Laskentapalvelinten hyödyntäminen neuroverkkojen opetuksessa

Tämän kandidaatin työn tarkoitus on selvittää, miten laskentapalvelimia voitaisiin hyödyntää neuroverkkojen opetuksessa. Suuret laskentaoperaatiot saattavat vaatia hyvinkin paljon resursseja, joita laskentapalvelimella on normaalia tietokonetta enemmän. Neuroverkko, joka tässä työssä tehtiin, oli konvoluutioneuroverkko, jolla pyrittiin parantamaan satelliittien rataennustuksia. Näitä satelliittirataennustuksia käytetään esimerkiksi paikannuksessa. Työn neuroverkko ja data pohjautuvat vahvasti Pihlajasalon diplomityöhön. Työssä tutkittiin, miten konvoluutioneuroverkon kerrosten muuttaminen vaikuttaa tuloksiin ja ajankäyttöön. Työssä muutettiin konvoluutioverkon filttereiden määrää, jotta saavutettaisiin optimaalisin tulos työssä olevalle datalle. Tuloksena löydettiin optimaalinen määrä filttereitä ja huomattiin, että filttereiden lisääminen tuottaa lineaarisesti kasvavan ajan muutoksen neuroverkon opetuksessa

Esihenkilöiden kokemat rooliristiriidat asiantuntijaorganisaatiossa

Ihmisillä on erilaisia sosiaalisia rooleja, jotka määrittävät heidän käytöstään. Osa niistä liittyy kiinteästi persoonallisuuden piirteisiin sekä arvoihin ja osa taas on esimerkiksi työtehtävän myötä omaksuttuja rooleja. Henkilön useat roolit saattavat aiheuttaa rooliristiriitoja, joiden ratkaiseminen on yksilön hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Asiantuntijaorganisaatioiden esihenkilöt omaksuvat työssään monia rooleja, joista aiheutuu erilaisia rooliristiriitoja. Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään, millaisia sosiaalisia rooleja esihenkilöillä on ja millaisia rooliristiriitoja niistä aiheutuu. Tämän tutkimuksen menetelmä on kvalitatiivinen ja tutkimus rakentuu kirjallisuuskatsauksesta sekä empiirisen aineiston analyysistä. Kirjallisuuskatsaus pohjautuu rooliristiriitoja ja sosiaalisia rooleja käsitteleviin tutkimuksiin sekä aihetta käsittelevään johtamiskirjallisuuteen. Kirjallisuuskatsaus esittelee myös esihenkilörooleja kuvaavia malleja ja esihenkilötyölle ominaista ympäristöä, jossa vallitsee useita erilaisia odotuksia. Tutkimuksen empiirinen osuus rakentuu neljästä puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Haastateltaviksi valittiin neljä samassa kansainvälisessä konsulttiyrityksessä työskentelevää esihenkilöä. Aineiston analysointi pohjautui aineistolähtöiseen sisällönanalyysiin. Tutkimuksen tuloksissa korostuivat esihenkilöiden tunnistamat ohjaavat-, toiminnalliset- ja sosiaaliset roolit. Roolien taustalla vaikuttivat esihenkilöiden suhteet työyhteisön muihin jäseniin sekä työn luonne, joka loi esihenkilötyöhön ja asiantuntijatyöhön liittyviä rooleja. Yrityksen johdon ja alaisten esihenkilöön kohdistamat odotukset vaikuttivat rooliristiriitojen taustalla. Ajan riittämättömyys, puutteellinen tuki sekä eri roolien ristiriitaiset tavoitteet aiheuttivat esihenkilöille rooliristiriitoja. Kaikista voimakkaimmin ristiriitoja aiheuttava tekijä oli aika, jonka riittämättömyys pakotti esihenkilöt priorisoimaan eri roolien toteuttamista. Tutkimus osoittaa, että esihenkilöillä on paljon asiantuntijatyöhön liittyviä rooleja suhteessa siihen, että he työskentelevät myös esihenkilöroolissa. Eri esihenkilötasoilla koetaan samanlaisia rooliristiriitoja, joten organisaation yhteiset toimintatavat korostuvat ristiriitojen aiheuttajina. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan rooliristiriidat syntyvät aikaisemmasta tutkimuksesta poiketen lähes täysin yrityksen johdon vaatimuksien aiheuttamana. On kuitenkin todennäköistä, että alaisten vaatimukset voimistavat näitä ristiriitoja. Esihenkilötyön rooliristiriitojen jatkotutkimuksissa olisi hyvä keskittyä tarkastelemaan, millaiset toimintatavat ehkäisevät rooliristiriitojen syntyä. Esimerkiksi organisaatioiden perehdytyskäytäntöjen ja rooliristiriitojen yhteyden ymmärtäminen voisi tulevaisuudessa edistää työhyvinvointia

Käärme-alkuiset perinnäiset paikannimet

Tutkielmassa selvitetään, minkälaisille luonnonpaikoille ja millä perusteilla Käärme-alkuisia nimiä on annettu ja minkälaisia annetut nimet ovat rakenteeltaan. Aineistona käytetään Kotimaisten kielten keskuksen Nimiarkistosta kerättyjä paikannimiä, jotka käsittävät kaikkiaan 2217 nimeä ja 2147 eri luonnonpaikkaa. Nimistä 71 % on luokiteltu maastonimiksi ja 29 % vesistönimiksi. Joukossa on sekä primaarinimiä (91 % nimistä, tyyppi Käärmekuru) että sekundaareja, muita paikannimiä joko kokonaan tai osittain sisältäviä nimiä (9 % nimistä, tyyppi Käärmekurunnotko). Aineistoa analysoidaan toisaalta perinteisin onomastisin menetelmin, toisaalta syntaktis-semanttisen luokittelumallin avulla. Nimissä esiintyviä lekseemejä ja lekseemeihin liittyviä merkityksiä tutkitaan käyttäen hyväksi etymologisia ja murteellisia sanakirjoja sekä Kotimaisten kielten keskuksen arkistotietoja. Täten selvitetään, mitä nimissä tavattavat leksikaaliset elementit (esimerkiksi uopaja ja lukko) tarkoittavat ja millaisina nimenantajat ovat nähneet paikat nimenantohetkellä. Aineiston paikkoja tutkitaan myös satelliittikuvista, kartoista ja arkistotiedoista. Näin selvitetään nimettyjen paikkojen erityispiirteitä (esim. kivisyyttä, hiekkaisuutta, korkeutta), paikkoihin liitettyjä tarinoita sekä sitä, onko jonkin Käärme-alkuisen nimen lähellä muita Käärme-nimiä. Syntaktis-semanttisessa luokittelussa nimet jaetaan kieliopillisiin, rakenteellisiin nimenosiin, joilla kullakin on oma funktionsa. Aineiston yleisin nimityyppi on 2 CA (tyyppi Käärmeharju), joka on myös muussa suomalaisessa paikannimistössä hallitseva rakennetyyppi. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että Käärme-nimiä on tyypillisesti annettu kivisille ja louhikkoisille paikoille, joissa esiintyy tai on arveltu esiintyvän runsaasti käärmeitä. Aineistossa korostuvat kiviset ja kallioiset paikat ja erityisesti maankohoumat, vesistöpaikoissa myös niemet. Nämä paikat vastaavat hyvin käärmeiden luontaisia elinympäristöjä. Rakenteellisesti nimet ovat melko yksinkertaisia: 96 % niistä noudattaa syntaktis-semanttista tyyppiä 2 CA. Tarinoita käärmeiden mukaan nimettyihin paikkoihin liitetään harvakseltaan, mutta toistuvasti. Tyypillisiä ovat erityisesti kertomukset käärmeiden käräjistä sekä kruunupäisestä käärmeestä

”Ihmiset ovat maamme tärkein voimavara” - Korkeakoulutetut paluumuuttajat osana Grönlannin tietoyhteiskuntakehitystä

Tässä tutkielmassa tutkitaan Grönlannin tietoyhteiskuntakehityksen tilaa sekä korkeakoulutettujen paluumuuttajien osuutta tietoyhteiskunnan kehityksessä. Kestävän talouskehityksen takaamiseksi useat arktiset periferiat Grönlanti mukaan lukien pyrkivät siirtämään talouksiensa painopisteitä luonnonvarojen hyödyntämisestä kohti osaamiseen ja innovaatioihin perustuvaa tietoyhteiskuntaa. Tässä tutkielmassa tutkitaan, miten tietoyhteiskuntakehitys huomioidaan Grönlannin itsehallinnon ja Sermersooqin kunnan julkaisemissa strategioissa ja raporteissa, sekä analysoidaan korkeakoulutettujen osaajien roolia niiden toteuttamisessa. Lisäksi tutkitaan itsehallinnon toimia korkeakoulutettujen paluumuuttajien houkuttelemiseksi, ja analysoidaan korkeakoulutettujen grönlantilaisten muuttoliikkeiden motiiveja sekä heidän mielipiteitään paikallisen tietoyhteiskunnan kehityksestä. Tutkielman aineisto koostuu neljästä Grönlannin itsehallinnon ja Sermersooqin kunnan julkaisemasta strategiasta ja raportista sekä kymmenen grönlantilaisten korkeakoulutetun paluumuuttajan ja yhden paikallisen virkahenkilön haastatteluista. Aineistoa käsitellään sekä teoriaohjaavalla että aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Ensimmäisen tutkimusosion tuloksissa käy ilmi, että nykyisten talousrakenteiden perusteella Grönlannin tietoyhteiskuntakehitys on vasta alussa. Grönlannin yhteiskunnan kehitys kohti tietoon pohjautuvaa yhteiskuntaa lähtee perusedellytysten, kuten peruskoulujärjestelmän ja infrastruktuurin kohentamisesta.Itsehallinto tekee toimia ulkomailla opiskelevien nuorten kotimaansuhteiden ylläpidon edistämiseksi. Toisen tutkimusosion tulosten mukaan haastateltujen nuorten grönlantilaisten muualle muuton kollektiivisena motiivina on koulutuksen hankinta. Paluumuuton motiivien kirjo on laajempi painottuen vetovoimatekijöihin. Korkeakoulutetut paluumuuttajat kokevat osuutensa vahvana yhteiskunnan kehityksessä. Tulokset tuovat esille tutkituissa dokumenteissa vähemmälle huomiolle jääneet tietoyhteiskuntakehityksen osa-alueet, kuten tieto- ja viestintäteknologioiden ja innovaatioiden kehityksen. Jatkotutkimukselle olisi tarvetta kehittämään toimenpide-ehdotuksia näiden tietoyhteiskuntakehityksen osa-alueiden vahvistamiseksi. Paluumuuttajien motiivien ja näkemysten tarkastelu avartaa ymmärrystä Grönlannin osaajakehityksestä.This thesis examines the state of knowledge society development in Greenland and the contribution of highly educated returnees to the development of the information society. To ensure sustainable economic development, several Arctic peripheries, including Greenland, are seeking to shift the focus of their economies from the exploitation of natural resources to a knowledge-based and innovation-based society. This thesis examines how the development of the knowledge society is taken into account in the strategies and reports published by the Home Rule Government of Greenland and the Municipality of Sermersooq, and analyzes the role of higher education professionals in their implementation. In addition, the self-governments measures to attract highly educated returnees will be examined, and the motives be hind migration of highly educated Greenlanders and their views on the development of the local information society will be analyzed. The material of the thesis consists of four strategies and reports published by the Home Rule Government of Greenland and the Municipality of Sermersooq, as well as interviews with ten highly educated returnees from Greenland and one local government official. The material is processed using both theory-based and data-driven content analysis. The results of the first section of the study show that, based on current economic structures, the development of the knowledge society in Greenland is still in early phase. The development of Greenlandic society towards a knowledge-based society starts with the improvement of basic conditions, such as the primary school system and infrastructure. Self-government takes action to promote the maintenance of domestic relations for young people studying abroad. According to the results of the second research section, the collective motive for the young Greenlanders interviewed to move elsewhere is the acquisition of education. The range of motives for return migration is wider, focusing on attraction factors. Highly educated returnees feel their contribution to the development of society is strong. The results highlight areas of information society development that have received less attention in the documents examined, such as the development of information and communication technologies and innovations. There may be a need for further research to strengthen these areas. Examining the motives and views of returnees broadens the understanding of Greenland's skills developmen

Cloud Infrastructure Tools For Cloud Applications : Infrastructure management of multiple cloud platforms

Cloud platforms are the modern solution to host applications as a SaaS. The cloud platforms share standard practices, but the services as simple as cloud storage differ significantly between each provider. This master's thesis goes through a case study about Profit Software's application hosted in the AWS cloud environment, aiming to transfer to Azure and Google Cloud. The transfer of already existing cloud applications requires identifying the key services on the original cloud platform and planning the appropriate counterpart in another cloud platform. When cloud architecture is designed for desired cloud platforms comes the question of how one implements them to keep the infrastructure in check. The use of IaC tools helps the setup of cloud infrastructure and maintenance while providing consistent results during the development process and when moving to production. The IaC tools considered for the Profit Software's application were Terraform, Pulumi and cloud providers' AWS CDK, ARM and Google Cloud Deployment Manager. And since the application uses AWS ECS as its container orchestrators, a new orchestrator had to be also evaluated. Considered orchestrators were Docker Swarm, Kubernetes and each cloud platforms' orchestrator. The first cloud transferability evaluation was done against the Profit Software's application by checking if the two other clouds have the necessary services to check if they had the required services to run the application. The use of AWS Batch presented a problem since Google Cloud doesn't yet have a corresponding service. A similar service is a Google Cloud Run, but their service logic differs so that the application requires some modifications before the transfer. On the other hand, Azure had the necessary services, and they function similarly enough to their AWS counterparts. The IaC and container orchestrators were evaluated with help on a smaller project with key features similar to the Profit's application. The various IaC tools were tested how they would suffice to build the infrastructure for this smaller project. The rest of the services that weren't present in the project were checked through IaC tools' documentation if it would be possible to create them. The best of the considered IaC tools were Pulumi and Terraform, but Pulumi takes edge over the Terraform with the flexibility of its way of infrastructure defining compared to Terraform. The considered container orchestrators were all enough for the smaller project and the actual application. But when considering the benefits they provide, Kubernetes took the lead by far since all of the planned cloud platforms support Kubernetes clusters

Erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat terveyssosiaalityössä : erikoissairaanhoidon aikuissomatiikan terveyssosiaalityöntekijöiden määrittelyjä ja pohdintoja

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tarkastella erityisen tuen tarpeessa olevia asiakkaita erikoissairaanhoidon aikuissomatiikan terveyssosiaalityön näkökulmasta. Tutkielman aineisto perustui vuonna 2022 kerättyyn kyselytutkimusaineistoon, joka koottiin HUS Sisätautien ja kuntoutuksen terveyssosiaalityöntekijöiltä. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään terveyssosiaalityöntekijöiden käsityksiä erityisen tuen tarpeesta ja heidän rooliaan erityisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden tuen tarpeiden tunnistamisessa ja kohtaamisessa osana laajempaa moniammatillista palveluverkostoa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että terveyssosiaalityöntekijöiden näkemys erityisen tuen tarpeesta noudattaa sosiaalihuoltolain määritelmiä. Erityisen tuen tarpeen nähdään liittyvän vaikeuksiin hakea ja saada tarvittavia sosiaali- ja terveyspalveluita itsenäisesti. Tulosten perusteella erityisen tuen tarpeen syntyyn vaikuttavat sekä yksilölliset että rakenteelliset tekijät, kuten toimintakyvyn vajeet ja palvelujärjestelmän ongelmat. Tulokset osoittavat, että erityisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden tilanteet vaativat laajaa yhteistyötä eri ammattiryhmien ja organisaatioiden välillä. Erikoissairaanhoidossa yhtenä erityisen tuen tarpeeseen vaikuttavana yksilölliseen toimintakykyyn vaikuttavana tekijänä on hoitoa vaativa sairaus tai vamma. Terveyssosiaalityöntekijöiden asiantuntijuus erityisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden parissa edellyttää monipuolista sosiaalityön sekä erikoissaraanhoidon osaamista. Lisäksi tarvitaan laaja-alaista sosiaaliturvan ja palvelujärjestelmän tuntemusta. Tutkimuksen keskeinen havainto on, että erityisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden moninaiset haasteet edellyttävät kokonaisvaltaista ja ammattitaitoista lähestymistapaa. Terveyssosiaalityö tukee asiakkaiden toimintakykyä ja elämäntilanteen muutoksia sekä tekee tiivistä yhteistyötä eri ammattiryhmien kanssa, toimiessaan liimana asiakkaiden ja hoidon välillä. Tutkimus antaa tärkeää tietoa erityisen tuen tarpeen ymmärtämisestä erikoissairaanhoidon aikuissomatiikan terveyssosiaalityön näkökulmasta. Tulokset tukevat tarvetta lisätutkimukselle erityisen tuen tarpeen syntymisestä ja palvelujärjestelmän kehittämisestä tällä alueella

Kohti yhtenäisempää toimintakyvyn mittaamista : käyttäjien kokemuksia TOIMIA-tietokannasta

Toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi kuuluvat monen eri alan ammattilaisen työtehtäviin. Arviointikäytännöistä ei kuitenkaan ole olemassa kansallisesti yhtenäisiä ohjeita. Jokainen ammattilainen ja työpaikka on voinut kehittää niitä omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan käsin. Siten käytännöt ovat epäyhtenäisiä, arviointimenetelmistä on erilaisia versioita ja ohjeistukset vaihtelevat. Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin tietokanta TOIMIA perustettiin viisi vuotta sitten. Sen käyttöä, merkitystä ja kehittämistä selvitettiin kyselyllä kesällä 2015.TOIMIA-tietokanta</a

PROMIS fyysinen toimintakyky : mittarin kääntäminen ja kulttuurinen adaptointi

Fysioterapeutit käyttävät paljon toimintakykymittareita, usein itse käännettyinä. Uusi PROMIS on paitsi pätevä aikuisten fyysisen toimintakyvyn mittari myös valmiiksi käännetty standardilla menetelmällä