Bold ambition, blunted agency? Examining top management perspectives on a circular economy transition in Finland

The circular economy is proposed as a company-driven means to further sustainability transitions. Top managers have a critical role in fostering the circular economy as they are responsible for shaping and implementing a company's sustainability strategy and performance. In this paper, we adopt a microfoundations perspective to enhance our understanding of the influence of top managers as agents of the sustainability transition to the circular economy. In a qualitative research study, we interviewed 34 top managers of Finnish companies that are actively pursuing the circular economy. The main implication of our study is in exploring the role of top managers, as they engage in actively structuring a new, circular regime. To this end, our paper provides salient insights into the prevailing debate on the structure-agency question in the sustainability transitions literature. We find that power is a key characteristic of how top managers exercise their agency. Our findings imply that while top managers are perceived as the most powerful members of a company, their agency is often limited by structural constraints on multiple levels within their companies, in the industry, and in the broader regime. Furthermore, we find that top managers' power and agency towards the transition is heavily dependent on their abilities to secure business profitability. </p

Business plan for a fashion brand : case: MW Oy

This thesis copes with finding a niche market in Finnish fashion industry and based on the findings, a business idea is generated as well as a business plan is completed for the case company MW Oy, which is founded by the authors of the thesis. This thesis concentrates on the process of formulating the business idea rather than implementing the business plan, even though the business plan is an essential part of the study. When dealing with theoretical framework, to better analyze the Finnish fashion industry and Chinese fashion industry, theories such as PESTEL Analysis and Porter’s Five Forces Analysis are applied. Some business models of existing companies in Finnish fashion industry are examined and evaluated, and based on the findings, the authors come to a conclusion that a niche market lies in the scarf and similar accessories sector. SWOT analysis is used to present the strengths, weaknesses, opportunities and threats of both MW Oy and its main competitors. Later on, a preliminary business plan is created accordingly using the Hoffren Business Idea Model, with emphasis on the market need, image, product, target group, mode of operations and resources. The research method used in this thesis is qualitative research method, thus qualitative data is collected through unstructured interviews with entrepreneurs and popular Finnish fashion bloggers in the Finnish fashion industry, on the other hand, literature related to the field of study is acquired from publications such as articles, journals, written books and online sources.Opinnäytetyö tutkii mahdollisen niche segmentin löytämistä Suomen muotialalta. Löydösten perusteella voidaan luoda liikeidea ja alustava liiketoimintasuunnitelma yritykselle MW Oy, jonka opinnäytetyön kirjoittajat perustavat. Opinnäytetyö keskittyy pikemminkin liikeidean suunnitteluun kuin liiketoimintasuunnitelman toteutukseen, vaikka liiketoimintasuunnitelma on oleellinen osa tutkimusta. Teoreettisesta viitekehyksestä puhuttaessa on parempi analysoida Suomen ja Kiinan muotialat, jota varten käytetään analyysityökaluja kuten PESTEL ja Porterin viiden vaikuttavan kilpailuvoiman malli. Olemassa olevien suomalaisten muotialan yritysten toimintamallien tutkimisella ja arvioinnilla löydettyjen tulosten perusteella niche segmentiksi todettiin huivit ja asusteet. SWOT analyysityökalua käytetään esittämään vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat MW Oy:stä ja myös sen kilpailijoista. Myöhemmin luodaan alustava liiketoimintasuunnitelma Hoffrenin liikeideamallin mukaan, joka keskittyy tarpeeseen, imagoon, tuotteeseen, asiakasryhmiin, toimintatapaan ja voimavaroihin. Opinnäytetyössä käytetään laadullista tutkimusmenetelmää, joten tieto kerätään epämuodollisten haastattelujen kautta kuten erilaisilta yrittäjiltä ja suosituilta suomalaisilta muotibloggaajilta. Toisaalta tietoa kerätään kirjallisista lähteistä kuten artikkeleista, kirjoista ja luotettavista internet lähteistä

What Goes Around, Comes Around : Circular Economy Motivation in Finnish Companies

With the raise in concern for the environment and its rapid decline, this research focuses on the actions that firms may take to become more environmentally friendly. The research topic specifically focuses on circular economy and the reasons that Finnish publicly listed companies have adapted circular economy related practices in their business operations. The purpose of this research is to identify the underlying motivations that push companies towards circular economy. Extant literature for circular economy and motivation theories was reviewed in this research, which helped to shape a framework of company motivation for circular economy. The empirical research takes a qualitative approach with the use of case studies. Content analysis was firstly used to analyze secondary data derived from Finnish publicly listed firms’ annual reports, CSR and sustainability reports, which formed the basis for case selection. Five case companies were selected for the research and data was collected in the form of semi-structured in-depth interviews. Within-case and cross-case analysis was conducted for the analysis of the interview data. The research identified eight major factors of motivation and developed further the framework of company motivation to adapt circular economy practices. These eight factors include: cultural context, service logic, ease of transition to other countries, profitability of waste management, symbiotic partnerships, legislative impact, marketing related issues, and a call to researchers to simplify the sustainability field. This research contributes to the literature streams of circular economy and motivation theories by applying motivation theories in the circular economy context

ELINKAARIKUSTANNUSLASKENTA – LCC (LIFE CYCLE COSTING)

Elinkaarikustannusarviointeihin kuuluu yrityksen kustannusrakenteen hahmottaminen ja arviointi, sekä elinkaarikustannusten laskenta. Elinkaarikustannuslaskentaa yleisesti käytetään vertaamaan kahden erilaisen investoinnin kustannuksia koko sen elinkaaren aikana, jolloin alhainen hankintahinta voikin näyttäytyä hyvin erilaisena, kun siihen otetaan huomioon huolto, varaosat sekä käytöstä poisto (mahdolliset jätteenkäsittelykulut). Elinkaarikustannusarviointi aloitetaankin selvittämällä ensin yrityksen kustannusprofiilin, tässä tapauksessa valikoidun aikavälin ajalta. Kustannusprofiiliin etsitään tietoa vuosittaisista investoinneista, käyttökustannuksista, kunnossapito- ja huoltokustannuksista ja epäkäytettävyydestä. Käyttökustannuksiin kuuluu laajasti yrityksen toimintaa kuuluvia kustannuksia kuten raaka-aineet, henkilöstö, kuljetus, laitteistot, hyödykkeet, vuokrat, verot, jätteet ja niin edelleen. Riippuen toimialasta tämä käyttökustannus voidaan myös erotella ottamaan huomioon vain tuotannonkustannuksia, jolloin muut tukevat kustannukset eritellään omaksi kategoriakseen. Elinkaarikustannuslaskennan toinen hyödyntämiskohde on, kun lasketaan hiilijalanjälkeä. Hiilijalanjälkeä laskettaessa on hyvin tyypillistä myös tarkastella yrityksen toiminnan kustannuksia sekä ajoittain laskea ympäristövaikutuksille hinta. Kustannusten ymmärtäminen on kriittisessä roolissa, kun ruvetaan pohtimaan toimenpiteitä, joilla alennetaan hiilijalanjälkeä. Esimerkiksi teollisuuden aloilla, joilla kustannusrakenne keskittyy erityisesti raaka-aineisiin, myös hiilijalanjäljen alentaminen alkaa tarkastelemalla raaka-aineita. Tällaisessa tapauksessa voi olla melko hankalaa vaihtaa raaka-aineita toiseen ilman suuria muutoksia kustannuksissa, useinhan ympäristöystävällinen ratkaisu voi ollakin hieman kalliimpi. Toisaalta raaka-aineisiin keskittyminen erityisesti, jos huomataan kustannusten olevan yllättävän korkeita voi johtaa toimenpiteisiin, jolla tehostetaan omaa toimintaa ja käytetään raaka-aineita tehokkaammin, jolloin niitä tarvitsee hankkia vähemmän ja kustannukset laskevat. Kustannusprofiilin tarkastelulla voi myös olla negatiivinen vaikutus ympäristötekojen pohdintaan. Puhtaasti katsomalla tekoja, jotka vaikuttavat suurimpaan kustannuserään voi helposti johtaa ajatteluun, jossa ajatellaan esimerkiksi toimistojätteen kierrättämisen olevan turhaa, kun sen kustannus on niin pieni tai kierrättämisestä tulevat kustannukset tai vaiva onkin suurempi. Vastuullisuudessa pienilläkin teoilla on arvoa, erityisesti kun katsotaan suurempaa kuvaa, jossa moni toimija tekevät pieniä tekoja, joilla onkin iso vaikutus. Esimerkiksi muovinkierrättämisessä Suomessa on suuri potentiaali saada arvokkaita materiaaleja talteen. Tällä hetkellä kierrätysaste on noin 27 %, kun EU:n tavoite vuoteen 2025 on nostaa tämä prosentti 50 %. Tällä hetkellä sekajätteeseen päätyy noin 15 % kierrätyskelpoista muovia. (Lassila & Tikanoja, 2023) Elinkaarikustannusarviointi ja -laskenta ovatkin siis erinomainen työkalu yrityksille ymmärtää omaan toimintaansa paremmin, tehdä tietoisia päätöksiä sekä varautua tulevaisuuteen ja markkinatalouden heilahduksiin. Tässä raportissa tarkastellaan ensin hieman kirjallisuutta elinkaarikustannusarviointeihin, erityisesti siitä mihin elinkaarikustannuslaskentaa alun perin on hyödynnetty sekä uusia hyödyntämiskohteita. Tämän jälkeen käsitellään Ilmastoindikaattori-hankeen aikana kerättyjen tietojen sekä laskelmien tuloksia, erityisesti miten erilaisia toimialojen kustannusrakenteet ovat sekä millaisia tuloksia elinkaarikustannusarvioinneista saadaan. Raportin lopussa annetaan myös ehdotuksia siitä mihin elinkaarikustannuslaskennan tuloksia kannattaa hyödyntää sekä vinkkejä toimijoille, jotka haluaisivat elinkaarikustannusarviointeja hyödyntää omassa liiketoiminnassaan

Transitioning to the circular economy : Shifting from a technical to a cultural perspective

This chapter adopts a cultural perspective to the circular economy (CE) by exploring the role of cultural factors in the CE transitions. We consider the concept of culture to be a key factor affecting the shift to the CE. However, culture is a multidimensional concept and takes on different meanings depending on the context. In this chapter, cultural perspective refers to human interactions in a society. Based on 68 interviews, we reach three conclusions. First, a change in values in general towards the CE is necessary. Second, the change in attitude seems to be emerging slowly; therefore, raising awareness about the CE is a key priority for stakeholders who need more information to enable their culture’s movement toward the CE. Finally, cooperation and solidarity are key success factors in the shift to the CE. Our book chapter contributes to understandings of the cultural aspects of the CE by identifying the individual decision maker’s role; however, it is vital to keep in mind that these individuals are operating within a complex policy environment and that the CE transitions require the inclusion of wider groups of actors than is acknowledged in the current, rather polarised CE transition.peerReviewe

Toward a typology of circular economy agency

Agency, in its many forms, is identified as a critical factor enabling sustainability transitions. All the while, the role of agency vis-à-vis the CE transition remains poorly recognised. This chapter explores the agency of individuals and organisations driving the circular transition. The research approach used in this chapter is abductive, building upon the interdisciplinary research team's theoretical and empirical insights in the study of CE agency in 2015–2022. This chapter 1) introduces the concept of CE agency and 2) develops a typology of CE actors and their active and relational agency at the individual, organisational, and inter-organisational levels of analysis. Theoretically, this chapter finds that the struggles experienced by active CE actors are embedded in an ongoing negotiation between agency and the surrounding structures; and therefore, views circular transitions as structuration processes amid an ongoing tension between agency and structure. Where agency is active and relational, it bears the potential to shift prevailing linear-economy-biased structures toward circularity. In closing, the researchers argue that all actors have the potential to become CE catalysts, depending on the extent to which they recognise and exercise their CE agency.Peer reviewe

Microentrepreneurs as socially responsible leaders

Abstract Corporate social responsibility (CSR) refers to the voluntary integration of social and environmental concerns into companies’ operations. This qualitative case study investigates microentrepreneurs’ values and business activities related to CSR, particularly the elements of social responsibility (SR) via the responsible leadership (RL) approach. We investigate how entrepreneurs perceive the concept of SR, how SR is related to values and through which leadership activities they plan to implement SR. The case is a CSR training programme with 30 Finnish microentrepreneurs as attendants. The results show that entrepreneurs perceive SR on two levels: philosophical and practice-oriented levels. At the philosophical level, RL is being truthful to one’s own values and taking a long-term, holistic view, and the practical SR includes customer focus, staff equality, or community and network activity. Being true to one’s personal values and having a holistic long-term view of SR are the ground-building elements guiding leadership decisions in microenterprises. The practical level of RL is not limited to the microenterprise but, rather, extends to, for example, customers and business partners. The theoretical contribution to the RL literature is that the groundwork for SR in microenterprises is based on strategically sustainable businesses that are in line with entrepreneurs’ values but also simultaneously pursue a greater, more long-term purpose than a short-term profit-seeking. This study adds to the RL literature, indicating that, regardless of their owner-centricity and the focus on practically relevant leadership activities in the here and now, microenterprises pursue larger impacts on the community by adopting a holistic, future-oriented view. Although microenterprises are owner-centric and individual motivations play a significant role in RL, this study shows that, in socially and economically sustainable microenterprises, entrepreneurs’ personal values are integrated with those of the customers

Vastuullisuudesta kilpailuetua:opas pienyritykselle vastuullisuussuunnitelman laatimiseen

Alkusanat Vastuullisuus on usein sisäänrakennettuna suomalaisen pienyrityksen yrityskulttuuriin, vaikka sitä ei olisi tietoisesti pohdittukaan. Suomalaiset yritykset toimivat tyypillisesti rehellisesti, vilpittömästi, kunniallisesti ja avoimesti, jolloin vastuullisuus on jo hyvällä pohjalla. Vastuullinen yritys on myös haluttu työnantajana ja yhteistyökumppanina. Asiakkaan arvostaminen on keskeistä vastuullisen yrityksen toiminnalle. Vastuullisuus ei välttämättä tarkoita isoja vastuullisuusohjelmia vaan käytännön toiminta arjessa riittää. Taloudellisella tasolla vastuullisuutta on mm. kannattava yritystoiminta, sosiaalista vastuullisuutta on mm. henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen. Sosiaalinen vastuullisuus tarkoittaa myös toimintaa paikallisyhteisön edistämiseksi, työyhteisön ja työolojen kehittämistä sekä ihmisarvon kunnioittamista yrityksen kaikissa toiminnoissa. Tämä opas on suunnattu pien- ja mikroyrityksille. Oppaaseen on koottu mikroyrittäjän vastuullisuusvalmennuksessa käytettyä materiaalia ja valmennuksissa hyödynnettyjä työkaluja. Tarkoituksena on, että saat laadittua yrityksellesi vastuullisuuden kehittämissuunnitelman, ViVa Road Mapin. Opas on tuotettu osana ViVa – Vihreä vastuullisuus mikroyrityksissä -hanketta, jonka vastuullisuusvalmennus on auttanut pieniä ja mikroyrityksiä suunnitelmalliseen vastuullisuuteen ja sitä kautta kilpailuedun lisäämiseen Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2021–2023