotantomenetelminä, selvittää varustelluissa häkeissä pidettävien kanojen ravintoaineiden tarvetta sekä kanojen orren, munintapesän ja pehkualueen käyttöä varustelluissa häkeissä. Kolmessa koko munintakauden kestävässä tutkimuksessa tutkittiin kussakin yhden ravintoaineen vaikutusta kanojen tuotantoon ja kuntoon kolmen kanan perinteisissä ja kahdeksan kanan varustelluissa häkeissä. Varustelluissa häkeissä seurattiin kanojen orsien, pesän ja pehkualueen käyttöä. Neljännessä tutkimuksessa selvitettiin orren vaikutusta kanojen rehunkulutukseen ja käyttäytymiseen varustelluissa häkeissä. Koska tutkittujen rehujen vaikutukset olivat samansuuntaiset ja -suuruiset perinteisissä ja varustelluissa häkeissä, voidaan todeta, että kanojen nykyiset ruokintasuositukset pätevät myös varustelluissa häkeissä. Tulosten perusteella varustelluissa häkeissä voidaan saavuttaa perinteisten häkkien tuotantotaso. Tuotannon kannattavuuden kannalta tärkeä rehunmuuntosuhde eli rehunkulutus tuotettua munakiloa kohden oli tutkituissa häkkityypeissä sama. Orsien ja munintapesän runsas käyttö kertoo kanojen pystyvän toteuttamaan tiettyjä lajinmukaisia käyttäytymismalleja varustelluissa häkeissä. Varustelluissa häkeissä havaittu parempi luuston mineralisoituminen tukee myös oletusta kanojen parantuneesta hyvinvoinnista

Camelinapuristeella omegamunia

Camelinapuristeen lisääminen munivien kanojen rehuun muuttaa kananmunan rasvahappokoostumusta terveellisemmäksi. Munien aistinvarainen laatu ei camelinarehusta huonone. Ainakin puolet kanojen rehussa valkuaislähteenä käytetystä soijarouheesta voitaisiin korvata camelinapuristeella.vo

Effects of perch on feed consumption and behaviour of caged laying hens

This experiment studied the effects of perches in furnished cages on behaviour and feed consumption of laying hens. The study used 352 Lohmann Selected Leghorn (LSL) hens. The hens were housed at 16 weeks of age in furnished cages in groups of 8 birds. The experiment lasted for 205 days. The treatments were: perches present from 16 weeks of age (P16), perches present from 19 weeks of age (P19), and no perches present (NP). Feed consumption and egg production were measured over the pre-laying period and six 4-week laying periods. The number of hens on perch, in nest and litter box was recorded at various ages. The behaviour of 3 hens per treatment was observed using instantaneous sampling at every 5 minutes, so that the observations of each hen covered one light period (14.5 hours). The treatments had no significant effects on feed consumption after the pre-laying period. Feed conversion ratio (kg feed kg-1 eggs) was favourable in P16 in comparison to NP during the periods 2–4. During the observations after the lights-out NP birds tended to be more frequently in nests, than P16 birds. NP birds spent more time on the cage floor, were recumbent more often, and sitting more rarely in comparison to P16 birds. Based on the results of this study, perches may have advantageous effect on feed conversion ratio in furnished cages

Kivennäisruokinta ei paranna broilereiden jalkoja

Broilereiden liikuntakykyä on vaikea parantaa kivennäisruokinnan avulla. Rehun kalsium- ja fosforipitoisuutta tai niiden välistä suhdetta muuttamalla voidaan kyllä vaikuttaa broilereiden luiden kivennäispitoisuuteen, mutta ei varsinaisesti jalkaterveyteen. Eläintiheyden pienentäminen sen sijaan vaikuttaa edullisesti broilereiden kasvuun, liikuntakykyyn ja jalkapohjien kuntoon.vo

Herneestä valkuaista myös siipikarjalle

Herne sopii myös siipikarjan ruokintaan. Herneen valkuainen sisältää runsaasti lysiiniä, yhtä välttämättömistä aminohapoista. Korkeatuottoisen siipikarjan rehustuksessa tuotantoa rajoittava aminohappo on kuitenkin usein rikkipitoinen metioniini. Mitä suuremman osan ravinnon valkuaisesta broilerit ja kanat saavat herneestä, sitä tärkeämpää on varmistaa eläinten riittävä aminohappojen saanti täydentämällä rehua tarvittaessa rajoittavilla aminohapoilla.vo

Virikehäkeissä pesä ja orret ovat ahkerassa käytössä

MTT:n tutkimuskanalassa Jokioisilla seurataan kolmatta vuotta munivien kanojen käyttäytymistä varustelluissa häkeissä. Tulosten perusteella kanat näyttävät arvostavan erityisesti pesän tarjoamaa suojaa munimisen aikana ja yöpuulle kanat käyvät mieluusti orsille.vo

Broilereillekin maistuu murskesäilötty ohra

Murskesäilötty ohra sopii hyvin broilereiden rehuun, jos ruokinta tiloilla vain saadaan teknisesti toteutettua. Kun murskeohran osuus rehussa lisääntyy, broilereiden kuiva-aineen syönti kasvukiloa kohden pienenee ja näin ollen tuotantotehokkuus paranee. Suurikaan määrä murskeohraa rehussa ei vaikuta epäedullisesti broilereiden tuotantotuloksiin.vo

Varustellut häkit munantuotannossa

Asetus kanojen pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista (10/EEO/2000) kieltää varustelematto-mien häkkien käytön munivien kanojen pitopaikkana vuoden 2012 alusta. Tämän jälkeen kanoja voi-daan pitää joko lattiakanaloissa tai varustelluissa eli ns. virikehäkeissä. Varustelluissa häkeissä tilaa on enemmän kuin perinteisessä häkissä ja kanojen käytössä on munintapesä, pehkua ja orsia. Munantuotantoa ja kanojen hyvinvointia sekä käyttäytymistä varustelluissa häkeissä on tutkittu paljon mm. Ruotsissa ja Iso-Britanniassa. Kanojen ruokintaa ja ravinnontarvetta tässä uudessa tuotan-toympäristössä sen sijaan on selvitetty varsin vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää rehun valkuaispitoisuuden ja kanojen pitopaikan vaikutuksia munantuotantoon ja –laatuun. Kokeessa käytettiin 1088 LSL-kanaa, jotka sijoitettiin joko varusteltuihin tai perinteisiin varustelemattomiin häkkeihin. Koerehut suunniteltiin niin, että valkuaisenergiasuhteeksi tuli joko 13 (rehun matala valkuaispitoisuus) tai 17 (rehun korkea valkuaispitoisuus). Koe alkoi kanojen ollessa 21 viikon ikäisiä ja kesti 52 viikon ajan. Häkkityypin ja rehun valkuaispitoisuuden välillä ei havaittu yhdysvaikutuksia tuotanto- tai rehunkulutustuloksissa. Varustelluissa häkeissä pidetyt kanat kuluttivat vähemmän rehua ja munivat vähemmän munia kuin perinteisissä häkeissä pidetyt kanat (P<0,05). Rehumuuntosuhteessa ei häkkityyppien välillä ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Varustelluissa häkeissä pidettyjen kanojen munissa oli heikommat kuoret kuin perinteisissä häkeissä pidettyjen kanojen munissa 35 ja 54 viikon iässä tehdyissä munankuoren murtolujuusmittauksissa (P<0,05). Viimeisessä mittauksessa ei häkkityyppien välillä havaittu eroja. Samansuuntaiset tulokset saatiin munien ominaispainomittauksissa, joissa perinteisissä häkeissä pidettyjen kanojen munien ominaispainot olivat suuremmat kuin varustelluissa häkeissä pidettyjen kanojen munien ominaispainot (P<0,01). Ensimmäisen ruokintavaiheen aikana (21–41 viikon iässä) matalan valkuaispitoisuuden rehua saaneet kanat kuluttivat enemmän rehua kuin korkean valkuaispitoisuuden rehua saaneet kanat (P<0,05). Matalan valkuaispitoisuuden rehua saaneet kanat munivat keskimäärin pienempiä munia kuin korkean valkuaispitoisuuden rehua saaneet kanat (P<0,001). Rehun valkuaispitoisuus ei vaikuttanut munintaprosenttiin. Rehun korkea valkuaispitoisuus heikensi munanvalkuaisen laatua verrattuna matalan valkuaispitoisuuden rehua saaneiden kanojen muniin (P<0,05). Kokeen tulosten perusteella rehun valkuaispitoisuuden vaikutukset ovat samanlaiset varustelluissa kuin perinteisissä häkeissä. Varustelluissa häkeissä havaittu alhaisempi munintaprosentti saattaa johtua pienemmästä rehunkulutuksesta ja energian saannista. Matalan valkuaispitoisuuden rehua saaneiden kanojen munanpainoa ja rehumuuntosuhdetta rajoittavana tekijänä oli todennäköisesti liian alhainen päivittäinen lysiinin saanti

Rehun kivennäispitoisuuden, kasvunopeuden ja liikunnan vaikutus broilereiden jalkaterveyteen

ei saatavill