Päijät-Hämeen kestävän liikkumisen laatukäytävä : Esiselvity

Kestävän liikkumisen laatukäytävällä tarkoitetaan väylää, joka on merkittävä kävelyn, pyöräliikenteen ja joukkoliikenteen pääväylä. Laatukäytäviin panostaminen on tärkeä osa kestävän liikkumisen olosuhteiden parantamista, jolla nostetaan kestävien liikennemuotojen kulkutapaosuutta ja liikenneturvallisuutta näillä väylillä. Tämän työn tavoitteena oli selvittää arkiliikkumisen kannalta merkittävimpien seudullisten kestävän liikkumisen käytävien eli laatukäytävien nykytilaa ja kehitystarpeita. Työssä selvitettiin kolmen laatukäytävän kestävän liikkumisen olosuhteiden nykytilaa ja laadittiin toimenpidesuosituksia väylien laadun parantamiseksi. Tutkitut väylät olivat Lahti-Salpakangas, Lahti-Orimattila ja Lahti-Uusikylä. Laatukäytävät oli tunnistettu osana Päijät-Hämeen pääpyörätieverkko- ja Kestävät matkaketjut Päijät-Hämeessä-selvitystöitä. Valitut laatukäytävät muodostavat yhdessä merkittävimmät seudulliset kestävän liikkumisen laatukäytäväosuudet Päijät-Hämeessä. Työ jakautui kolmeen osaan: suunnitteluperusteisiin, nykytila-analyysiin ja kehitystarpeisiin. Työn ensimmäisessä vaiheessa asetettiin laatutasotavoitteet, jotka laatukäytävien tulee täyttää. Nykytilaa analysoitiin tietolähteiden ja kolmen maastokäynneillä tehtyjen havaintojen pohjalta. Ensimmäisellä maastokäynnillä selvitettiin talvikunnossapidon tilaa, toisella katu- ja tievalaistuksen laatua ja kolmannella pyöräilyväylien sekä pysäkkien nykytilaa. Toimenpiteet muodostettiin näiden tietolähteiden, maastokäyntien ja asiantuntija-arvioiden perusteella. Toimenpiteitä tunnistettiin viidessä kategoriassa: pyöräilyn reittimuutoksissa, opastuksessa ja liikenteenohjauksessa, linjaosuuksien parannuksissa, pistemäisissä parannuksissa sekä pysäkkien parannuksissa

City-Citizen Interaction in Sustainable Traffic Planning : Case Mechelininkatu street

This case study focuses on interactivity between citizens and public administrators in sustainable urban transport planning and decision-making, as well as barriers and challenges associated with those processes. This work primarily serves the promotion of bicycle traffic in Helsinki, but it is also applicable to other planning projects. Mechelininkatu street case was chosen in view of its topicality and challenging starting-points, where interests representing various modes of transport are struggling for an already limited street space. The case has also aroused active public debate. Firstly, the issue is approached from the point of view of Helsinki Transport and Communication policies, and then the study proceeds towards formal decision-making processes related to traffic and street planning. Public participation practices and methods used in Helsinki, whose aim is to inform and involve citizens into the City affairs, are also described. After this, the concept of interaction, its prerequisites to succeed and future prospects are reviewed. A number of theoretical perspectives emphasize negotiating culture, since social networking has increased. There are also practical experiences of European cities providing a good framework of identified benefits and barriers related to effective citizen engagement. Since both contextual and process barriers are related to transport decision-making processes, the research data consist of collected decision-making material and newspaper articles related to Mechelininkatu street case by 2010 - 2014, in order to understand the integrality of the process components. In addition, the research includes interviews with officials and decision-makers from City Planning Department and Public Works Department, and who have been involved in the process. According to the summary of the interviews, feedback and decision-making minute analysis, similar barriers and challenges were observed as in previous theories and studies, for instance, problems with timing and informing. Thus, the next question is how to manage these challenges in the future in order to enhance more acceptable and sustainable transport.Tässä tutkimuksessa perehdytään kaupunkilaisten ja julkishallinnon toimijoiden väliseen vuorovaikuttamiseen kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä näihin prosesseihin liittyviin esteisiin ja haasteisiin. Tämä tutkimustyö tukee ensisijaisesti pyöräliikenteen edistämistä Helsingissä, mutta on myös sovellettavissa muihin kaupunkisuunnittelutapauksiin. Tutkimustapaukseksi valittiin Mechelininkadun liikennesuunnitelma sen ajankohtaisuuden ja haastavien lähtökohtien vuoksi, jossa eri liikennemuotoihin kohdistuvat intressit kamppailevat jo valmiiksi kapeassa katutilassa. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään Helsingin kaupungin liikennepolitiikkaa ja viestinnän linjauksia, mistä siirrytään Helsingin liikenne- ja katusuunnitelmien päätöksentekoprosesseihin. Tutkimuksessa kuvataan myös niitä tapoja, joilla pyritään mahdollistamaan asukkaiden osallistuminen ja vaikuttaminen Helsingin kaupungin asioihin. Tämän jälkeen tarkastellaan yleisesti asukasvuorovaikuttamisen käsitettä, sen onnistumisen edellytyksiä ja tulevaisuuden näkymiä. Teoreettiset näkökulmat korostavat yhteisöllisempää osallistamisen kulttuuria, koska sosiaalinen verkostoituminen on kasvanut. Euroopan kaupungeista saadut kokemukset liikennehankkeiden vuorovaikuttamisesta sekä niissä havaitut hyödyt ja haasteet tarjoavat hyvän viitekehyksen tälle tutkimukselle. Koska paikallisten olosuhteiden asettamat rajoitteet ja suunnitelmien valmistelussa ilmenevät haasteet vaikuttavat liikenteen päätöksentekoprosesseihin, tutkimusaineisto koostuu Mechelininkadun liikenne- ja katusuunnitelmien päätöksenteon asiakirjoista liitteineen sekä tapausta koskevista uutisartikkeleista vuosilta 2010 - 2014. Lisäksi tutkimusta varten on haastateltu toimijoita ja päättäjiä Kaupunkisuunnitteluvirastosta ja Rakennusvirastosta. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että Mechelininkadun tapauksessa oli havaittavissa vastaavanlaisia vuorovaikuttamiseen liittyviä haasteita verrattuna kirjallisuudesta poimittuihin tutkimuksiin ja teoriaan